Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Merx ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
791
Metallien käsittely—Metsähallinto
792
niakkimolekylejä. Tunnetaan tyypit MX*(NH3)t,
MX3(NH3)5 ja MX3(NH3)6. Samalla kuin
ammo-niakkimolekylien luku yhdellä kasvaa,
muuttuu aina yksi happojäte ionisoituvaan ja siis
tavallisin analyyttisin keinoin osoitettavaan
muotoon. Esim. yhdistyksessä Co(NH3)iCl3
(praseo-kobolttikloridi) voidaan ainoastaan yksi
klooriatomi saostaa hopeanitraatilla, mutta
yhdistyksessä Co(NH3)6Cl3 kaikki kolme siinä olevaa
klooriatomia.
Tämä voidaan selittää ainoastaan siten, että
kukin lisäksi tullut ammoniakkimolekyli on
erottanut aina yhden happojätteen metalliatomin
välittömästä yhteydestä ja astunut itse tilalle.
Kaavoilla tämä ilmaistaan seuraavasti: [M(NHi)3
Ch]; [M(NH04Cl2]Cl; [M(NH:0öCl]Cl2; [M(NH3)6]Cl3,
jolloin sulkujen sisäpuoliset ryhmät ja atomit
ovat välittömästi metalliatomiin sidotut, mutta
niiden ulkopuoliset ionogeeniset ryhmät ja
atomit, tässä tapauksessa CI-ionit, ovat välillisesti
sidotut.
Mikään metalliatomi ei voi itseensä
välittömästi sitoa enempää kuin rajoitetun määrän
ammoniakki- tai muita ryhmiä, ja huomattu
on, että tämä raja-arvo on useilla metalleilla
yhtäsuuri. Tavallisimmin se on 6, mutta välistä
myös 4. Tämä rajaluku, jota Werner nimittää
k o’o r d i n a t s i o n i 1 u v u k s i, on hänen
mielestään tärkeä tekijä elementaariatomeja
karakterisoitaessa. E. S. T.
Metallien käsittely ks. Autogeeninen
metallien käsittely, Täyd.
Metallien ruiskutus (saks. Metallspritzverfahren)
on sveits. insinööri M. U. Schoopin keksimä
menettelytapa päällystää esineitä metallilla.
Tämän menettelyn pääjuoni on siinä, että
metalli-lanka tai jauhe kuumennetaan
räjähdyskaasulie-killä tai sähköllä pistoolin tapaisessa laitteessa
sulaksi ja sulat metallitipat singautetaan muutaman
ilmakehän paineisen kaasun, tavallisesti ilman,
avulla hienona vihmana päällystettävän esineen
karkeahkolle pinnalle, johon muodostuu
alustassaan kiinni pysyvä, yhtenäinen ja tiivis
metalli-kerros. Tämän menetelmän etuna on, että
metallilla päällystämisen voi toimittaa missä
tahansa konepajasta riippumatta, samoin myös
se, että päällystettävä esine saattaa olla jotain
epämetallia, kuten esim. puuta, pahvia, paperia,
posliinia. H. R-r.
Metameria on se laatu isomeriaa (ks. t. III
Os.), mikä esiintyy orgaanisissa yhdistyksissä,
joissa on vähintään kaksi hiilenpitoista ryhmää,
joita molekylissä sitoo joku toinen
useampiarvoi-nen atomi. Se on yleinen estereissä ja eettereissä.
Niinpä esim. seuraavilla yhdistyksillä
CzHÖX^ C3H7\n • CiH9\n
C2H5 / CH3/Uja H /
on sama empiirinen kokoomus, C4H10O.
Meta-meeristen yhdistysten todellisen
molekyliraken-teen selvittäminen on yleensä verrattain
helposti suoritettavissa. E. S. T.
