Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Vaivaishoitoyhdyskunta ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
445
Vaivaishoitoyhdyskunta—Vaivaistukki
446
dyt valitukset. — Valtion
viranomaisista mainittakoon köyhäinhoidon ylitarkastaja
ja hänen alaisensa köyhäinhoidon piiritarkastajat
(ks. Vaivaishoidon tarkastus)
erikoisina valtion viranomaisina vaivaishoitoa varten.
Yleisistä valtion viranomaisista tulevat tässä
kyseeseen varsinkin lääninhallitus ja senaatin
talousosasto. Lääninhallituksen asiana on
alaistensa kautta pitää silmällä kunnallista
vaivaishoitoa, jolloin nuhteiden ja uhkasakkojen avulla
saatetaan niskoittelevia kunnallisviranomaisia
pakottaa täyttämään velvollisuutensa.
Lääninhallituksen on myös vahvistettava m. in. kunnan
vaivaishoito-ohjesääntö (ks. t.), piirijakopäätös ja
lisäksi lääninhallitus toimittaa
hallinto-oikeudellista lainkäyttöä vaivaishoito-asioissa. Toisena
oikeusasteena on vaivaishoito-asioissa senaatin
talousosasto, johon lääninhallituksen päätöksestä
voi valittaa. V. J.
Vaivaishoitoyhdyskunta ks.
Vaivaishoito.
Vaivaishuonemaksu. Sekä maalla että
kaupungissa suoritetaan vaivais- ja työhuoneinaksuna
valtiorahastoon 3 mk. 44 pen. julkisista huveista
kuten teatterinäytännöistä, konserteista,
tanssi-iltamista, arpajaisista y. m. s., joista otetaan
pääsymaksua, minkä lisäksi eräissä kaupungeissa
lääninhallituksen vahvistaman
vaivaishoito-ohjesäännön tai taksan milkaau on kannettu maksuja
kunnan vaivaishoitoa varten huveista, joista
kannetaan pääsymaksuja. V. J.
Vaivaisketri ks. V a i v a i s s e t r i.
Vaivaiskoivu ks. K o i v u.
Vaivaismaja on huoltoasema, johon
hädänalaisia ajaksi voidaan vastaanottaa.
Köyhäinhoitohallitus on tästä tavallisesti tehnyt
sopimuksen jonkun kunnan talollisen kanssa. V:tovat
kuitenkin jo harvinaisia. Ne ovat yhä enemmän
siirtymässä paremmin suunniteltujen laitosten
tieltä. V. J.
Vaivaismaksut. Vaivaishoitoon tarvittavat
varat saadaan v:n 1879 asetuksen 29 §:ssä
olevien, asetuksella 6 p:ltä elok. 1889 muutettujen
määräysten mukaan: 1. erinäisistä vaivaishoitoa
varten määrätyistä tuloista kuten
kiinteimis-töistä, pääomista, kolehdeista, lahjoista; 2.
kunnallisella perintöverolla, joka sekä maalla, että
kaupungeissa on 1/8 %
„kalunkirjoitusprosent-tina’’ pesän jäämistöstä; 3. henkiverolla, jota
kunnan päätöksen mukaan kannetaan kaikilta
valtion henkiveroa
suorittavilta kuntalaisilta,
tarkemmin sanoen
16-64-vuotisilta; sekä 4.
yleisellä kunnallisella
tuloverolla
hankittavista varoista, elleivät
edellä mainitut tulot
riitä. Kaikki nämä
verot ovat rahassa
maksettavat. ks.
Vaivaisraha. LK. J.
Stälil-berg, „Suomen
hallinto-oikeus" I ja II.]
Vaivaispalmu
(Cltu-mcerops humilis),
matala, harvoin yli lm:n
korkuinen
viuhkapal-mu, Euroopan ainoa
palmulaji. Kasvaa kivisillä ja hiekkaisilla
paikoilla läntisissä Välimerenmaissa, pohjoisimpana
Nizzassa (44° pohj. lev.), muodostaen paikoin
tiheitä pensaikkoja. Kehittymätöntä latvasilmua
voidaan käyttää vihanneksena. Varren ja lehtien
kuiduista valmistetaan Algeriassa köyttä,
mattoja, telttakankaita. Myös n. s. kasvilliset jouhet
(erin vegetale), joilla täytetään patjoja y. in.,
ovat v:ii kuituja. Viljellään usein ansareissa ja
asuinhuoneissa. J. A. W.
