Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Agadir ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
17
Agadir—Ahlgren
18
vät Euroopan poimuvuurlsysteemiin.
Pohjoisafrikkalainen erämaaylätasanko jatkuu
Punaisenmeren hautalaskeuman yli Persian-lahteen ja
Mesopotamian alankoon saakka. Tämän alueen
arkeinen pohja tulee näkyviin useissa Saharan
vuoristoissa ja m. m. Niilin katarakteissa.
Alku-vuoren päällä on vaakasuoria paleozooisia
kerrostumia, vahvimmin länsi- ja keskiosissa.
Trias-ja jurakerrostumat puuttuvat, mutta liitukauden
kerrostumia on etenkin Niilin varsilla ja
Tripo-liissa. Tertiäärikerrostumia on koillisosassa.
Sudanin ylätasangolla ovat vanhat kiteiset
vuori-laadut laajoilla aloilla näkyvissä. Paleozooista
kalkkikiveä on lännessä Setiegambiassa ja idässä
ylisen Niilin varrella. Tertiäärisiä vulkaanisia
vuorilaatuja tavataan Kamerunissa ja
muuallakin. Kongoalanteessa ja Ala-Guineassa peittävät
alkuvuorta sekä paleozooiset että mesozooiset
ja tertiäärisetkin muodostumat. Itä-A:ssa
peittää Abessiiniassa arkeista vuoriperustaa
paleozooiset ja mesozooiset kerrostumat, mutta kaikki
nämä vuorilaadut tulevat hyvin vähän näkyviin,
sillä niiden päällä on vahvalti tertiääristä laavaa.
Muuallakin Itä-A:ssa on nuoria purkautuneita
vuorilaatuja; laajimmin on niitä Viktoria-järven
itäpuolella. Järviylängöllä vallitsevat arkeiset
vuorilaadut. Myös paleozooisia hietakivialueita
on itäisellä ylängöllä. Etelä-A:ssa on arkeisia
vuorilaatuja etupäässä vain länsiosissa.
Suurimman osan Etelä-A:aa peittävät paleozooiset
muodostumat. Paleozooisia kerroksia hiilikauteen
saakka nimitetään täällä kap-muodostumaksi.
Kerrostumat hiilikaudesta triakseen ovat saaneet
nimen karroo-muodostuma. Karroon alemmat
kerrokset ovat selitetyt kivettyneeksi moreeniksi,
mikä siis todistaisi jääkautta. Ylemmät
kerrokset ovat makeaan veteen kerrostunutta
hiekkakiveä. Näistä seikoista päättäen on siis Etelä-A.
ollut mantereena hiilikaudesta saakka.
Vesistöt. Välimeren vesialue on 4,351,000
km2, josta 5,600 km pitkän Niilin osalle tulee
2,803,000 km2. Niilin jokialueeseen kuuluvia
järviä ovat: Viktoria-, Albert Edvard-,
Albert-ja Tana-järvi. Atlantin vesialue käsittää 10,541,000
km2. Atlanttiin laskevista joista ovat
huomattavimmat: Senegal, Gambia, Niger, jonka vesialue
on 2,092,000 km2, Kongo, vesialue 3,690,000
km2, ja Oranje. Kongon jokialueeseen kuuluvat
järvet: Kivu-järvi, Tanganjika, Moero-järvi ja
Bangveolo. Intian-meren vesialue 5,403,000 km2.
Suurempia jokia on ainoastaan Limpopo ja
Sambesi, jonka vesialue on 1,330,000 km2. Sambesiin
laskee Njassa-järvi Sire-joen kautta.
Lasku-joettomista järvistä ovat mainittavimmat
Tsad-järvi Saharan ja Sudanin rajoilla, Rudolf-järvi
Abessiitiian etelärajalla ja Ngami-järvi Etelä-A:ssa.
Valtiollinen jako. V. 1912 joutuivat
Turkin alusmaat Tripolis ynnä Barka sodan
kautta Italialle. Suurvaltain sodassa Saksa
menetti alusmaansa. Togoinaan miehittivät
englantilaiset ja ranskalaiset jo elokuussa 1914,
Lounais-A:n lounaisafrikkalaiset joukot
heinäkuussa 1915, Kamerunin englantilaiset ja
ranskalaiset helmikuussa 1916 ja Itä-A:n
englantilaiset toukokuussa 1917. M. E. H.