*Metasomatoosi, vuorilajien, malmien tai
muiden kivennäismassojen muodostuminen sillä
tavoin, että ulkoapäin tulevat, alkuaan jostain
jähmettymässä olevasta magmamassasta
erkaantuneet kaasut tai liuokset tuovat kiveen uusia
aineksia ja vievät toisia liuenneina mukanaan,
eli siis kokonaan tai osittain syrjäyttävät kiven
alkuperäiset ainekset. Tällä tavoin on varsinkin
kalkkikivi altis muuttumaan. Rautamalmia
(hematiittia) esim. saattaa syntyä, kun
rauta-fluoridia kaasumaisena tunkeutuu kalkkikiveen,
seuraavan kaavan mukaan: 2FeFa -f- 3CaCO:t =
Fe-Os -f 3CaF2 -f 3C02. Hematiitin! keralla
syntyy siinä fluoriittia, CaF2, jota todella usein
tavataan malmimuodostuksissa. Tavallisesti
sisältävät muutoksia aiheuttavat kaasut ja
liuokset myös piihappoa, ja silloin syntyy joko
malmien keralla tai yksinomaan n. s.
karsimuodos-tuksia. Esim. andradiittikarren muodostumisen
saattaa ilmaista seuraavalla kaavalla: 2FeCI3
-f-6CaC03 = Ca3Fe2Si30i2 -f 3CaCl2 -f 6C02.
Tämän kaavan mukaan syntyvä kalsiumfluoridi
poistuu liuoksena, tai myös saa kloori sijansa
skapoliitissa, jota todella usein tavataan. Viime
aikoihin saakka on luultu, että vain
karbonaatit saattaisivat muuttua metasomaattisesti;
mutta hiljakkoin on saatu todistuksia siitä, että
myöskin silikaattivuorilajeissa saattaa tapahtua
metasomaattisia muutoksia. Siten syntyy
kal-siumvapaita, usein alumiinirikkaita,
rautamagne-siumsilikaatteja, kuten antofylliittiä ja
kordie-riittia tai almandiinia, ja niiden ohella malmeja.
Tämmöisistä muodostuksista on lukuisia
esimerkkejä Suomen ja Ruotsin alkuvuoressa. P.E.
*3Ieteli. Sotilasrikoksena on m. toukok.
30 p. 1919 annetun sotaväen rikoslain 97 §:n
mukaan olemassa, jos koolla oleva sotaväki ei
esimiehen kehoituksesta hajaannu ja osoittaa
aikovansa häiritä yleistä järjestystä.
Rangaistus on jokaiselle m:iin osalliselle kuritushuonetta
tai vankeutta enintään 2 v. Rikos katsotaan
sotilaalliseksi kapinaksi, jos m:n yhteydessä
uhataan tehdä väkivaltaa esimiehelle taikka jos
hänelle tai muulle henkilölle tehdään väkivaltaa
tai omaisuutta pidellään väkivaltaisesti (ks.
Kapina, Täyd.). M. R. P.
Metsanurk, M ai t (virallinen nimi Hub eTl,
Eduard) (s. 1879), vir. sanomalehtimies ja
kirjailija, jonka kaunokirjallisissa teoksissa
naturalistinen ja romanttinen elementti taistelevat.
Näytelmiä: „Päikese tousul" (1907), „Uues
kor-teris" (1908). Kertomuksia: ,,Jumala lapsed",
„Isamaa öilmed" (1908), „Vahesaare Villem"
(1909), „Orjad" (1912), „Toho-oja Anton" (1916),
„Ennäe inimest" (1918), „Epp" (1920).
*3Ietsnikov, Ilja I 1 j i t s, kuoli 1916.
Metsähallinto. Marrask. 25 p. 1920
vahvistetulla asetuksella järjestetään m. useassa
suhteessa uudelle kannalle. M:n toimintaa ohjaa
ja suunnittelee maatalousministeriön alaisena
toimiva metsähallitus, jonka päällikkönä on
ylijohtaja avustajanansa apulaisylijohtaja.
Metsähallitus jakaantuu 2 pääjaostoon: valtionmetsäin
jaostoon ja yksityismetsäin jaostoon. Edellinen
hoitaa ja hallitsee metsähallituksen alaista,
valtion välittömästi omistamaa maata sekä johtaa
valtion tiliin harjoitettavaa metsätaloutta ja
metsäntuotteiden jalostusta, jälkimäinen
huoltaa valtion puolesta toimitettavaa
yksityismetsäin valvontaa sekä hoitaa niitä metsiä, joiden
metsätalous tosin on metsähallituksen
välittömän silmälläpidon alaisena, mutta joita ei
hoideta valtion tiliin. Kumpikin jaosto jakaantuu
osastoihin. Valtiometsäin jaostossa on niitä 4:
arvioimis-, maankäyttö-, insinööri- ja liikeosasto,
joiden kunkin päällikkönä on metsäneuvos;
muina virkailijoina ovat: arvioimisosastolla 2
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
