Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Jälleensyntyminen ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
473
474
2) vaatetus, varustus ja aseistus, 3) sairaiden
ja haavoittuneiden poiskuljetus,
lääkintähenkilökunnan ja -tarpeiden täydentäminen sekä
vapaaehtoisen sairaanhoitolaitoksen toiminta, 4)
am-pumavarojen kuljetus kaikkia aselajeja varten
ja 5) muonitus. — J. on laajaperäinen ja
tärkeä toiminta-ala, jonka oivallisesta toiminnasta
menestys suuresti riippuu. W. E. T.
Jälleensyntyminen ks. Sielunvaellus,
VIII Os.
»Jämijärvi. 3,919 as. (1918), kansakouluja 3,
osuuskauppa, jolla 3 myymälää, osuuskassa,
säästöpankki; teollisuuslaitoksia: Kotitarve o.-y.,
jolla meijeri, mylly, saha ja höyläämö,
Palo-kosken saha ja mylly, viskureitten
valmistusta ja kankaan kudontaa myytäväksi; kirkolta
Siuron asemalle 70 km, Kyröskosken
laivarantaan 38 km. — Kirkossa Felix Frangin 1897
maalaama alttaritaulu „Kirkastus". J. A. W.
* Jämsä. 14,217 as. (1918), kansakouluja 18,
yhteiskoulu (avattu 1905), J:n kansanopisto (v:sta
1909), kirkollinen museo, köyhäintalo,
kunnanlääkäri, kunnansairaala ja mielisairaala,
piirieläinlääkärin asuinpaikka, kunnan eläinlääkäri,
palovakuutusyhtiö, palokunta Jämsänkoskella; 3
osuuskauppaa, joilla yht. 5 myymälää,
osuusmeijeri, osuuskassa, säästöpankki Hämeen
suurimpia (säästäjien saatavat v:n 1917 lopussa n.
2,02 milj. mk.), Kansallis- ja Tampereen
osakepankin konttorit; teollisuuslaitoksia: useampia
sahoja ja myllyjä, Lindemanin nahkatehdas,
Niinivuoren huopatehdas, Kilpikosken
suksitehdas; Jämsänkosken, Seppolan, Kaipolan,
Kaakko-lahden, Edessalon, Välierin, Patajoen ja
Juoks-lahden laiturit ja laivasillat; kirkolta 40 km
Mäntän, 50 km Petäjäveden asemalle; Alhon,
Ruot-sulan, Vitikkalan ja Hinkkalan kartanot. —
Kirkossa B. A. Godenhjelmin maalaama
2-osai-nen alttaritaulu „Ehtoollinen" ja „Kirkastus"
(saatu 1848). J. A. W.
♦Jämtland. 37,513 km2, josta vesiä 3,533
km2; 115,467 as., 3 km2:llä (1918).
♦Jäppilä. 2,960 as. (1917), 2 kansakoulua,
paloapuyhdistys, osuuskauppa, osuusmeijeri. —
Kirkossa F. Weurlanderin maalaama alttaritaulu
„Kristus ristillä" (saatu 1878). J. A. IV.
Järeä tykistö ks. Tykistö, Täyd.
Järjestysrangaistus, sot.f annetaan
järjestys-rikkomuksista. Rangaistus on tavallisimmin
aresti.
Järjestysrikos, sot., sotilaan rikos yleistä
soti-lasjärjestyssääntöä vastaan.
♦Järnefelt, Arvid. Uudempia julkaisuja:
„Hiljaisuudessa" (1913, kertomuksia ja
näytelmiä), „Kallun kestit" (1914, ilveily; tanskannettu),
„Valtaset" (1915, näytelmä); „Kirkkopuheet"
(1917, pidetyt Nikolainkirkon mellakoissa
vallan-kumoussuvena 1917), „Kirjeitä
sukupuolikysy-myksistä" (1918); v:lta 1912 on J:n painamaton
näytelmä „Manon Roland", näytelty sekä
suomeksi että ruotsiksi 1912-13. J:lle myönnettiin
1913 valtion kirjailijaeläke.
♦Järnefelt, Eero. J:n lukuisista
myöhemmistä teoksista, jotka ovat pääasiallisesti
muotokuvia ja maisemia, ovat etusijassa mainittavat
suuret yliopiston iuhlasalin seinämaalaukset:
„Aurora-seura" (1916) ja „Flora-juhla" (1920), jotka
taitavan sommittelunsa ja hienon
värikäsitte-lynsä puolesta edustavat parhainta sekä J:n
omassa tuotannossa että suom.
monumenttaali-sen maalauksen alalla yleensä. — V. 1912 J. sai
professorin arvonimen. F. L.
