Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Jääkäriliike ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
479
Jäänlühtö—Jorgensen
480
Jo sodan alkuvuotena, syksyllä 1914, heräsi
muutamissa ,,aktivisti"-piireissä ajatus hankkia
suom. nuorukaisille sotilaskasvatusta, jotta he,
jos tilaisuus siihen tarjoutuisi, voisivat nostattaa
kansan Venäjän sortoa vastaan, joka näihin
aikoihin oli kasvanut sietämättömäksi ikeeksi.
Turhaan käännyttyään muutaman
Skandinaa-vian maan puoleen kääntyivät tämän aatteen
ajajat Saksan johtohenkilöiden puoleen, ja ennen
pitkää saatiin Saksan suostumus siihen, että noin
200 suomalaista ylioppilasta saisi nauttia
Saksassa sotilaskasvatusta n. 4-8-viikkoisilIa
kursseilla, jotka sijoitettaisiin Holsteiniin Lockstedtin
harjoitusleirille. Suurella varovaisuudella
alettiin nyt Suomessa toimia ja suurimmassa
salaisuudessa jätti yksi ja toinen ylioppilas opintonsa
ja matkusti Tukholmaan, mistä hänet edelleen
ohjattiin Berliinin kautta Lockstedtiin. 25 p:nä
helmik. 1915 saapui ensimäinen suomalaisjoukko
harjoitusleirille, ja seuraavien viikkojen kuluessa
saapui joka päivä uusia, niin että suomalaisjoukko
n. 3 viikon kuluessa kohosi 180 mieheen. Joukko
jaettiin kahteen komppaniaan, joita kumpaakin
johti saks. kapteeni, 1. komppaniaa kapteeni
Knatz, 2. komppaniaa kapteeni Bade.
Sitäpaitsi kuului kumpaiseenkin komppaniaan 1
pio-nieerikapteeni sekä tarpeellinen määrä aliupseereja
ja miehistöä. Koko kurssia johtamaan oli
määrätty majuri Maximilian Bayer. Suomalaiset
puettiin harmaaseen partiopoikapukuun,
pfad-finder-pukuun, ja koko kurssia sanottiin aluksi
pfadfinder-kurssiksi, osaksi jotta asia pysyisi
salassa, osaksi siksi, että kurssin komentaja oli
suuri partiopoikaliikkeen suosija. Opetus oli
alusta alkaen laajakantoinen ja perinpohjainen.
Paitsi jalkaväkiopetusta kouluutettiin suomalaisia
konekivääri- ja pionieeripalvelukseen. Kohtelu
saksalaisten puolelta oli hyvää ja suomalaisia
pidettiin kuin vieraina. — Tällä aikaa oli
ilmennyt sellaisia mahdollisuuksia, että saksalaiset
laskisivat joukkoja maihin Suomessa, ja tällöin
olisi suomalaisjoukosta tietysti ollut suurta hyötyä
sotaliikkeille Suomessa. Mutta kun
puolisentoista kuukauden kuluttua nämä mahdollisuudet
pienenivät ja toiselta puolen Suomesta
saapuvien tietojen mukaan asia tuntui olevan
venäläisten tiedossa, uhkasi koko yritys raueta ja
suomalaisjoukon kohtalo muuttui hyvin
epävarmaksi. Koko kesä 1915 elettiin leirillä
täydellisen epävarmuuden tilassa, mutta ankarassa työssä
ja harjoituksessa. Joukon johtaja sekä erinäiset
suomalaiset, erittäinkin suomalaisjoukon
edustaja Fr. Wetterhoff Berliinissä, panivat koko
vaikutusvaltansa liikkeelle yrityksen
jatkamiseksi, ja lopulta tämä onnistuikin.
Saksan sodanjohto myöntyi siihen, että kurssia
pitennetään ja laajennetaan. Suomesta kootaan
miehiä ja muodostetaan Lockstedtin leirille
pataljoona. Miehiä lähetettiin Suomeen
värväämään väkeä ja Ruotsin lävitse järjestettiin
etappi-tie uusien tulokkaiden kuljettamiseksi Saksaan.
