- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 10. Työehtosopimus-Öölanti /
543-544

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Valobakteerit ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

543

Valohakkaukset—Valokaasu

544

valonsäteiltä. Kompensatsioni-v :eja käytetään
ortokromaattisissa levyissä tasoittamaan
spektrin-värien erilaista väriherkkyyttä.
Monokromaattiset v :t päästävät lävitseen vain yhtä väriä.
Värivalokuvauksessa (ks. t.) käytetään erityisiä v:eja,
jotka päästävät lävitseen ainoastaan omaa väriään
vastaavat valonsäteet ja absorbeeraavat kokonaan
muut. 8. S.

Valohakkaukset, liarvennushakkauksia, joita
toimitetaan siemenpuuasennossa olevassa
metsikössä, jotta nousevalle taimistolle ja
nuorennok-selle saataisiin riittävästi valoa. V:ia
toimitetaan 1-3 kertaa, joskus useamminkin
siemennys-hakkauksen ja loppuhakkauksen välisenä
aikajaksona, voimakkaammin tai lievemmin, riippuen
puulajista, nousevien taimien suuruudesta,
asemasta ja kasvusta, niiden valonsaannista y. m.
— Ruotsinmaalaisessa metsänhoitokirjallisuudessa
käyvät v:n (ljushuggningar) nimellä myös ne
väljennyshakkaukset, joita
apuharvennustoimen-piteiden jälkeen ja sittenkuin puut ovat
toivottuun korkeuteen saaneet oksista vapaan rungon,
aika-ajoittain toimitetaan metsikössä, jotta
jäl-jelläoleville hyvärunkoisille puille saataisiin hyvä
valonsaanti ja täydellinen latvavapaus. (vrt.
V a 1 o v i 1 j e 1 y s t a p a.) 0. Lth.

Valohakuisuus ks. Heliotropismi.

Valohämy (ransk. clair-obscur, it.
chiar-oscuro), valojen ja varjojen liian voimakkaitten
vastakohtien yhteeusulattaminen maalaustaiteessa.
Käyttämällä varjoa räikeiden ja kovien värien
miedontajana ja väriä raskaitten ja tummien
varjojen keventäjänä ovat muutamat
maalaustaiteen mestarit — varsinkin Correggio ja
Rem-brandt — kehittäneet sangen vaikuttavan ja
paljon käytetyn taidekeinon, jota on vaikea sanoin
määritellä. Lionardo da Vinci selittää sitä
seuraavalla tavalla: ..Valoisalla ja pimeällä,
nimittäin valolla ja varjolla on keskus, jota ei voi
sanoa valoisaksi eikä pimeäksi, mutta jolla on
yhtä paljon osaa sekä tässä valoisassa että
pimeässä; töisin ajoin se erottuu yhtä paljon
valoisasta kuin pimeästäkin, toisin ajoin se taas
on lähempänä toista kuin toista." V. yhdistää
maalauksessa yksityiskohdat kokonaisuudeksi ja
antaa sille syvvvttä ja tunnelmallisuutta.

F. L.

Valois [valuu’], ransk. ruhtinas- ja
hallitsija-suku, saanut nimensä V:n maakunnasta, joka
kuuluu nykyään osaksi Öisen osaksi Aisnen
departementtiin; se muodosti keskiajalla läänin,
joka 1215 joutui Ranskan kruunulle. Kuningas
Filip 111 lahjoitti sen kreivikunnan nimellisenä
1285 nuoremmalle pojalleen Kaarlelle; hänestä
polveutui Valois’n kuningassuku, joka hallitsi
Ranskaa 1328-1589. Kuningas Kaarle VI antoi
V:n herttuakunnan nimellisenä veljelleen
Lud-vikille, josta V.-0rl6ans-sukuhaara polveutui;
Ludvik XIV taas lahjoitti sen veljelleen,
0rl6ans’in herttualle Filipille, jonka jälkeläisten
hallussa se oli v:een 1790. K. O. L.

Valokaari ks. Sähköpurkaus.

Valokaasu, valaisevalla liekillä palava
kaa.su-seos, jota saadaan tav. kivihiiliä, harvemmin
puuta (puukaasu), turvetta, petroli jätteitä y. m. s.
kuivatislaamalla suljetuissa astioissa.
Raaka-aineena v:ua valmistettaessa käytetään
pääasiassa kivihiiltä. Kaikki kivihiililajit eivät
kuitenkaan ole sopivia tähän tarkoitukseen (vrt.

