Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Zwingli ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1875
Zvvirner
•—Zurich
1876
„Zwingli-Verein"in julkaisut „Quellen zur
sclnvei-zerisc-hen Reformationsgescliichte" (v:sta 1901) ja
aikakausjulkaisu „ZwingIiana" (v:sta 1897);
„Zwingli-Bibliographie" (1897).]
Zwirner / tsvirnor], Ernst Friedrich
(1802-01), saks. arkkitehti, opiskeli Breslaussa ja
Berliinissä Schinkelin johdolla. V. 1833 Z:lle
uskottiin Kölnin tuomiokirkon jatkamistyöt, jotka
hänen johdollaan saivat uutta vauhtia, mutta
jotka vasta hänen apulaisensa Voigtel, Z:n
kuoltua, pääsi päättämään. Z:n erityisenä ansiona
on tuomiokirkon Bauhiitten järjestäminen, josta
sitte lähti monta gotiikan perussääntöihin
perehtynyttä työntekijää. Z:n omia töitä
mainittakoon : Fiirstenbergin kreivin linna Herdringenissa
(1844-52), Remagenin Apollinariskirkko
(1839-53), ensimäinen uusgoottilainen Reinin varrella
ja Kölnin synagoga (1859-61). U-o N.
Zygsena ks. Vasarahai.
Zygomorfinen (kreik. zygo’n = ies,
parivaljakko, ja morphe - muoto), yksitasoisesta,
vastakohtaisesta 1. kaksipuolisesta kukasta käytetty
nimitys, ks. Kukka.
Zygomycetes, leväsienien (ks. t.) alaryhmä.
Zygophyta, uudemmissa kasvisysteemeissä
esitetty kasvien pääryhmä (kaari), johon luetaan
kuuluviksi Diatomacece- (ks. Ruskolevät 2)
ja Conjugatce- (ks. Vihreät levät) levät
sekä usein myös Peridineoe-levät, jotka toisten
tutkijain mukaan ovat luettavat eläinkuntaan,
missä muodostavat Dinoflagellata (ks. t.) -ryhmän.
Luonteenomaista Z.-ryhmälle on yhtäläissiitos;
parveilusoiut säännön mukaan puuttuvat;
useimmilla Z.-kasveilla on soluseinä 2:sta eri
kappaleesta kokoonpantu; solujen jakautuessa saa
kumpikin syntyvä puolisko osansa vanhasta seinästä.
K. L.
Zygospoori (kreik. zygo’n = ies, ja sporos =
kylvö, itiö) ks. Itiö.
Zymaasi (kreik. zyme - hapatus, käyte),
alko-holikäymisen aiheuttava entsyini, jota hiivassa
olevat hiivasienet erittävät. Ennen luultiin, että
vain elävät hiivasienet aiheuttavat
sokeriliuoksissa mainitun käymisen. Buchner osoitti
(1897), että hiivasienistä voidaan survomalla ja
suodattamalla saada hiivasienistä vapaa neste,
jossa oleva aine, z. aiheuttaa alkoholikävmisea.
S. S.
Zymologia (kreik. zyme = hapatus, käyte, ja
logos — oppi), oppi käymisprosesseista.
Zurich [tsyrihj. 1. Kanttoni Pohjois-Sveitsissä;
1,729 km2, 534,250 as. (1913), 309 km2:llä.
Asukkaista on kieleltään 94 % saksalaisia,
4i% italialaisia, uskonnoltaan 76 %
protestantteja, 21 % roomal.-katolisia. — Z. kohoaa
Reinin laaksosta etelää kohden. Suurin osa kuuluu
Sveitsin ylätasankoon, mutta on mäkistä ja
aallokasta. Eteläisin ja kaakkoinen osa, jota
nimitetään ylämaaksi, kuuluu Alppien
edustamaahan. Vuoriharjanteet kulkevat
luoteis-kaakkoissuunnassa. Korkeimmat kukkulat
kohoavat 1,083-1,295 m yi. merenp. Z. kuuluu
kokonaisuudessaan Reinin vesialueeseen. Paitsi
Ziirichin-järveä (ks. t.) on kanttonissa n. 10 km2 suuri
Greifen-järvi ja 41/2 km2:n suuruinen Pfeffikon.
Ilmasto on lauha. Z:n kaupungissa on vuoden
keskilämpötila 8,7° C, kesän keskilämpö 17,6°
ja talven —0,8°. Vuoristossa ovat vastaavat
luvut n. 2° alemmat. — Maasta on 63 <f0> pelto-,
puutarha- ja niittymaata, 27,s % metsää ja
9,6 % joutomaata. Maa on tarkoin ja
huolellisesti viljelty, mutta sato ei riitä puolellekaan
väestöä. Paitsi viljaa, viljellään runsaasti
hedelmiä. Viininviljelys on melkoinen itäosassa.
