Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Lucander ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
710
Luistipiirros Lumituhot
lEi/rvtR //v
L f/-S 7iPnRhOb
- *(J- -\-l–-4
Kuva i.
piirretään ympyrä, jonka halkaisijaksi on
mukavin ottaa 100 mm. Tämän vaakasuora
halkaisija (KKi) esittää
männän iskun
pituutta (silinterin
ajatellaan olevan
vasemmalla
puolella), ympyrän
kehä esittää
kammen tapin rataa
ja sen säteet
kammen eri asentoja.
Tunnettujen
Pa-ja ET- asentojen
vä i 11
taan kahtia,
jakoviivalle piirretään kaksi ympyrää; näiden
ympyräin jänteet ovat suhteellisia luistin siirtymiin
keskiasennostaan, siis ympyrän halkaisija on
suhteellinen luistin suurimpaan siirtymään, s. o.
epäkeskeisyyteen. Missä tämä r-ympyrä
leikkaa ET- ja Pa-säteitä, siitä piirretään ympyrä
O-piste keskipisteenä. Tämän ympyrän säde
e on suhteellinen etsittävään tulopuolen
peittoon. r-ympyrän ja tämän e-ympyrän väliin
/v-K-viivalle jäävä jana esittää silloin
suoranaista ennätystä v. Missä Pu-säde leikkaa toista
r-ympyrää, siitä piirretään vielä ympyrä, joka
vuorostaan esittää menopuolen peittoa /;
i-ympyrän ja r-ympyrän leikkauspisteen kautta
kulkpva säde määrää kammen asennon sinä
hetkenä, jolloin luisti alkaa laskea höyryä
silinteristä pois, n. s. ennakkomeno (EM).
Piirroksen mitat eivät ole, kuten sanottu, todellisia.
Nämä saadaan vasta sitten, kun höyrysolan
leveys a on laskettu, joka vuorostaan riippuu
silinterin suuruudesta sekä männän ja höyryn
keskinopeudesta. Kun
näin laskettu
solan leveys
verrataan piirroksen
esittämään
leveyteen a, saadaan
suhdeluku, jolla
kaikki piirroksen
mitat, siis r, v, e
ja i ovat
kerrottavat, jottasaatai-siin todelliset
mitat.
Müllerin
luisti-piirros on
yksinkertaisempi: kun
tunnetut ET- ja
Pa-pisteet
yhdistetään suoralla
viivalla ja tämän
suuntainen viiva vedetään O-pisteen läpi sekä
vielä saman suuntainen viiva tunnetun Pu-pisteen
läpi, saadaan paitsi EAf-pistettä, myöskin v-,
e-ja z-suureet sekä lisäksi à-kulma. P-o P-o.
Luistipiirros ks. L u i s t i n s u u r e e t, Täyd.
Lukåcs, Laszlo [lukäts läslö] (s. 1850), unk.
politikko, valittiin 1878 valtiopäiville, oli
raha-asiainministerinä 1895-1905. Hallitsijan
erikoisena luottamusmiehenä hän monasti kävi
tärkeitä neuvotteluja puoluejohtajain kanssa; oli
jälleen raha-asiainministerinä Khuen-Hédervåryn
ministeristössä tammik. 1910-huhtik. 1912; tuli
pQ A4lJLLEZ //V
Ll/iSTiPliRR0%
Kuva 2.
senjälkeen pääministeriksi ja
sisäasiainministeriksi sekä ajoi kesäk. 1912 perille uuden
sotilas-lain edustajakamarin puhemiehen kreivi Tiszan
avulla, joka käytti suorastaan väkivaltaa
vas-tustuspuolueen masentamiseksi. Kun L:n
vastustajat paljastivat, että hän oli käyttänyt
suuria, eräältä pankilta saatuja rahasummia
vaalitaistelun voittamiseksi y. m.
epäsäännöllisyyksiin, luopui hän kesäk. 1913. J. F.