Agadir (Santa Cruz), rannikkokaupunki
Lounais-Marokossa. N. 1,500 as. — V. 1911 Saksa
lähetti sotalaivan A:iin muka suojelemaan
saksalaisia, mikä teko aiheutti lähelle sodanuhkaa
johtaneita diplomaattisia selkkauksia Ranskan
kanssa. M. E. H.
Aga fia ks. G u a m, II Os.
*Agassiz, Alexander, kuoli 1910.
AGJA-valo ks. D a I é n, Nils Gustaf, Täyd.
Agenesia (kreik. kielt, a, ja genesis = synty),
jonkun ruumiinosan synnynnäinen,
kehitysvir-heestä johtuva epätäydellinen kehitys (vrt.
A p 1 a s i a, Täyd.). A. merkitsi varemmin myös
steriliteettiä ja impotenssia. (Y. K.)
Agglomeratsioni-jiirjestelmä ks.
Kansallismuseo, IV Os.
Aggressiinit (lat. aggredi = ahdistaa) ovat
Oskar Bailin mukaan aineita, mitä ainoastaan
elävät bakteerit muodostavat eläinruumiissa
taistelussa organismin suojelusaineita vastaan, joita,
etenkin valkoisia verisoluja, ne vahingoittavat.
Wassermann ja Citron ovat osoittaneet, että
keinotekoisilla, bakteereista valmistetuilla aineilla
on samoja ominaisuuksia ja että a. siis ovatkin
vain bakteereista johtuneita liukenemistuloksia.
A. ovat organismille vahingollisia, edistävät
infek-tsionia siinä, mutta aiheuttavat (antigeenina) myös
vasta-aineen kehittymisen (antiaggressiivinen
immuniteetti). J. A. M.
Agni, Ynglingein sukua oleva ruots.
muinais-kuningas, jonka kerrotaan tehneen viikinkiretken
Suomeen ja sieltä ryöstäneen puolisokseen
„finnien" päällikön Frostin tyttären Skjalfin.
Paluumatkalla tämä hirtätti juominkien jälkeen
väsyneen ja nukahtaneen A:n nyk. Tukholman
seudulla ja pakeni sitten kotimaahansa. K. G.
Agrogeologia, maanviljelysgeologia ks.
Geologia, II Os.
Agros, O.-y. A g r o s a.-b.,
maataloustarvikkei-den kauppaa harjoittava yhtiö, kotipaikka
Helsinki, missä pääkonttori; haarakonttorit (1920)
Turussa, Viipurissa, Lahdessa, Vaasassa, Porissa,
Tampereella, Oulussa, Loviisassa, Jyväskylässä,
Sortavalassa, Haminassa, 1919 perustettu
sisaryhtiö ,,Agros Corporation" New Yorkissa.
Kiinteistöjä: Viertola niminen tila (130 ha, josta 60
ha peltoa) Helsingin pitäjän kirkonkylässä 6 km
Tikkurilasta (v:sta 1919), oma kivestä rak. liiketalo
Helsingissä (valmist. 1910 Selim A. Lindqvistin
piirustusten mukaan) sekä entinen Sörnäisten
panimon talo v:sta 1919; osakepääoma 42 milj.
mk. (1920). Yhtiö perustettiin 1892 hankolaisen
Arthur H. Borgströmin voinvientiyhtiön
tytäryhtiöksi 50,000 markan osakepääomalla jaettuna
50:lle 1,000 mk:n osakkeelle. V. 1899 yhtiön
pääkonttori muutettiin Hangosta Helsinkiin ja
ensinmainitun kaupungin konttori suljettiin. Sam.
v. toiminimi ostamalla Emil Björkellin
koneliikkeen laski perustan maanviljelyskonekaupalleen.
Vuotuinen liikevaihto on kasvanut Hangon ajoilta
459,000 mk:sta 9-10 milj. mk:aan sodan
edellisinä vuosina ja nousee nykyään (1919) yli 100
miljoonan. Toimeenpaneva johtaja Ferd. von
Wright 1892-1918, senjälkeen Lennart Bärlund.
Yhtiö julkaisee v:sta 1914 omaa ,,Agros" nimistä
aikakauslehteä suom. ja ruots. painoksena.
J. A. W.
Agruumit, Citrns-suvun hedelmät (appelsiini,
sitruuna y. m.).
Ahal-Tekke ks. A s h a b a d, I Os.
Ahlbacka ks. A 1 b a c k a, I Os. ja Täyd.
Ahlgren [algren], Gustaf Theodor (1836
-83), insinööri, rautateidenrakentaja. Toimit-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