Thur- ja Töss-jokien laaksoissa sekä
Ziirichin-järven rannoilla. Enemmän kuin maanviljelystä
harjoitetaan karjanhoitoa, etenkin ylämaassa.
Karjaa hoidetaan sekä maanviljelyksen
yhteydessä että alppilaitumilla. V. 1916 oli 10,728
hevosta, 122,574 nautaa, 28,962 sikaa, 2,012
lammasta ja 18,662 vuohta, jota paitsi
mehiläishoito on tärkeä. Kaikkiaan harjoittaa
maataloutta n. 30 % väestöstä. N. 50 %, väestöstä
on teollisuuden palveluksessa. Tehtaiden luku oli
1913 1,295. Tärkein on puuvilla- ja
silkkiteolli-suus. Edellistä harjoitetaan etupäässä ylämaassa
ja jälkimäistä Zurichin-järven ympäristössä,
osittain kotiteollisuutenakin. Viime aikoina on
koneteollisuus nopeasti lisääntynyt. Muista
teollisuudenhaaroista ovat mainittavat: paperi-,
fajanssi-, nahka-, oljenpunonta-, saippua- ja
sähköteknillinen teollisuus. Kauppa ja liikenne
antaa elatuksen n. 15 %:lle väestöstä. Tuonti
käsittää viljaa, teuraskarjaa, siirtomaatavaroita ja
teollisuuden raaka-aineita, vienti puuvilla- ja
silkkitavaroita, koneita, paperia, nahkoja, viiniä
ja hedelmiä. Tärkeimmät kauppa- ja
teollisuuspaikkakunnat, paitsi Z:n kaupunkia, ovat:
Winterthur, Wädensweil, Rieliters\vil, Horgen,
Uster, Wald ja Wetzikon. Vähäinen vuorityö
tuottaa kalkki- ja hietakiveä. — Kansanvalistus
on hyvällä kannalla. Korkeammista
oppilaitoksista mainittakoon, paitsi Z:n kaupungin (ks. t.)
oppilaitoksia, kymnaasi, teknillinen opisto ja
teollisuuskoulu Winterthurissa, opettaja- ja
opet-tajatarseminaari, kauppa-, maanviljelys- ja
puutarhakoulut. — Hallitusmuoto v :lta 1869 on
kansanvaltainen, kansanäänestyksineen ja
kan-sanaloiteoikeuksineen. V:sta 1911 on
naisillakin äänioikeus. Lakia säätää kanttonineuvosto,
Kantonsrat, johon valitaan 1 edustaja 1,800
henkeä kohden, ja hallintoa hoitaa 7-jäseninen
hallintoneuvosto (Iiegierungsrat).
2. Edellämainitun kanttonin pääkaupunki, Z
Iijärven pohjoispäässä Limmat-joen ja Limmatiin
yhtyvän Sihl-joen molemmin puolin, rautateiden
risteyksessä; 203,440 as. (1916). — Limmatin
oikealla rannalla, Ziirichbergin rinteellä ja
juurella sijaitseva „iso kaupunki" on
vanhanaikainen ja synkkäluontoinen kapeine ja mäkisine
katuineen, mutta Limmatin ja Silliin välinen
,.pieni kaupunki" on uudenaikainen muhkeine
rakennuksineen, varsinkin pääkadun,
Balinhof-strassen varrella. Z:ssä on useita
muistopatsaita, kuten Z\vingli’n, Pestalozzi’n, valtiomies
Alfred Escherin, säveltäjien H. G. Nägelin ja
Baumgartnerin, kasvitieteilijäin Hein.
Zollinge-rin ja A. P. de Candollen v. m. Kaupungin
lukuisista kirkoista ovat huomattavimmat:
Gross-miinster, 1100-1200-luvulla rakennettu
romaaninen pylväsbasilika, jossa Z\vingli oli tappina.
Fraumiinster, Pyhän Pietarin kirkko, jossa
Lavater (ks. t.) saarnasi, ja myöhäisgoottilaineu
Vesikirkko, jossa säilytetään Sveitsin suurin
kaupunginkirjasto, yli 160,000 nidettä ja
arvokkaita käsikirjoituksia sekä Zwinglimuseo.
Maallisista rakennuksista ovat mainittavimmat
1694-98 saks. renesanssityyliin rakennettu raati
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
