Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Ä ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1891
Äetsä—Äimä
1892
pois haihtumaan y. m. Tähän ryhmään kuuluu
erilaisia, tav. suorapiikkisiä tasaus-ä:itä kuten
v i n k k u r a-ä., aseteltava tasau s-ä. y. m.
Matalassa työskenteleviin ä:iin
luetaan erikoisesti matalaa muokkausta varten
rakennetut ä:t, joita käytetään kuorettuneen
maanpinnan rikkomiseen ja rikkaruohojen
hävittämiseen kasvavan taimiston joukosta, pienien
siemenien multaamiseen, sammalten
hävittämiseen heinänurmilta j. n. e. Tähän ryhmään
kuuluu esim. rikkaruoh o-ä. ja Laaeken
n i i tty-ä. J. F. S.
Äetsä, rautatieasema (V l.i Porin radalla,
Kiikan ja Kauvatsan asemien väliliä, 71 km
Tampereelta, 65 km Poriin; etäisyys Helsingistä 258 km.
Äetsän tehtaat, Huittisten pitäjässä, lähellä
rautatieasemaa, omistaa O.-y. Printz & Ivumpp-t,
osakepääoma 2 milj. mk., yhtiön toimeenpaneva
johtaja on kauppaneuvos Alfr. Viljanen. A. t.
käsittävät villakehruutehtaan (per. 1897),
trikootehtaan (per. 1905) ja puuvillatehtaan (per. 1914).
Tuotanto käsittää villalankoja, trikootavaroita ja
hienoimpia puuvillakankaita; tuotannon arvo
(1916) 2,568,000 mk. (siinä puuvillakankaat
1,310,000 mk., trikootavarat 968,000 mk. ja
villalangat 290,000 mk.). Työväkeä 250 henkeä
(suurimmalla osalla tehtaan asunnot, valo ja lämpö).
L. 11-nen.
Ägir (alkujaan = meri), skand. myt.,
muinais-skand. taruissa mainittu ,,meritursas", joka
myö-hempäin runoilijain kuvauksissa on muuttunut
joksikin meren jumalaksi.
Ähky on yleisnimitys kaikille sellaisille
kotieläintemme sairauksille, joiden
silmäänpistävim-pänä oireena on ankarat tuskat takaruumiissa.
Tavallisin on ä. hevosilla, kumminkin saattavat
muutkin kotieläimemme siihen sairastua. Ä:n
oireet ovat seuraavat: eläin tulee rauhattomaksi
ja menettää ruokahalunsa, nostelee alituiseen
takajalkojaan ja heiluttaa häntäänsä, katselee
taakseen, koettelee heittäytyä maahan, jossa se
sitten lakkaamatta piehtaroi. Tavallisimmin on
eläin ummella ja virtsaaminenkin on usein
koiras-puolisilla eläimillä keskeytynyt. Ä:n aiheuttavat
häiriöt ruuansulatuselimistössä, kuten
tulehdukset suolistossa, vatsalaukun kääntyminen,
suoli-solmut, -tupet ja -mutkat, vieraat esineet
suolistossa (suolikivet j. n. e.), suoliloiset. Samoin voi
ä:n aiheuttaa umpitauti, liiallinen syöttö ja
äkillinen ruokinnan muutos (keväällä ja
syksyllä), sopimattomat tai pilaantuneet reliuaineet,
vilustuminen, liikarasitus ja nälkiintyminen.
Myöskin voivat eräät loismadot aiheuttamalla
laajentumia taemman emävaltimon haaroissa olla
syynä ä:n ilmaantumiseen. Ä:n voivat myöskin
aiheuttaa sairaaloiset muutokset maksassa ja
munuaisissa, samoin myös sairaudet emässä ja
virtsarakossa. — Kun ä. voi aiheutua näin
monenlaisista seikoista, niin on luonnollista, että
hoitokin on erittäin vaihteleva. Ulostavat
lääkkeet kuten glaubersuola, aloe j. n. e. ovat
useimmiten paikallaan. Sairastunut eläin on vietävä
sellaiseen paikkaan, jossa se itseään
vahingoittamatta voi heittäytyä maahan ja siinä kieriskellä.
— vrt. myös Koliikki. E. M-i.
Ähtäri ks. A t s ä r i.