Kaiken täytyi käydä salassa ven. urkkijoilta, ja
ilman passia kulkivat suomalaiset Ruotsin rajan
yli, jossa heidät otettiin vastaan ja lähetettiin
etelään. Syys-, marras- ja joulukuussa 1915
sekä alkukuukausina 1916 kulki täten
lakkaamaton virta Suomen miehiä Ruotsin kautta
Saksaan. Suomalaiset muodostivat pian
kokonaisen pataljoonan, ja heidän joukkonsa sai
nimityksen ,,Kuninkaallinen Preussilainen
Jääkäripataljoona n:o 27". Entiset „pfadfinderit"
olivat nyt opettajina saksalaisten upseerien
silmälläpidon ja komennon alaisina ja elämä
muodostui täysin sotilaalliseksi, saks. sotilasoloja
vastaavaksi. Toukok. 2 p:nä 1916 mobilisoitiin
suomalaispataljoona ja 31 p:nä samaa kuuta se
jätti harjoitusleirin matkaten Saksan itärintamalle.
Jääkäripataljoona n:o 27 tuli Riian länsipuolelle
Misse-joen asemaan, jossa se sai 4 km leveän
rintama-alan. Täällä se viipyi n. 3 kuukauden
ajan ottaen osaa Schmardenin ja Eckau-Keckaun
taisteluihin sekä useihin pienempiin kahakkoihin.
Elokuun lopulla pataljoona siirrettiin Itämeren
rannikkoasemaan. Oltuaan siellä vuoden
loppupuolelle se lähetettiin Libaun kaupunkiin, jossa
se vietti joulun, mutta hälyytettiin jo 5 p:nä
tammik. 1917 ja lähetettiin uudelleen rintamalle
ottamaan osaa suuriin Aa-joen taisteluihin, jotka
kestivät puolisentoista kuukautta.
Venäjän vallankumouksen puhjettua siirrettiin
pataljoona takaisin Libauhun, jossa se,
odotellen kotiinpaluutaan, kävi perinpohjaisen
upseeri-ja aliupseerikouluutuksen.
Vapaussodan puhjettua Suomessa tarjoutui
j: 1 Ie vihdoinkin tilaisuus palata kotimaahansa.
Helmik. 11 p:nä he luopuivat Saksan armeiasta
ja sitoutuivat samalla taistelemaan isänmaansa
laillisen hallituksen puolesta. 25 p:nä helmik.
1918 pataljoonan pääjoukko saapui Vaasaan,
joka silloin oli Valkoisen Suomen
pääkaupunkina. Vapaussodan aikana ja sen jälkeen
toimivat j. upseereina ja aliupseereina Suomen
ar-meiassa. W. E. T.
1 •• •• i •• i j •• i f •• •• r F * • • j
Jaanlahto ks. Jaa, Tavd.
♦Jääski. 10,209 as. (1918), kansakouluja 13
(1917), pieni kulkutautisairaala, kunnallinen
lastenkoti, piirilääkärin asuinpaikka, kunnan
eläinlääkäri, oma palo- ja eläinvakuutusyhdistys,
osuuskauppa (v:sta 1917), jolla 5 myymälää,
säästöpankki; Jääsken ja Enson asemat,
Kiviojan ja Kalalammen pysäkit. — Kirkko
korjattu 1913; alttaritaulu „Jeesus kutsuu syntisiä"
A. Liljelundin maalaama (1888); myös
saarnastuoli koristettu Petrus Langin 1764 maalaamilla
pyhäin miesten kuvilla. J. A. W.
Jäätyminen, merten ja järvien, ks. Jää, Täyd.
Jorgensen, Severin (s. 1842), tansk.
osuus-toimintamies. J. aloitti uransa kauppiaana
Falsterin saarella, mutta jätti 1874 tämän
toimen ruvetaksensa paikkakunnalle perustetun
osuuskaupan johtajaksi. V. 1888 hän tuli
Jyllannin osuuskauppojen keskusosuuskunnan
johtajaksi, 1896 silloin perustetun Tanskan
osuuskauppojen keskuskunnan esimieheksi. J. on
huomattavasti vaikuttanut Tanskan
osuuskauppaliikkeen kehittymiseen ja keskusosuuskunnan
toiminnan laajenemiseen myöskin tuotannon
alalle.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
