Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Malmberg ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
769
31 alin borg—Mande ville
770
jääkäripat. n:o 27:ään maalisk. 1915. Oltuaan
ensin jalkaväessä siirrettiin hänet
suomalaispataljoonan tykistöön, jonka suom.
komentajana oli; otti m. m. kunniakkaasti osaa
Eckau-Keckaun taisteluun „suomalaisen" keveän
hau-bitsipatterin n:o 942 päällikkönä. Astui
majurina Suomen armeiaan helmik. 1918
jääkäri-tykistöosaston komentajana, toimi myöhemmin
Hjalmarssonin ryhmän tykistökoinentajana,
Hämeen rintamaosan, A:n, komentajana,
jääkäri-tykistöprikaatin komentajana. Otti
huomattavalla menestyksellä osaa m. m. Kurun, Muroleen,
Aitolahden, Messukylän, Tampereen ja Viipurin
valloituksiin. Toimi sodan jälkeen
Lappeenrannan tykistökoulun johtajana sekä
nimitettiin senjälkeen kenttätykistörykmentin n:o l:n
komentajaksi. Nimitettiin everstiluutnantiksi
toukok. 1918.
Malmberg [-bärj], Richard (Gustav
A I m) (s. 1877), suom. ruotsinkielinen kirjailija,
fil. maist., kansakoulujentarkastaja. Julkaisuja:
„Höstdagar" (1906, romaani), „Herr Agaton
Vidbäck och hans vänner" (1915, romaani).
M. edustaa satiirista yhteiskunnankuvausta,
joka kohdistuu aikaan v:n 1905 vaiheilla. T. L.
Malminetsintä. Suomessa on jo enemmän
kuin sadan vuoden aikana etsitty malmeja
hyvinkin innokkaasti, mutta huonolla
menestyksellä. Viime aikoina m. on meillä pääsemässä
uudelleen vauhtiin, sen jälkeen kuin O. Trüstedt
1910 oli löytänyt Outokummun suuren
vaski-malmipaikan. M. on myös viime aikoina,
etupäässä juuri Trüstedtin ansioèta, kehittynyt
meillä luonnonsuhteisiimme soveltuvaksi ja
tieteellisten ^menetelmäin mukaiseksi.
Lähtökohtana käytetään nyt tavallisesti mannerjäätikön
kuljettamia irtokiviä, ja kun niistä löydetään
malmia, aletaan etsiä irtolohkareiden
emäkalliota, kulkien jään tekemien uurteiden
osoittamaan suuntaan ja etsien yhä lisää
malmilohka-reita, ja lopuksi tutkimalla paikkaa
magnetometrillä, sähkökojeilla sekä viimein
timantti-poralla. — Ameriikassa ja muissa mahnirikkaissa
maissa harjoittavat m:ää yksityiset alaan
perehtyneet ammattimiehet, prospektorit. Suomessa
on nyt valtio etupäässä ryhtynyt m:ään, minkä
ohessa viime aikoina on myöskin yksityisiä
yrityksiä aloitettu. P. E.
Malmivaara, Wilhelm (s. 1854), suom.
pap-pismies, syntyi Lapualla, yliopp. 1874, vihittiin
papiksi 1876, Lapuan kirkkoherrana v:sta 1900;
ollut edustajana valtiopäivillä 1897, 1899,
1900, 1904-05 sekä 1907-20. M. on
Pohjanmaan heränneisliikkeen huomattavin
johtomies. Julkaisuista mainittakoon:
„Hengellinen kuukauslehti" (1888-98); „Sionin virret,
virsikirja ’»kotihartauden tarpeeksi" (1893, useita
painoksia).
Malmström, Paul Rurik Bruno
(1872-1919), fyysikko, yliopp. 1889, fil. kand. 1895,
opiskeli saks. ja sveits. yliopistoissa ja
teknillisissä korkeakouluissa 1896-1903, fil. toht.
