Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Vesiluteet ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1049
Vesiluteet—Vesimoottori
1050
teen, kuin myös eristiiviin vesikerroksen tullessa
kyllästetyksi kaasulla, jonka tähden vesikerros
ou ajoittain uusittava. E. J. K.
Vesiiuteet (llydrocorisce), vedessä eläviä puoli
siipisiu nivelkärsäisiä (Ilctcroptera), joiden
tuntosarvet ovat aivan pienet, kuoppaan
kätkeytyneet ja takaraajat uimajaloiksi mukautuneet.
Suomessa 3 heimoa: Nntonectidce, Corixidce ja
.Vejitrffc (ks. V e s i m a 1 1 u a i s e t ja
Vesi-skorpioni). U. 8-s.
Vesilämmitys ks. L ä m m i t y s 1 a i t o k s e t.
Vesimailuaiset (Notoriectidce ja Corixidce),
vedessä eläviä nivelkärsäisiä hyönteisiä, joiden
pää 011 suuri ja leveä, viistoon alaspäin ja
taaksepäin suunnattu, kärsä lyhyt, paksu, kova
ja
teräväkärkinen, vain
rinnan
keskikohdalle
saakka
ulottuva, ruumis joks.
leveä, useimmiten enemmän tai
vähemmän litistynyt, takajalat litteät,
säären ja
nilkan toisessa
tai
molemmissa reunoissa ripsillä varustetut. 1) Isot malluaiset
(Noto-nectidce). Ruumis veneen muotoinen, n. 1 cm:n
pituinen; uivat selällään, terävä selkäpuoli alas
päin suunnattuna, pitkien takakoipien toimiessa
„airoinaJ\ Hengittävät ilmaa, joka
hopeanhohtoisena kerroksena verhoaa eläimen sen
uiskennellessa vedessä. Ottaessaan uutta ilmaa ne
kohottavat takaruumiinsa kärjen vedenpinnan
yläpuolelle. Ovat pienempien vesieläinten
vaarallisia vihollisia; erinomaisen uimataitonsa avulla
ne helposti saavuttavat saaliinsa ja tarttuvat
niihin kiinni molemmilla etujaloillaan. Silmät
ovat niin asetetut, että eläimet uidessaan
selällään voivat katsella ylöspäin ja siten nähdä
jokaisen eläimen, joka joutuu niiden ja
päivänvalon väliin. Suomessa 2 lajia Kotonecla glauca
ja N. lulea. 2) P i k k u m a 1 1 u a i s e t (Corixidce).
Selkäpuoli litteähkö; uivat vatsallaan; ottaessaan
ilmaa ne kohottavat niskansa vedenpinnan
yläpuolelle; jokaisella jalkaparilla on oma
tehtä-\änsä: takajalat toimivat ,,airoina",
keskimäillä ne pitävät levätessään itsensä pohjassa
kiinni, etujalat ovat tarttumaelimiä, joilla
tavoittavat saalista. Suomessa 21 lajia, joista
useimmat kuuluvat Oori.Tffl-sukuun. U. S-s.
Vesimies (Aquarius). 1. Eläinradan ll:s merkki
johon aurinko joutuu tammik.’21 p. —
2. Tähtikuvio eteläisellä tarvaanpallopuoliskolla,
johon aurinko joutuu helmik. 14 p. Kuvion
loistavimmat tähdet ovat ainoastaan neljättä
suuruusluokkaa. ? Aquarii oii kaksoistähti, jonka
periodi on laskettu olevan 1,025 v. Kuvio on
parhaiten havaittavissa lokakuun iltoina, jolloin
se on korkeimmillaan etelässä (meillä tosin
sangen alhaalla). //. R.
Vesimittari, koje putkessa juoksevan veden
I Vesimalhtaisia. 2. Yesisknrpinni. 3. Vesi
mittareita (veden pinnalla).
mittaamista varten, tav. siipirattaan käyttämä
kellolaite, jonka vesi panee käyntiin, ks.
Vesijohto. J. C-en.