Ähtävä (ruots. Esse). 1. Kunta, Vaasan 1.,
Pietarsaaren kihlak.,
Pietarsaaren-Purmon-Luo-don-Ähtävän nimismiesp.; kirkolle Källbyn
rautatieasemalta 11 km, Pietarsaaren kaupungista
30 km. Pinta-ala 229,i km2, josta viljeltyä maata
(1910) 3,337 ha (siinä luvussa luonnonniityt
1,257 ha). Manttaalimäärä 26,aoi9, talonsavuja
261, torpansavuja 35 ja muita savuja 238 (1907).
2,650 as. (1915); läsnäolevaa väestöä (1910)
2,157 henkeä, joista suomenkielisiä 14. 413
ruokakuntaa, joista maanviljelys pääelinkeinona 284:llä
(1901). 366 hevosta, 1,780 nautaa (1914). —
Kansakouluja 3 (1917). Kunnanlääkäri yhteinen
Pietarsaaren, Purmon ja Luodon kuntien kanssa.
—- Teollisuuslaitoksia: Nederlappforsin saha ja
mylly; Punsarin saha ja moottoritehdas;
Lass-folkin saha; 4 vesimyllyä. — 2. Seurakunta,
hallituksen pitä jä, Turun arkkihiippak., Pietarsaa
ren rovastik., perustettu Pietarsaareen kuuluvana
rukoushuonekuntana v. 1700, sai kappelioikeudet
1736, määrättiin erotettavaksi Pietarsaaresta
omaksi khrakunnaksi keis. käskykirj. 20 p:ltä
marrask. 1865 (ensimäinen khra v:sta 1870).
Kirkko puusta, rak. 1770. L. H-nen.
Ähtävanjoki (ruots. Esse &) alkaa L a p p a
järvestä (ks. t.), juoksee luodetta kohti
Evi-järveen ja siitä mutkitellen Pohjanlahteen Pietar
saaren itäpuolisiin merenpoukamiin, tuoden
korkean veden aikaan 38 m3 vettä sek:ssa, matalan
14 m3. Pituus Lappajärvestä mereen n. 70 km.
jolla matkalla 28 koskea.
Äidinkieli merkitsee alkuaan kieltä, jota äiti
puhuu, mutta tavallisemmin kieltä, jonka lapsi,
useimmiten lähinnä äitinsä välityksellä,
ensimäi-seksi oppii ja joka sitten jää hänelle
luonnollisim-maksi sekä ajattelun että ajatustenilmaisun
välineeksi. Kullakin henkilöllä on tavallisimmin yksi
ä.; mutta jos lapsi lähimmältä ympäristöltään
oppii rinnan kahta tai useampaa kieltä — jolloin
kyllä helposti käy, ettei hän yhtään kieltä opi
kunnollisesti —, voi hän tunnustaa ne kaikki
äidinkielikseen. Jos lapsi saa kouluopetuksensa
vieraalla kielellä, voi tämä tulla hänelle niin
läheiseksi, että hän alkaa pitää sitä ä:nään. Niinpä on
suuri joukko meidän enimmäkseen suomalaista
syntyperää olevia sivistyssukujamme alkuaan
tätä tietä omistanut ruotsin ä:kseen. A. K.
Äijä ks. Ä i j ö.
Äijälänsalmi 1. Äijälänjoki, n. 1 km:n
pituinen salmi (aikaisemmin joki), joka yhdistää
Jyväsjärven Päijänteeseen. Äijälänjoen
syventämisen ja perkaamisen kautta saatettiin 1839-40
Jyväsjärvi ja sen rannalla sijaitseva Jyväskylän
kaupunki suoranaiseen laivaliikenneyhteyteen
Päijänteen kanssa. Perkaustöiden johdosta, joita
jatkettiin vielä 1856 ja 1859, muuttui joki
vähitellen tyveneksi salmeksi. A:n suulla sijaitsee
Kuokkalan saha (omist. J. Johnsson)
etelärannalla ja Väinölän konepaja ja laivatelakka
pohjoisrannalla.
Äijänmäki, Inkerinmaan korkein kohta. ks.
Inkerinmaa.
Äijö 1. Äijä on alkuansa, samoinkuin Ukko,
ollut ukkosjumalan kunnioittavana
nimityksenä; virossa vielä vähennysmuoto äikene
merkitsee ukkosta ja äin lioog ukkossadetta (hoog
= sadekuuro). On sittemmin Kaakkois-Virossa
sekä suom. runoissa saanut paholaisen
merkityksen, kehittyen siis päinvastaiseen suuntaan
kuin kristittyyn ylijumalaan sulautunut Ukko
suomalaisissa runoissa. K. K.
Äimä. 1. Antti Ä. (k. 1660), suom.
virkamies, oli kotoisin Aimälän rusthollista Koke-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
