Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Längelmäki ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
737
Längelmäki—Lääketieteelliset kokemukset suurvaltain sodan aikana
738
esittää Carnot’n kiertokulun paine- ja
lämpö-piirroksen. P-o P-o.
♦Längelmäki. 4,294 as. (1918). — Kirkon
alttaritaulun „Kristus ristillä" (v:sta 1890)
maalannut Felix Frang.
♦Länkelä, Jaakko, kuoli 1916.
♦Länsi-Göötanmaa. 17,614 km2, 724,321 as.,
44 km2:llä (1918).
♦Länsi-Virginia. 1,463,610 as. (1920).
Läpimurto, se kohta sotatoimissa, jolloin
joukko tunkeutuu vihollisen linjan läpi.
Läppä ks. Venttiili, X Os.
♦Läskclä. Yhtiöllä on 6 km:n pituinen
kapearaiteinen rautatie paperitehtaalta Laatokan
rannassa olevalle Joensuun sahalle. Pietarin ja
Novyj Portin, yhtiön vientisataman, liikettä
varten on Laatokalla 1 lastihöyry, 6 hinaajaa
ja 14 isoa proomua. Yhtiön kiinteimistöt
käsittävät nykyisin n. 70,000 ha, josta omassa
viljelyksessä n. 700 ha. Paperitehdas on muutettu
yksinomaan ruskeata paperia valmistavaksi ja
on siinä 2 paperikonetta. Kun sekä Helylän
että Läskelänjoensuun sahat olivat palaneet,
rakennettiin jälkimäiseen paikkaan
uudenaikainen 4-raaminen saha. Sitäpaitsi on yhtiöllä
pienempi saha Hämekoskella. — Osakepääoma
8,000,000 mk., vararahasto 3,800,000 mk. —
Tuotanto on luonnonruskeata paperia 10,000
tonnia, sahattuja puutavaroita 10,000-12,000
standerttia. — Työväestöä oli 1920 650 henkeä.
Jälkeen v:n 1913 on rakennettu 16
työväen-asuntoa, joissa yhteensä n. 100 huoneistoa;
suurin osa työväkeä asuu yhtiön huoneissa.
Lisäksi on rakennettu kokous- ja juhlahuoneisto,
johon on sijoitettu kirjasto, rukoushuone ja
kansankeittiö. Rahastossa tulevaa
ammattikoulua varten on n. 100,000 mk. K.J.V.
Läte, Aleksander (s. 1860), vir.
säveltäjä, kuoron- ja orkesterinjohtaja, opiskeli alussa
Tarton yliopiston musiikinopettajain Zöllnerin
ja Harthanin johdolla, 1895-97 Dresdenin
kon-servatorissa Dræseke’n ja von Schreinerin
johdolla. Työskentelee säveltäjänä ja
orkesterinjohtajana Tartossa v:sta 1900. Sävellyksiä:
lukuisa joukko lauluja seka- ja mieskuorolle,
soololauluja, „Kalevala" uvertyyri suurelle
orkesterille, sinfonioja, pianokonsertteja,
urkukap-paleita y. m.
Lääketieteelliset kokemukset suurvaltain sodan
aikana. Suuri maailmansota on asettanut
koetukselle lääketieteen eri alat samalla tarjoten
tilaisuuksia uusille kokemuksille. Sotaa
tavallisesti seuraavien kulkutautien
vastustaminen on vaatinut tavattomasti työtä.
Sairastuneiden eristämisen ja epäiltyjen
karanteenissa pitämisen lisäksi on yleisesti käytetty
suojelusrokotusta. Lehmänrokon istutusta
suo-jeluskeinona isoarokkoa vastaan on seurannut
suojelusrokotus lavantautia ja koleraa vastaan
näiden tautien omilla bakteereilla sopivasti
heikennettyinä. Järjestelmällisillä
joukkorokotuksilla on sairastuvaisuus ja sairastuneiden
kuole-vaisuus alennettu murto-osaan aikaisemmasta.
Haavoittuneisiin tarttuva jäykkäkouristus on
saatu melkein häviämään käyttämällä
ehkäisevää seerumruiskutusta. Toisintokuumeen ja
pilkkukuumeen melkein yksinomainen
tarttuminen syöpäläisten puremista on lopullisesti
todettu ja parhaaksi varokeinoksi havaittu vaate-
Täyd. 24. Painettu 31/s 21.
täiden järjestelmällinen hävittäminen.
