Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Mantzius ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
775
Marssirivistö—Maskelyne
776
on pitkillä matkoilla välttämätön, epäjärjestys
tekee m:n yksityisille rasittavaksi; ilmavirta ei
pääse rivistön lävitse, eikä voi kuljettaa pölyä
mukanaan, ellei jokainen marssi tarkoin
etumie-hen takana ja pidä huolta sivuojennuksesta.
Samoin pitenee rivistö nopeasti, ellei etäisyyksiä
tarkoin säilytetä. Sotavahvuinen
jalkaväki-divisioona esim. on m.-rivistössä n. 12 km pitkä
ja sen eteenmarssi taisteluun kestää 21/2 tuntia.
Jos siis tällaisessa rivistössä ei säilytetä tarkoin
etäisyyksiä, voivat takimaiset joukot joutua
tunninkin myöhästyneinä taisteluun. —
M.-rivistössä saa kivääriä kantaa vapaassa
asennossa olkapäällä. On lupa puhua, laulaa ja
tupakoida, ellei sitä erikoisesti kielletä.
Kunnianosoituksia ei suoriteta. Kukaan ei kuitenkaan
saa ottaa mitään erikoisvapauksia itselleen ilman
erikoista määräystä. Kukaan ei saa jättää
paikkaansa tai poistua rivistöstä. Vasta
lepohetken tultua voidaan tyydyttää tarpeet. — Tahti
pidetään koko ajan tasaisena.
Jalkaväki marssii „marssirivistössä",
komppa-nianjohtaja siellä, mistä hän parhaiten voi pitää
komppaniaa silmällä. Komppanian jälessä
marssii upseeri tai vääpeli. Ratsuväki marssii
tavallisesti neljä rinnan. Kenttätykistön ja järeän
tykistön m.-muoto on tykit yksitellen peräkkäin,
tykkienjohtajat tykkien vieressä tai jälessä,
tykkimiehistö tav. tykkinsä jälessä.
Kone-kivääriosastoihin sovitetaan samoja määräyksiä.
Etteivät yksityisissä joukko-osastoissa
tapahtuvat m.-syvyyden vaihtelut jatkuisi läpi koko
rivistön, marssivat eri osastot määrätyn
etäisyyden päässä toisistaan: komppaniat ja
eskadroo-nat 10 askeleen välimatkalla, pataljoonat,
kone-kivääriosastot ja patterit 15 askeleen,
rykmentit j. n. e. 20 askeleen välimatkalla.
Suurempien joukkojen m.-nopeus pitemmillä matkoilla
on 1 km 15 minuutissa. Pienemmät joukot
suorittavat 1 km:n 12 jopa 10 minuutissa.
Ratsastavat aselajit käyttävät 1 km:iin 4-5 min.
(ravi) tai 7-8 min. (ravi ja käynti). Päivämatkan
22,5 km suorittaa suotuisten olosuhteiden
vallitessa jalkaväki 5-6 t:ssa, ratsastavat aselajit
3-5 t:ssa. Ratsuväki kulkee lyhyemmän ajan
kuluessa keskimäärin päivittäin: divisioona
40-50 km, pienemmät osastot 70-100 km.
Polkupyöräilijät 30-40 km 2 t:ssa.
Ennen m:lle lähtöä on jokaisen sotilaan
huolellisesti valmistauduttava sille. Jalkojen
huolellinen hoito lisää suuresti m.-kykyä.
Jalkineiden ja varusteiden kunnossapito on erittäin
tärkeä. Saappaiden pitää sopia rinnasta niin,
ettei jalka pääse liikkumaan (saappaiden
kuitenkaan puristamatta). Saappaiden nahka on
pidettävä pehmeänä. M.-kykyyn on
terveydenhoidolla ja hyvällä ravinnolla suuri merkitys.
Ollakseen täysin sotakelpoinen täytyy joukon
olla tottunut pitkiin m:hin, sillä suurin osa
sotatoimista on marssimista. W. E. T.
Marssirivistö, neljä miestä vierekkäin, 80 cm
rivistä riviin laskettuna etumiehen selästä
taka-miehen rintaan.
Marssiryhmitys. Kun isompi joukko lähtee
liikkeelle, määrätään aina järjestys
marssirivis-tössä joukon eri osastoille ja aselajeille. Tätä
ryhmitystä nimitetään m:ksi.