Vesimittarit ( Hydrometridce), hyönteisiä puoli
siipisten nivelkärsäisten (lletcroptera)
alalah-kossa. Ruumis pitkä ja kapea. V. liitävät hyvin
nopeasti eteenpäin veden pinnalla käyttäen
lii-kuntoelimiuä toista ja kolmatta raajaparia, jotka
ovat venyneet hyvin pitkiksi. Tällöin ne eivät
nosta jalkojaan, vaan nämä luisuvat pitkin
veden pintaa. Muu ruumis pidetään kohotettuna
vedenpinnan yläpuolella. Eturaajat enimmäkseen
muuttuneet lyhyiksi tarttumajaloiksi. V. elävät
kuolleista tai puolikuolleista veden pinnalla
ajelehtivista eläimistä, jotka ne imevät tyhjiin
pitkällä imukärsällään. Suomessa 1
Hydromctra-ja 8 Gerris-Iajia. Kuva ks.
Vesimailuaiset. U. S-s.
Vesimittaus ks. Hydrometr i.
Vesimoottori, voimakone, jonka liikevoimana
on virtaava vesi (ks. Moottori). V:n työkyky
riippuu käytettävästä vesimäärästä ja
putouksesta. Jos sekuntinen vesimäärä merkitään Q (m3)
ja putous II (m), niin on koko teoreettinen
työkyky, kun vesi-m3 painaa 1000 kg, 1000 QH kgm.
Kun kaikkien moottorien työkyky yleensä
’alisiltaan hevosvoimin (1 hv = 75 kgm) ja otaksutaan,
että 75 % teoreettisestii työkyvystä voidaan käyt
tiiii hyväksi, saadaan v:n todellinen työkyky
101)0 QH
X 0,75 =10 QH
Jos vesi juoksee ainoastaan loivasti (joki,
virta), on putous saatava aikaan padon avulla.
Juoksevaan veteen suorastaan rakennetulla
vesirattaalla on siksi alhainen vaikutusaste, ettei
sellaista voi käyttää muulloin kuin aivan pieniä
työtarpeita varten.
V :t yleensä jaetaan v e s i p y ö r i i n 1.
vesirattaisiin, vesiturbiineihin ja v e s
i-p a i n e k o n e i s i i n. Joissa ja virroissa
voidaan käyttää ainoastaan kahta ensiksimainittua
lajia; vesipainekoneet voivat tulla kysymykseen
ainoastaan se’laisissa paikoin, missä on
käytettävänä tarpeeksi suuren paineen alaista vettä,
kuten esim. kaivoksissa ja etenkin vesijohdolla
varustetuissa kaupungeissa. Näitten v:ien
merkitys on kuitenkin hyvin pieni, ja ne ovat
sellaisissakin paikoin jo nykyään melkein kokonaan saa
lieet väistyä toisten edullisempien, etenkin
sähkömoottorien tieltä.
Mitä vesirattaiden ja vesiturbiinien
keskinäiseen vertailuun tulee, on huomattava, että kuta
korkeampi putous on, sitä pienempi yleensä tulee
turbiinin halkaisija, jota vastoin putouksen
mukana kasvaa vesirattaiden halkaisija, paino,
hinta, ja ainakin jossakin määrin, vaikeus
valmistaa ne tarpeeksi lujiksi. Kun putouskorkeus
kasvaa yli S-10 m, eivät vesirattaat enää tule
kysymykseen. Keskikorkuisissa putouksissa
vesirattaat ja turbiinit voivat ki’pailla keskenään,
mutta niissäkin turbiinit yhä enemmän tunkevat
vesirattaat tieltään pois, joten vesirattaat jo ovat
pidettävät vanhentuneina v:eina. Kun vesimäärä
on iso, tulevat vesirattaat hankalan leveiksi, jota
vastoin turbiinien mitat niissäkin tapauksissa
pysyvät kohtuull isinä. Turbiinien tulo ohdot
yleensä tulevat yksinkertaisemmiksi ja
halvemmiksi kuin vesirattaiden, ne ovat vähemmin her-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