Pahimmaksi kulkutaudiksi, jota eivät edes Saksan
ja länsivaltojen terveydenhoidolliset
toimenpiteet kyenneet keskeyttämään, muodostui n. s.
espanjantauti 1. influensa, vaatien paljon uhreja
sekä armeiain että siviiliväestön keskuudessa.
— Sotaoloissa tarpeellinen lisätty veneeristen
tautien vastustaminen on toteutettu pitämällä
tiheästi lääkärintarkastuksia ja säännöstelemällä
tarkoin ne ehkäisevät toimenpiteet, joihin on
ryhdyttävä aina mahdollisen tartuntatilaisuuden
jälkeen.
Haavoittuneiden hoito on johtanut
moniin entisestä poikkeaviin kokemuksiin.
Entisen konservatiivisen suunnan tilalle on
astunut huomattavasti radikaalisempi sotakirurgia.
Haavoittumat ovat maailmansodassa yleensä
olleet vaikeampia kuin aikaisemmissa sodissa.
Tykistövammojen määrä on suhteellisesti
lisääntynyt, läheltäampumat ovat taistelutavan
muuttuessa tulleet tavallisiksi samalla kun
kiväärin-luodin iskuvoimaa on lisätty ja luoti on
muutettu suipoksi. Seurauksena on ollut
vaikeammat vammat, jotka usein aiheetta ovat
synnyttäneet luulon, että vastustaja on käyttänyt
räjähtäviä tai muuten särkyviä lupteja. Nämä
vaikeat ruhjoutumat tarjoavat suuren
mahdollisuuden haavatartunnalle. Tämän
vastustamiseksi on käytetty antiseptisiä aineita (Saksassa
vucinia, Ranskassa natriumhypokloriittia, y. m.)
sekä aikaisia leikkaustoimenpiteitä. Ihon ja
lihaksien vammoissa on leikkauksella tasoitettu
ruhjoutuneet osat, luunmurtumissa on poistettu
irtonaisia sirpaleita, vatsa-ampumissa on
aikaisella operatsionilla tyrehdytetty jatkuva
verenvuoto, suljettu suoliston puhjenneet osat j. n. e.
Armeiain saniteettilaitoksiin on kehitetty hyvin
toimivat järjestöt haavoittuneiden nopeata
kuljetusta ja hoitoa varten. Yleensä toimivat
lähinnä rintamaa helposti siirrettävät
sidonta-asemat, taempana tykin kantaman ulkopuolella
kenttäsairaalat, sitten etappisairaalat ja lopuksi
kotiseudun tilapäiset, erikois- y. m. sairaalat.
Hoidon alkaminen mahdollisimman pian
haavoittumisen jälkeen on havaittu yhtä tärkeäksi kuin
myöhemmätkin hoitotoimenpiteet ja
haavoittuneet on siirretty niin pian kuin mahdollista
rauhallisiin oloihin. Myöhemmin tapahtuvista
leikkauksista mainittakoon katkenneiden hermojen
kiinnineulominen, valtimoiden vioittumista
johtuneiden jälkivuotojen ja valtimonlaajentumain
(aneurysma) hoito ja erilaiset plastiset
leikkaukset ja kudosten siirrot, joilla voidaan korvata
suuria puutteellisuuksia esim. kasvojen
pehmeissä osissa ja leukaluissa. Leukaluiden
vioit-tumissa on hyvinkin paljon ruvettu
käyttämään hammaslääketieteellisiä hoitokeinoja. Kun
parantumisen jälkeen on jäänyt pysyviä
puutteellisuuksia (esim. raajan puuttuminen), on
ortopedisillä proteeseilla, kuten tekojäsenillä ja
tukilastoilla kyetty ihmeteltävässä määrässä
palauttamaan invalidien työkykyä. Eri maissa
on näillä kaikilla aloilla tehty keksintöjä ja
entisten menettelytapojen yksityiskohtaisia
parannuksia. Silmä- ja korvatautien alalla on opittu
tuntemaan sota-aseiden vaikutus, varsinkin
räjähdyksissä tapahtuvan äkillisen ilmanpaineen
muutoksen seuraukset. Sama seikka kuten
myös sotatilan tuottama mieltenjännitys on lisän-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