Kivihiili). Niiden tulee olla lihavia,
piintyviä lajeja, jotka antavat runsaasti
polttokel-poista kaasua ja hyvää koksia. Sellaisia lajeja
kaasuhiiltä on m. m. Englannissa Durhamissa ja
Yorkshiressä, Saksassa Westfalenissa, Sleesiassa
ja Saksissa. Hyvässä kaasuhiilessä on
keskimäärin 86,7 % hiiltä, 5,2 °fc vetyä, 4,s % happea,
1.8 % typpeä, ja l,u % rikkiä. Sen
kalorimetrinen lämpöarvo on n. 8,500 kaloriaa.
Kuivatislaamalla saadaan siitä n. 70 koksia ja loput
haihtuvia aineita. V:ua valmistettaessa
kuumennetaan kivihiili alkavaan valkohehkuun
(1,200°-1,400° :seenj. Kaasua saadaan sitä enemmän, mitä
kovemmin ja kauemmin kuumennetaan. Ensin
poistuu vähän vesihöyryä, sitten muodostuu
hiili-rikkaita, ,,raskaita" hiilivetyjä ja lopuksi
paljaastaan vetyä. Ensin muodostunut kaasu on
arvokkainta. Eräs kivihiililaji, jossa oli 77,j
hiiltä, 5 % vetyä, 9,j % happea ja typpeä,
2 % vettä ja 6,s % tuhkaa, antoi 17,7 % kaasua,
100 kg:sta 30,s m3. Kuumentamisen vaikutus
kaasun laatuun selviää seuraavasta taulukosta:

[-Lämpötila-]

{+Lämpö- tila+} volymiprosenttia [-Lämpöarvo-] {+Lämpö- arvo+} Kal/cbm.
vetyä metaania [-hiilimonoksidia-] {+hiilimonok- sidia+} raskaita hiilivetyjä [-hiilidioksidia-] {+hiilidiok- sidia+} «ekalaista
800-1000° 28,8 46,6 9,4 9,j 4,o 2,3 6900
1000-1100» 49,o 31.i 8,i 4.1 2,o 4.» 5100
1200-1400» 55,a 27,5 8,» 1.7 1,8 5,» 4400

Kivihiilen typpi muuttuu kuumennettaessa
osaksi ammoniakiksi, pyridiiniksi y. m., osaksi
vapaaksi typeksi. Kivihiilen rikistä syntyy
osaksi rikkivetyä ja rikki hiiltä; sulfaatti- ja
pyriittirikki jää suurimmaksi osaksi koksiin.
100 kg:sta hyviä kaasuhiiliä saadaan 16-19 kg
kaasua (=30-35 m3), om.-p. 0,4o-0,4s, 65-68 kg
koksia, 5 kg kivihiilitervaa ja 8 kg kaasuvettä.
V. sisältää seuraavia aineita keskimäärin
tilavuusprosenteissa laskettuna:

raakana puhdistettuna

Vety»....................46 49

Metaania..................32 34

Hiilimonoksidia............8 8

Raskaita hiilivetyjä (etyleeniä,

bentsolia y. m.)..........4 4

Ammoniakkia..............1 0

Rikkivetyä................1 0

Hiilidioksidia..............4 1

Typpeä....................4 4

V. on ilmaa keveämpää, sen om.-p. on n. 0,4o-0,*».
Sitä käytetään sentakia myös ilmapallojen
täyttämiseen. Omituisen hajunsa takia voidaan
ilmassa pienetkin v.-määrät tuntea helposti.
Hiilimonoksidinpitoisuutensa tähden se on hyvin
myrkyllinen vaikuttaen tukehuttavasti. Siitä
syntyy palaessa miltei yksinomaan vain
hiilidioksidia ja vesihöyryä. Se räjähtää helposti ja- hyvin
voimakkaasti, jos siihen on sekoittunut
tarvittava määrä ilmaa. Räjähdys on hyvin voimakas,
jos ilmaa on n. 90 %.

V:n valmistaminen tapahtuu tulenkestävistä
tiilistä tai samotista valmistetuissa uuneissa,
retorteissa tai k a m m i o u u n e i s s a.
Re-tortit ovat joko vaaka- tai pystysuorassa asen
nossa olevia pitkiä, lieriömäisiä, toisesta päästä
umpinaisia uuneja, jotka suletaan kaasutiviillä

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Nov 21 04:09:19 2020 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/10/0288.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free