Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Daae ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
213
Daae— Dalén
214
D
*Daae, Ludvig Ludvigsen, kuoli 1910.
Daelen vasara [dälen], höyryvasara, jossa
höyry lasketaan ensin männän alle ja sitten sama
höyry männän päälle ja täältä vasta ulos. Kun
männän varsi on D. v:ssa hyvin paksu, tulee
höyryn vaikutuspinta mäntään olemaan
yläpuolella suurempi kuin alapuolella, jolloin, huolimatta
siitä että paine kummallakin puolella on sama,
höyry kiihdyttää vasaran putoamisnopeutta.
Höyryä samalla säästyy. P-o P-o.
Dagens Press ks. Nya Pressen, VI Os.,
p. 1377.
Dagens Tidning ks. Mattsson, G. O., VI
Os. p. 167 ja N y a P r e s s e n, VI Os. p. 1377.
Dahl, Valdemar Ferdinand ks. Dal,
Vladimir I v a n o v i t s, II Os.
Dahlak-saaret, saariryhmä Punaisessa-meressä,
italialaisen Eritrean lähellä ja siihen valtiollisesti
kuuluva. Asukkaat, n. 1,500 henkeä, ovat
alkuaan kristittyjä, mutta myöhemmin islamiin
kääntyneitä abessiinialaisia, jotka puhuvat
vanhasta etiopian kielestä polveutuvaa tignn kieltä.
Kallioisilla saarilla on kasvullisuus mitätön,
pääelinkeinona on helmenpyynti. H. H-a.
Dahlem [dahm], huvilaesikaupunki lounaiseen
Berliinistä. D:ssa on useita suuria tieteellisiä
tutkimuslaitoksia ja kasvitieteellinen puutarha.
D:iin sijoitetaan myös „Keisari Wilhelmin
laitokset" (ks. t. Täyd.).
Dahlerup
däl-J, Jens Wilhelm [-(1836-1907), tansk. arkkitehti; suoritettuaan
alkuopin-tonsa Kööpenhaminan taideakatemiassa täydensi
niitä ulkomaan, etenkin Italian ja Espanjan
matkoilla (1864-66). Hänen tärkeimmistä
töistään mainittakoon: Kööpenhaminan tullihuone
(1868, F. C. Böttgerin kanssa), Hotel
d’Angle-terre (1872); kuninkaallinen teatteri (1872-74,
Ove Petersenin kanssa); Silkeborgin kylpylaitos
(1882); Ny Carlsbergin panimon rakennusryhmä
(1884); Valbyn Jeesuskirkko (1888-95); valtion
taidemuseo (1888-95); Glyptoteekin vanhempi osa
ja kupoli (1893-95); vapaasatamassa
silopakka-huone y. m. (1892-94); lisäksi lukuisia
työtaiteel-lisia, etenkin huonekalujen ja kultasepäntöiden
sommituksia; sai Victor Emanuelin
patsaskilpai-lussa Roomassa palkinnon.
*Dahlgren, Erik Vilhelm, erosi kunink.
kirjaston esimiehen toimesta 1916; ollut
Ruotsin akatemian Nobel-komitean sihteerinä vista
1901. Julkaisuja: „Les relations commerciales
et maritimes entre Ia France et les cötes de
T Océan Pacifique" (commencement du XVIII:e
siècle. Tome 1, 1909), „Les débuts de la
carto-graphie du Japon" (Arch. d’études orient., 1911),
„L’expedition de Martinet et la fin du commerce
frangais dans la mer du Sud" (Rev. de 1’hist.
des col. fr., 1913), „A contribution to the history
of the discovery of the Japon" (Transact. of the
Jap. Soc. of Lond., 1914), „The discovery of the
Hawaiian Islands" (Sv. vet. akad. handl., 1917).
Dahlström [däl-], Ernst A b r a h a m (s.
1846), liikemies, lahjoittaja, oli 1873-1904
Kymin osakeyhtiön, 1889-1900 Auran
sokeritehdas-yhtiön toimeenpanevana johtajana ja toi-
minut monen muunkin liikeyrityksen ja
vakuutuslaitoksen johdossa; porvarissäädyn jäsenenä
useimmilla säätyvaltiopäivillä v:n 1885 jälkeen.
