Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Vesiraot ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1061
Vesi raot—Vesirikko
1062
Vesiratas l.
Vesiratas 2
Vesiratas 3.
telakoita j. n. e.; erilaisia kaivoja, vesi- ja
lika-vesijolitoja; lauttausväyliä; kalojen kulkua
edistäviä laitoksia; vesivoimalaitoksia sekä yleensä
rakentamista vesistöön ja sen ääreen.
Vesiraot ks. Vesittäjä.
Vesirasite (ks. Rasite). Vesioikeuslakimme
myöntää useitten erilaisten rasitteiden
perustamisen kiinteistöjen maa- ja vesialueisiin.
Tärkeimpiä reaali- 1. kiinteistöä seuraavia rasitteita ovat
oikeus pitää patoa ja pengertä toisen vesialueessa
ja rannalla, käyttää toiselle kuuluvaa vesivoimaa
sekä kaivaa ojaa ja johtaa vettä toisen tiluksien
poikki. Henkilökohtaisena (personaali-) rasitteena
mainittakoon yksilölle tai lauttausyhdistykselle
myönnetty valta pitää lauttauksen harjoittamisen
vaatimia laitoksia toisen vesistössä ja raunoilla,
sekä kruunulle kuuluva oikeus liikennettä varten
pitää patoja ja nostaa vettä yksityisessä
vesialueessa. Oikeus valtaväylän ja muun vesialueen
käyttämiseen yleisenä liikenneväylänä sitävastoin
ei ole rasite, sillä tuolla oikeudella ei ole
määrättyä subjektia. Samoin oikeutta kalanpyyntiin
toisen vesistössä tai kuivatun vesiperäisen maan
hallintaan ei myöskään ole pidettävä rasitteena,
koska noitten oikeuksien tarkoituksena on
kiinteistön tuotteiden hyväkseen nauttiminen, eivätkä
ne siis sisälly rasiteoikeuskäsitteeseen. E. 11-s.
Vesiratas 1. vesipyörä, iso (halkaisija tav.
useita metrejä), puusta tai raudasta tehty,
vaakasuoran akselin varassa pyörivä, kehällä, siivillä t.
soluilla varustettu vesimoottori (ks. t.), jossa vesi
on siipiin nähden relatiivisessa levossa. V:ta
konstruoidessa ou voimanhäviön välttämiseksi
katsottava, että vesi kohtaa siipiä ilman sysäystä,
ja ovat siipien muoto ja ehkä käytettävät
ohjaus-lastat (,.kulissit") määrättävät tämän
näkökannan mukaan. Kuta isompi v:n kehänopeus
otetaan, sitä pienemmäksi ja halvemmaksi v. tulee,
multa sitä isompi on myöskin se osa putouksesta,
mikä on käytettävä veden nopeuden
aikaansaamiseen, ja sitä pienempi siis on v:n vaikutusaste.
Tavallinen kehänopeus on noin 1,5 m/sek.
Riippuen käytettävän putouksen korkeudesta on
tehtävä joko y 1 ä 1 a s k u-v. (kuva 1),
rinta-lasku-v. (kuva 2) tai a 1 i 1 a s k u-v. (kuva 3).
Alilasku-v :ssa, jolla on säteensuuntaiset suorat
siivet, vesi vaikuttaa sysäten (eikä painollaan),
mikä vaikutustapa on epäedullinen, joten
vaikutus-aste tulee olemaan hyvin pieni. V:ita on jo
pidettävä vanhentuneina voimakoneina, joita tuskin
enää uusia rakennetaan. E. S-a.
Vesiregaali, vesiregale (ks. R e g a 1 e),
on kruunulle vanhoista ajoista asti
hallitsija-oikeuden perusteella kuuluva yksinoikeus muuta-
miin vesialueisiin ja niitten tarjoomiin etuihin.
Tuollaisia oikeuksia ovat hallitsijat keskiajalta
saakka säätäneet itsellensä sekä Euroopan
manterella että Skandinaavian niemimaalla. Ruotsissa
kuninkaan regaalioikeutta ruvettiin tarkemmin
määriteltynä sovelluttamaan Kustaa Vaasan
hal-litusaikana, jolloin m. m. kalastus meressä sekä
kalliirnmanarvoiset kalastuspaikat ynnä
myllykosket julistettiin kuninkaalle ja kruunulle
kuuluviksi (ks. K a 1 a s t u s r e g a 1 e). Kruunun
oikeus noihin regaaleihin perustui pääasiallisesti
kolmeen eri saantotapaan. Vanhastaan olivat
maakunnat kantaneet yhteismaista veron, ja kun
maakunnat sittemmin sulautuivat yhtenäiseksi
valtakunnaksi, luovutettiin kuninkaalle kolman
nes yhteismaiden verosta, jonka seikan
perusteella sittemmin kolmas osa yhteismaista
katsottiin kruunulle kuuluvaksi ja erotettiin jaossa
kruunulle. Kustaa Vaasan ottaessa kirkon ja luosta
rien hallussa olleet kiinteistöt kruunun omiksi,
lisättiin regaaleihin suuret vesialueet sekä monet,
arvokkaat kalastuspaikat, ja vihdoin kruunu
ilman muuta valtasi (okkupeerasi) itselleen
vapaita alueita ynnä kalastuspaikkoja
asumattomissa osissa valtakuntaa. Kruunun
valtausoikeu-den todistukseksi esitettiin 1587 niin sanottu
Helgeandsholman päätös, joka väitettiin tehdyksi
jo 1282. Tuon päätöksen mukaan kuuluivat
kruunulle m. m. kaikki ne Suomen kosket, joissa
pääasiallisesti pyydettim lohta* ankeriasta, siikaa ja
säynettä, minkä ohessa Ruotsin ja Suomen
saaristossa harjoitetusta kalastuksesta oli kruunulle
suoritettava veroa. Sitä paitsi julisti 17:nnen
vuosis. loppupuolella Ruotsissa toimiva
mylly-komissioni useat myllyt ja myllypaikat kruunun
omaisuudeksi, mutta Suomeen sellaista
komissio-nia ei asetettu. Meidän maassamme v. ei tullut
sisältämään mitään omistusoikeutta vesialueisiin
vaan ainoastaan kalastusoikeuden erinäisissä
virroissa ja koskissa, jus in re aliena, itse vesialueen
ollessa yksityistä omaisuutta. Kruunulle
regaa-lina kuuluva kalastusoikeus on yleensä annettu
vuokralle yksityisille henkilöille tai vesistön
ympärillä sijaitsevien kuntien maanomistajille
yhteisesti, ja on kruunu myynytkin muutamia
tuollaisia kalastusoikeuksia, jotka silloin on
yhdistetty johonkin kiinteistöön. Tärkeimmät
kruunun hallussa vielä olevat kalastusregaalit
ovat lohenkalastukset Kemin, Iin ja Tornion
joissa, jotka ovat lähipitäjien tilanomistajille
vuokratut, sekä Vuoksen ja Kymijoen
kalastuspaikat, jotka myöskin ovat yksityisillä henkilöillä
vuokralla. E. 11-s.
Vesirikko ks. E 1 a t i n e.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