♦Järvenpää ks. myös Träskända, IX Os.
Järvi, Toivo Henrik (s. 1877),
eläintieteilijä, yliopp. 1896, fil. kand. 1904, fil. Iis. 1913,
kalastustentarkastajan vanhempi avustaja 1910
(v. t. v:sta 1908), kalastushallituksen ylijohtaja
v:sta 1918. Julkaisuja: „Über den Krebs und
Krebsepidemien in Finnland" (1910), „Das
Vaginalsystem der Sparassiden" (1912, 1914), „Die
Araneenfauna in der Umgebung von Tvärminne"
(1916), „Muikku ja muikkukannat eräissä
Suomen järvissä. I. Keitele" (1919, ruots. ja saks.
1920).
*Järvikerrostuinat. Viime aikoina on ruots.
toht. Einar Naumann yksityiskohtaisesti
tutkinut järvien pohjakerrostumia. Yleisimmät niistä
ovat lieju ja muta, jotka hän selittää
seuraavasti. — Lieju (sapropeli, ruots. gyttja,
saks. Faulschlamm) on limnoautoktoninen (itse
järvessä syntyvä) muodostuma, jonka
pääaineksina ovat osaksi pelagisen (vapaan veden)
plankto-neliöstön osaksi litoraalisen (ranta-alueen)
kasvillisuuden jätteet, joista edelliset ovat
vallitsevia syvänveden, jälkimäiset litoraalisella alueella.
Väriltään on lieju yleensä harmaata,
pelkis-tymisprosessissa muodostuneesta rikkiraudasta
joskus melkein mustaakin. Se on ominainen
pohjakerrostuma ravintorikkaissa vesissä, jotka
ovat yleisiä esim. Pohjois-Saksan, Tanskan ja
Etelä-Ruotsin alankoseuduissa, ja on niitä
todettu meilläkin. — Muta(turfopeli, ruots.
dy, saks. Torfschlamm) on limnoalloktoninen
(järven ulkopuolella syntynyt), ympäröiviltä
rahkasoilta tai ravintoköyhiltä kangasmailta
peräisin oleva muodostuma. Näiden ympäröivien
maiden raakaturve huuhtoutuu ja valuu
elektrolyytti-köyhän veden mukana järviin kellertävän
t. ruskean värisinä, suureksi osaksi kolloidisina
(hyytelömäisinä) humusaineina. Järvissä
humusaineet saostuvat ja kerrostuvat mudaksi, joka on
väriltään tavallisesti ruskeata tai
humifikatsioni-prosessien vaikutuksesta melkein mustaa.
Mudan ohella on planktoneliöstön niukkuuden takia
näiden jätteiden osuus pohjakerrostumissa
mitättömän pieni. Usein näissä vesissä soistuu
lito-raalialue sitäpaitsi voimakkaasti, edistäen
auto-ktonistakin mudan muodostumista.
Mutakerros-tumat ovat erikoisen ominaisia
Pohjois-Euroo-pan alkuvuorialueen ja suoseutujen
ravintoköyhissä vesissä. — Yleinen kerrostuma on myös
mudan ja liejun välimuoto, m u t a 1 i e j u (ruots.
dygyttja), joka ominaisuuksiltaan ja
syntytaval-taankin on edellämainittujen väliaste. Se voi
esiintyä saman järven eri ikäkausina erilaisena,
kun järvi liejupohjaiselta nuoruusasteeltaan
sois-tumisilmiön kautta siirtyy mutapohjaiselle
van-huusasteelleen. — Liejupohjaisia järviä ei liene
kylmissä pohjoisissa seuduissa, sillä näissä vesissä
(oligotermisisSä vastakohtana eutermisille) on
planktoneliöstö köyhä ja organogeeninen
(eliöstö-peräinen) kerrostuminen sen kautta vähäinen.
— Syvissä ja isoissa järvissä ei pohjanlaadun
taas tarvitse olla riippuvainen
planktontuotan-nosta, sillä planktonin jätteet ehtivät
kerrostumiseen tarvittavana aikana liueta, joten niistä
säilyvät vain kovat osat. Tällaisista isojen
järvien syvänveden kerrostumista on huomattavin
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