D. on yhdessä nuoremman veljensä Magnus
D:n (s. 1859) kanssa tehnyt useita suuria
lahjoituksia. Heidän antamillaan varoilla on rakennettu
museotalo Turun taideyhdistyksen kokoelmia
varten. V. 1916 he lahjoittivat m. m. miljoonan
Smk. keuhkotaudin vastustamisyhdistykselle;
myöskin Turun ruots. akatemiaa varten he ovat
tehneet miljooniin nousevia lahjoituksia.
*Dahn, Felix, kuoli 1912.
Daktyliitti (kreik. daktylos=sorim),
sormituleh-dus, joko tuberkuloottinen, n. s. spina ventosa,
tai syfiliittinen, dactylitis syphilitica.
Viimemainitussa tapauksessa on kysymys tertsiääriasteisesta
kuppataudista. Y. K.
*Dal (D a 1 s 1 a n d). Asukasluku 68,425 (1918),
18 km2:Ilä.
Dalén [-e’n], Nils Gustaf (s. 1869), ruots.
insinööri, keksijä, Nobel-palkinnon saaja, suoritti
1896 päästötutkinnon Chalmersin opistosta
Göö-teporissa, ja jatkoi sitten opintojaan Zürichin
polyteknikumissa. Vv. 1901-03 D. oli
osakkaana insinööritoimistossa Dalén & Celsing, sekä
verstaspäällikkönä Ruotsin karbidi- ja
asetyleeni o.-y:Ilä, jossa hän konstruoi sen
asetyleeni-laitoksen (generaattorin) itsetoimiville
karbidin-syöttölaitteineen, jota vieläkin Gasaccumulator
o.-y. käyttää. — Vv. 1903-05 D. toimi de
La-valin höyryturbiinitehtaassa, samalla
harjoittaen monipuolista teknillistä toimintaa, m. m.
keksien paineen säätäjä n, joka
itsetoimi-sesti pitää kaasunpaineen tasaisena
kaasujohto-verkossa, vielä lypsykoneen y. m. Samaan
aikaan hän oli neuvottelevana insinöörinä
Gasaccumulator o.-y:llä, joka heinäkuussa 1904 oli
ottanut haltuunsa Karbid & acetylen o.-y:n.
V. 1905 hän teki ensimäisen niistä n. s.
AGA-järjestelmään (AGA = Aktiebolaget
Gas-Accu-mulator nimen alkukirjaimet) kuuluvista
keksinnöistä, jotka sittemmin ovat tehneet hänen
nimensä tunnetuksi ympäri koko maailman.
Keksintö oli varsin yksinkertainen mutta nerokas
n. s. v i 1 k k u 1 a i t e, jossa kaasun oma paine
vaikuttaa niin, että kaasu virtaa melkein
mielivaltaisen ajan ja herkeää niinikään määrätyksi
ajaksi. Tämä vilkkulaite on nykyään
sovellutettu paitsi majakoihin ja merimerkkeihin
myöskin rautateiden (m. m. Suomen)
merkkilaittei-siin, semaforeihin y. m. Semaforeissa esim. palaa
liekki 0,i sek. ajan ja herkeää 0,9 sek. ajaksi,
siis yksi vilkahdus sekunnissa. V. 1906 D.
siirtyi lopullisesti Gasaccumulator o.-y:n
palvelukseen yli-insinöörinä. Silloin hän myöskin suoritti
loppuun kokeilut n. s. d i s s o u s k a a s u n
käy-täntöönottamiseksi. Asetyleenikaasua ei näet
voi ilman muuta puristaa korkeampaan
paineeseen, mikä on välttämätöntä kaasun kuljetuksen
ja käyttämisen vuoksi; asetyleenikaasusta
nimittäin nesteytyy aineita, jotka helposti räjähtävät.
Räjähdyksen aiheuttaa osittain puristuksen
aiheuttama, osittain näiden nesteiden syntymisestä
(asetyleenin hajaantumisesta) johtuva lämpö.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