Leipzigin yliopistosta 1905, fysiikan, sähkökemian
ja mekaniikan assistenttina Helsingin ja Zürichin
yliopistoissa, fysikaalis-teknillisessä (valtion)
laitoksessa Charlottenburgissa ja Helsingin
poly-tekn. opistossa 1897-1908, fysiikan dosenttina
Helsingin yliopistossa 1906-09, mekaniikan
professorina tekn. korkeakoulussa v:sta 1908. Jul-
Täyd. 25. Painettu l% 21.
kaissut m. m. „Versuch einer Theorie der
elektrolytischen Dissociation unter Berücksichtigung
der elektrischen Energie" (1905, väitösk.), „Eine
Folgerung aus den Maxwellschen Gleichungen"
(1906), „Versuch einer Berücksichtigung der
elektrischen und mechanischen Viscosität durch
Erweiterung der Maxwellschen Gleichungen"
(1906), „Zur Theorie der Elektrodynamik"
(1917), „Zur Theorie der Versuche von
Kaufmann und Bucherer über ^-Strahlen" (1918),
„Versuch zur Erweiterung des Riemannschen
Elementargesetzes" (1918). J. C-én.
* Malmö. 110,459 as. (1918). — Jouluk. 19 p.
1914 pitivät Ruotsin, Tanskan ja Norjan
kuninkaat M:ssä neuvottelukokouksen, jossa
päättivät pysyä puolueettomina suurvaltain sodassa.
♦Malmöhus Iän. 479,197 as. (1918).
Mammutpumppu ks. P u m p p u, Täyd.
Mammutvasara ks. Vasara, Täyd.
Mande]rn f-li’n], Karl Rainer
Wolfgang (s. 1889), suom. sotilas, antautui
ylioppilaaksi tultuaan lääketiet, opintoihin, liittyi
jääkäriliikkeeseen heti sen alussa astuen Kun.
preuss. jääkäripataljoonaan n:o 27 helmik. 1915;
saavuttaen „Oberzugführer" arvon Saksan
armeiassa toimi hän suom. pionieerikomppanian
suom. päällikkönä ottaen osaa kaikkiin
jääkäripataljoonan taisteluihin. — Astui majurina
Suomen armeiaan helmik. 1918 jääkärirykmentin
n:o 2:n komentajaksi ja otti osaa Tampereen
ja Viipurin valloituksiin. Nimitettiin
everstiluutnantiksi toukok. 1918. Uudenmaan (ent.
Savon jääkäri-) rykmentin komentaja.
Mandeville [mändivil], Bernard (n.
1670-1733), engl. moraalifilosofi, syntyi Hollannissa
alkuperältään ransk. perheestä, oli ammatiltaan
lääkäri. Opiskeltuaan lääketiedettä Leidenissä
hän muutti Lontooseen ja kotiutui sinne, toimien
lääkärinä sekä kirjailijana. M. on tullut
kuuluisaksi teoksen johdosta, jonka hän ensiksi
julkaisi 1705 pienenä vihkosena, mikä sisälsi vain
runomuotoisen sadun „Suriseva mehiläispesä eli
kunniallisiksi muuttuneet veijarit". Satu kertoo
mehiläispesästä, joka oli aivan inhimillisen
yhteiskunnan kaltainen. Se esittää sitä
pääajatusta, että yhteiskunta kokonaisuudessaan
menestyy ja kukoistaa vain niin Kauan kuin siihen
kuuluvat yksilöt ovat voitonhimoiset ja
itsekkäät, anastavat, milloin vain voivat, itselleen
etuoikeuksia ja nautintoja, sortaen toisia sekä
pakottaen koukuilla ja petoksilla heitä
tekemään kovasti työtä; mutta kun kaikki yksilöt
saadaan muuttumaan oikein kunniallisiksi ja
oikeutta rakastaviksi, niin toimeliaisuus lakkaa,
koko yhteiskuntakoneisto seisahtuu ja vaipuu
hervottomuuteen, valtio köyhtyy ja sen
väkiluku vähenee pelottavasti. Sittemmin M.
julkaisi uusia, suuresti laajennettuja teoksensa
painoksia nimellä „Mehiläissatu, eli yksityisten
paheet yhteiskunnan etu", joissa hän liitti
satuun selittäviä muistutuksia sekä filosofisia
tutkisteluja ja vuoropuheluja, joissa hän
haikaile-mättä puolustaa ja kehittelee jyrkkää
itsekkyyden oppia. Hän ivaa myrkyllisesti tuota
maailmassa niin tavallista „hyvehumbugia", väittää,
että todellisesti kaikkien ihmisten kaikki teot
lähtevät puhtaasta itsekkyydestä. Älykkäät
poliitikot ovat vain keksineet nuo käsitteet
„hyve", „velvollisuus", „kunnia", „häpeä". He
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
