Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Vepsäläiset
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
941
Vepsäläiset
942
rin niskalta pohjoiseen seuraavissa
rantapitä-jissä: Hiinjögi. Kaskeza, Kalajögi, Soutaf, Soks;
2) Syvärin syrjäjoen Ojatin latvajuoksun
varrella, osittain Aunuksen, osittain melkoisesti
etelämpänä Novgorodin läänissä; itäisimmät kylät
kuuluvat Valkeajärven piiriin, pohjoisimmat ovat
lähellä Syvärin keskijuoksua, eteläisimmät ovat
noin 100 km Ojatilta (tärkeimmät rajapaikat:
läntisin Ojatilhi Sadovez (ven. Sotskij), Enar
iven. \*onozero), itäisin pohjoisessa Kuja,
etelämpänä eräitä kyliä Valkeajärven ja Tihvinan
pii-rin rajalla, eteläisin Pätina, josta pohjoiseen
Arskaht’, Pöloil ja Korvoil (ven. Radegostsa,
Peliisi ja Korvala) ; 3) 5 kylää käsittävä
vep-säläisryhmä Vytegrasta Kargopoliin vievän
maantien varressa Isaievan kunnassa (Lönnrotin
mukaan I.sarv, ven. Isajra); nämä ovat tänne
muualta siirrettyjä (mahdollisesti on koko tämä
ryhmä jo venäläistynyt). Y:iä on myös kerrottu
olevan Tverin läänin pohjoisosassa Yesjogonskin
piirissä, mutta v:nä pidetty rahvas on siellä
puhtaasti karjalaista — kertomukseen lienee piirin
nimi antanut aihetta. V:iin on A. Genetz
(Kieletär I. 4i lukenut väestön eräissä kylissä
Aunuksesta Petroskoille menevän maantien varressa,
mitkii kylät ovat ,,pitkässä kapeassa jonossa"
karjalaisrahvaan liepeillä ja osittain
venäläis-väestön, osittain asumattomien seutujen kautta
erotetut vepsäläisistä sekä idässä että eteliissä;
näiden kieli ei ole kuitenkaan vepsää, vaan ovat
nämä v:stä erotettavat ja asetettavat lähemmäksi
karjala-aunukselaisia (ks. Lyydin kieli,
L y y <1 i Iäiset Täydennysosasta).
\":n luku määrä on (1834?) ilmoitettu
Novgorodin läänissä 7,067 :ksi, Aunuksen läänissä
8,5o0:ksi hengeksi, yhteensä siis 15,617 h. (luku
on kuitenkin epävarma). Venäläinen virallinen
julkaisu v :lta 1873 ilmoittaa 26,172 li., ja
v:n 1897 väenluvussa laskettiin v:iä olevan
25,289 h., näistä Äänisryhmässä 7.257 h., Syvärin
eteläpuolella 18,032 h. Tämiin mukaan siis
saatetaan v:n lukumäärä arvata 2 5, 0 0 0:ksi.
Niii-hin ei ole luettu Isaievan v:iä, joita 1887 oli
70 taloa, niissä 280 asukasta, ja jotka jo silloin
olivat kovin venäläistyneitä.
V :llä ei ole mitään omaa
kansallis-n i m e ä muualla kuin eteläisellä alueella
Novgorodin läänissä, jossa vepsiin nimi (vepSan k’el’,
bepian k’el’ ’vepsän kieli’, veps aine ’vepsäläinen’)
on tunnettu. Kun etelästä käsin käydään Ojatin
poikki, niin idässä päin ei tunneta mitään
kielen eikli kansallisuuden nimeä (sanotaau vain
Viili k’du pagi&eb ’tällä kielellä puhuu’ tai meid’e
VepsäläinPn kylä vaiihoine kalmistoineen.
Kehrääjävaimo.
kari te pagizeb ’meidän tapaan puhuu’). Jo
Syvärin eteläpuolella tapaa kuitenkin lännempänä
toisen nimen, joka myöskin on yleinen
äänisvepsä-läisillä: vepsää puhuvan sanotaan pakisevan
1’ud’iks ’lyydiksi’ eli ’liydiksi’. Tämä nimitys ei
olekkaan aivan erillinen, vaan se on nimitys,
joka yhdistää vepsäläiset Aunuksen karjalaisiin.
Me tapaamme nimittäin tämän nimen
karjalais-aunukselaiseu alueen itäliepeillä välimurteita
puhuväin nimenä: 1’uud’iköi. Sama nimi
tavataan edelleen aunukselaisilla muodossa livviköi,
kielen nimenä livvin kieli (nom. liiidi, kenties =
ven. ljudi ’rahvas’). Venäläiset nimittävät v:iä
tsuudeiksi, Novgorodin läänissä
tsulia-reiksi — nimityksiä, joita he käyttävät eri
suomensukuisista, mutta ilmeisesti myös
vieras-sukuisista ylimalkaan (ks. Tsuudit). Aunuk
sessa kuulee suomalaisten heidän kieltään
nimittävän nakun kieleksi, mikä nimitys näkyy
johtuvan vepsän sanasta naku ’tuossa’, osittain
Soksun kieleksi pohjoisimman vepsäläiskylän
mukaan. Tieteellisessä kirjallisuudessa käytettiin
aikaisemmin ,,pohjois-tsuudin" nimitystä, mutta
sittemmin on „vepsän" nimi tullut yleiseksi.
V :n v a u h e m p i historia on hämärän
peitossa. Todennäköisesti ovat v. yhteisestä
itämerensuomalaisesta kodista Suomenlahden
eteläpuolelta kulkeneet nykyisille asuinsijoilleen itää
kohti Laatokan eteläpuolitse. Saavuttuaan Ojatin
suulle näyttävät v. levinneen itäänpäin
enimmäkseen tämän joen rantoja seuraten ja tähdäten
Valkea järveä kohti. V:n varhaisin maininta on
tahdottu löytää Jordaneeu (ks. t.) goottien
historiasta. missä hän kertoo Ermanarikin
valtakuntaan 4:nuellä vuosis. kuuluneen, m. m.
vasina-broncas (uusina broncas) kansan. Tätä
muistuttava nimi 011 Saxo Granimatieuk.sen sankarinnimi
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