Marssitappiot. Pitemmillä marsseilla
tapahtuu melkein aina, että muutamien miesten täy-
tyy jäädä jälkeen jostakin syystä, esim.
vammojen tai sairaudentapausten takia. Tällaista
tilapäistä joukko-osaston vahvuuden vähennystä
sanotaan m:ksi. W. E. T.
Marssi varmistus. Mahdollisen
yhteentörmäyksen varalta vihollisen kanssa on marssiville
joukoille hankittava aikaa laittautua
taisteluval-miiksi (eteenmarssiin, levittäytymiseen,
kehit-täytymiseen). Tätä varten erotetaan
marssi-joukosta erikoinen osasto, jonka tehtävänä on
pidättää vihollista, kunnes takana olevat joukot
tulevat taisteluvalmiiksi. Varmistaminen
annetaan n. s. etujoukon tehtäväksi viholliseen päin
marssittaessa. Peräydyttäessä on tämä tehtävä
jälkijoukon asiana, levähdettäessä etuvartioiden.
Varmistusta marssivien joukkojen sivustoilla
sanotaan sivusuojastoksi. Marssirivistö jakautuu
täten pääjoukkoon ja etujoukkoon; etujoukko
vuorostaan jakautuu pääosastoon ja
etuosas-toon. Etuosaston edellä kulkee useimmiten
vielä etujoukon ratsuväki. Sivusuojasto
erotetaan tav. etujoukosta. W. E. T.
Martin, Rudolf (s. 1864), saks.-sveits.
antropologi, vv. 1899-1905 antropologian
ylimääräisenä ja 1905-10 vakinaisena professorina
Zürichin yliopistossa, jonka jälkeen toimi
yksityisenä tiedemiehenä, kunnes 1917 kutsuttiin
antropologian professoriksi Münchenin
yliopistoon. Tehnyt useita tutkimusmatkoja m. m.
Espanjaan, Ranskaan, Egyptiin, Ceyloniin,
Bir-maan ja Malakan niemimaalle. Julkaissut m. m.
,,Die Inlandstämme der Malayischen Halbinsel"
(1905) ja suurta tunnustusta saaneen,
suurisuuntaisen oppikirjan „Lehrbuch der Anthropologie"
(1914). K-o H-n.
Martinprosessi ks. Rauta, VII Os. p. 1578.
*3Iarttila. 3,063 as. (1918). — Kirkon
alttaritaulun „Ylösnouseminen" on maalannut
R. W. Ekman. [Edv. Sjöman, „Kertomus
Marttilan piirikunnasta" (1900).] K. J. V.
♦Maryland. 1,449,610 as. (1920).
♦Masaryk, Tomas Garrigue, toimi
suurvaltain sodan aikana tsekkiläisen
itsenäisyys-propagandan johtajana ympärysvalloissa ja
Pariisissa muodostuneen tsekkoslovakkilaisen
kansalliskomitean esimiehenä. Kun Tsekko-Slovakian
tasavalta julistettiin 14 p. marrask. 1918,
valittiin M. samana päivänä sen presidentiksi ja
otettiin vastaan suurilla riemunosoituksilla, kun
hän 21 p. jouluk. saapui Praagiin.
Masereeraus (lat. macerä’re = pehmittää).
1. Tekn.y lumppumassan (vrt. Paperimassa,
VII Os.) valmistuksessa jo mekaanisesti
puhdistettujen ja leikattujen lumppujen pehmittäminen
ja puhdistaminen vielä edelleen mädättämällä.
M. oli ennen lumppumassan valmistuksessa
tärkeä toimitus, mutta nykyään sen asemesta
lumput tavallisesti keitetään alkalisessa
liuoksessa höyryn paineessa. — 2. Kasvit.,
kasvinosien, etenkin puun liottaminen kuumassa
typpihapossa, johon on lisätty kaliumkloraattia
(Schultzen m.-seos), jolloin välilevyt liukenevat,
solut erkanevat toisistaan ja kettojen ligniini
tulee poistetuksi. M.-aineena käytetään myös
lämmintä kalilipeää. — 3. Eläint., pehmeitten
kudosten poistaminen eläinraadosta, niin että
luuranko saadaan valmistetuksi kokoelmiin.
Maskelyne Fmäskilain], N e vii (1732-1811),
engl. teologi ja tähtitieteilijä. V. 1761 M. otti
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