Lukuremras ks. K o t i o p i n t o 1 i i k e, Täyd.
♦Lumijoki. 2,459 as. (1918).
Lumituhot ovat yleisiä Suomen metsissä,
mutta kohtaavat tavallisesti vain yksityisiä
puita, joten vahingot ovat vähäisiä, mutta
maamme itäosissa on erikoisia lumituhoalueita,
joissa lumella on ratkaiseva vaikutus metsien
syntyyn, kehitykseen ja taloudelliseen arvoon.
Nämä alueet ulottuvat Saariselän rinteiltä
pohjoisessa Puijolle ja Kolille etelässä ja
läntisimmät ovat Rovaniemen Pisavaaralla ja Kivaloilla.
Tuhoalueiden koko pinta-ala on n. 6,000 km2,
josta metsää kasvavaa 4,300 km2. Laajimmat
ovat uloinna koillisessa, Kuolajärven ja
Kuusamon itäosissa. Lumituhoalueet sijaitsevat
korkeimmilla vaara- ja tunturiseuduilla, suurin osa
korkeammalla kuin 300 m merenpinnasta. Niiden
aliraja on etelässä ja lännessä 200 m,
Kuusamossa ja Kuolajärven itäosissa n. 320 m ja
Saariselän tuntureilla 400 m yi. merenp. L.
riippuvatkin paikallisista ilmastosuhteista, etupäässä
lumirikkaudesta, joka kasvaa säännöllisesti
vuoren liepeeltä laelle noustessa. Suoranaisimmin
se kuitenkin johtuu tavasta, millä lumi sataa.
Kuivemmilla läntisillä vaaroilla ja tuntureilla
tulee lumi löyhänä ja varisee pian puista, mutta
kosteilla itäisillä seuduilla se laskeutuu
nuos-keana, tarttuen puihin lujasti. Lumen lisäksi
tulee myös yleinen ja runsas huurremuodostus.
Tästä johtuu, että puut tammikuun lopulla ja
helmikuussa ovat niin vahvan lumi- ja
huurre-kerroksen n. s. ,,t y k y n" peitossa, että
muistuttavat lumipylväitä, joista ei oksakaan pistä
näkyviin. Tykky varisee vasta kevättalvella,
kun lumi alkaa sulaa. Laskelmien mukaan voi
tykky isossa kuusessa painaa n. 2,000 kg ja
1 ha:n kokoisessa kuusimetsässä n. 1,000,000 kg.
Varsinaisten tykkyalueiden lumirikkaus on
ainakin 100 °0 suurempi kuin lähimmässä
ympäris-• • • •
tossa.
Erotetaan mekaanisia ja fysiologisia lumituhoja.
Edellisiin kuuluvat murtovahingot, jolloin
puiden latva katkeaa, painovahingot, kun puun
latvus ja oksat taipuvat epäsäännöllisesti,
karsi-misvahingot, jotka syntyvät oksien taittuessa
puista, ja taivutusvahingot puun taipuessa ja
lopuksi ehkä murtuessa. Tuhoisimmat ja
yleisimmät ovat murtovahingot, sillä tuhoalueiden
metsissä on 75,000 ha:n alalla miltei
jokaisen, 30,000 ha:n alalla joka toisen ja 75,000
ha:n alalla keskimäärin joka neljännen
isoimman puun latva poikki. Arimpia mekaanisille
tuhoille ovat haapa ja mänty, kestävimpiä
koivu ja kuusi. Fysiologiset vahingot johtuvat
mekaanisista. Niitä ovat lahovikaisuus,
yksityisten puiden kasvun hidastuminen, koko
metsän tuoton väheneminen niiden käydessä
harvoiksi ja aukkoisiksi, käpy- ja siementuotannon
väheneminen niin, että esim. kuusi
lumituho-alueiden vläosissa lisääntyy melkein vksinomaan
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