Vaivaisraha, henkilöllinen, on jokaisen 15 v.
täyttäneen Suomen kansalaisen, joka
epämääräiseksi ajaksi on matkustanut Venäjälle passilla,
suoritettava. Sen suuruus 011 50 kopeikkaa, josta
20 kop. menee valtiolle ja 30 kop. asianomaisen
seurakunnan vaivaisrahastoon-. V. J.
Vaivaisruotu. V:n 1852
köyhäinhoitoasetuk-sessa oli erikoisia määräyksiä ruodulla
elättämisestä, kuin myös siitä, miten ruotulioidon
kustannukset olivat jaettavat ja millaisia
avuntarvitsijoita täten sai elättää y. 111. siitä johtuvia
säännöksiä. Kuotulaisella tarkoitettiin avunsaajaa,
jolla oli oikeus köyhäinhoitohallituksen
vahvistaman kiertosuunnitelman mukaan vaeltaa talosta
taloon ruodussaan, s. o. piirissään, saaden tällöin
kunkin talon isännältä ruokaa, asunnon ja
hoidon, ajaksi, joka riippui ruodun talojen
tavallisesti manttaalissa arvioidusta suuruudesta ja
luvusta. Siten oleskeluaika kesti milloin
muutamia päiviä, milloin isoissa taloissa vuodenkin.
Nämä seikat oli lähemmin järjestettävä kunkin
kunnan paikallisten olojen mukaan kunnan
köyhäinhoito-ohjesäännössä. Vielä -voimassa olevassa
köyhäinhoitoasetuksessa v:lta 1879 ei enää puhuta
ruotuhoidosta sanaakaan, ja senaatti onkin
tulkinnut ruotulioidon olevan mainitun asetuksen
tarkoitusperien vastaisen sekä ristiriitaisen
nykyaikaisen köyhäinhoidon kanssa. Pyhäjoen kunnan
köyhäinhoito-ohjesäännön vahvistamista koskevan,
10 p. toukok. 1916 annetun ennakkopäätöksen
perustalla 011 viranomaisten taholta ryhdytty
tarmokkaisiin toimenpiteisiin ruotuhoidon
lopettamiseksi, ja nyt lienevät ruotulioidon viimeisetkin
jätteet katsottava poistetuiksi ja kunnallinen
köyhäinhoitomme vapautuneeksi tästä
vanhanaikaisesta, monesti sangen epäinhimilliseksi
muodostuneesta hoitomuodosta. V. J.
Vaivaissetri, sembramännystä (ks. >1 ä 11 t .
palsta 942) joskus käytetty nimitys.
VaiVaistalo ks.
Vaivaishoitolaitok-s e t.
Vaivaistukki, kirkon seinään tai kirkon aitaan
kiinnitetty, tavallisimmin puusta veistetty,
enimmäkseen ihmistä jopa pyhimystäkin kuvaava
vaivaistukki 1. vaivaisukko, jonka kädessä
olevaan säiliöön tai rungossa olevaan
säilytyspaikkaan armeliaat antoivat almujaan
kirkon välityksellä vaivaisille jaettaviksi. Nykyisin
niitä on enää harvoissa paikoissa
muinaismuistoina jälellä. Keräyslaatikoita oli sijoitettu myös
muihinkin paikkoihin, 111. m. eräissä kaupungeissa
raastuvanoikeuden ja maistraatin sekä
köyhäinhoitohallitusten istuntosalien seinille, jopa
Helsingissä muutamaan ravintolaankin, mutta
niiden kautta saatiin yleensä mitättömän vähän
varoja kootuksi. [O. W. Louhivuori, „Kunnallinen
köyhäinhoitorasitus Suomen suurimmissa
kaupungeissa" (1915) ; A. M. Tallgren,
„Kirkon-äijistä" (Otava, 1912, siv. 337).] V. J.
Vaivaispalmu. a hedekukka,
b emikukka.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
