Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Savi ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
Savitaipale—Savupiippu 106O
1059
teen Atlantin kanssa. Tämä yhteys pysyi
kuitenkin vain lyhyen ajan, sillä maa kohosi
nopeasti, salmi mataloitui ja niin muuttui vesi
ainakin jäätikön reunan läheisyydessä jälleen
suolattomaksi kuten ennenkin. Tämän mukaan on
Itämeri siis ollut miltei koko
myöhäisglasiaali-ajan suolaton, eikä Jäämeren yhteydessä ollut
meren lahti, niin kuin aikaisemmin juuri tuon
poikkeuksellisen Keski-Ruotsissa Yoldia arctican
sisältävän, epäselvästi kerrallisen s:n
mukaan päätettiin. Tässä esitetty käsitys eroaa
tuntuvasti aikaisemmasta ja siitäkin, mitä tässä
teoksessa on näistä asioista esitetty, vrt.
Jääkausi (III Os.), Kvartäärisysteemi
(V Os.), Savi (VIII Os.), Yoldia-meri
(X Os.).
Kerrallisista savista näkee vielä, että maa on
jäätikön poistuessa kohonnut, ja huomattavasti
nopeammin kuin nykyjään. S. tulee näet
muutamin seuduin nuoremmissa kerroksissa
karkeammaksi ja sisältää lopuksi runsaasti hietaa
ja hiekkaa kerroksina ja linsseinä, jotka
alempana tykkänään puuttuvat. Tuo karkea aines
on selvästi meren abradeeraamaa ympäristön
harjuista ja kukkuloista, jotka aikaisempien
kerrosten muodostuessa olivat merenpinnan alla
aaltojen hävitystyön ulottuvilta. [G. De Geer, „A
geochronology of the last 12,000 years" (Comte
rendu de la 11 :e sess. du Congrès géol. intern.
Fase. 1. pp. 241-257); Matti Sauramo,
„Geochro-nologisclie Studien über die spät glaziale Zeit in
Südfinnland" (Fennia 41, 1920).] M. S-mo.
* Savitaipale. 8,194 as. (1919). — Kirkko
paloi kapinan aikana 25 p. huhtik. 1918; uutta
graniittista rakennetaan parhaillaan (1922).
*Saviteollisuus. Jap. keramiikasta ks. S
a-viteollisuus, VIII Os. p. 878.
Savo-Karjalan osakepankki ks. P a n k k i,
Täyd.
* Savonlinna. 4,836 as. (1920). Väinö Aaltosen
punaisesta graniitista veistämä sankari patsas,
pystytetty vapaussodassa kaatuneiden hautojen
ääreen tuomiokirkon edustalle (paljastettiin 16 p.
toukok. 1921). Oppilaitokset. Lakanneita:
valmistava koulu, talouskoulu ja merimieskoulu,
S: 11 kansalaisopisto perustettu. — Uusi
yhdistys: S:n taideyhdistys. — Sanomalehdet :
„Keski-Savon" tilalla „Savonmaa" (kok.),
.^Savolaisen" tilalla „Itä-Savo" (edist.). — Uusi
pankkilaitos : Savo-Karjalan osakepankin
haarakonttori. — Uusia
teollisuuslaitoksia: Itä-Suomen kutomo o.-y: n
faneeri-tehdas, S:n konetehdas o.-y., tärpättitehdas. —
Valtuustossa (1921) 24 jäsentä, joista 18 porv.
ja 6 sos. E. A. S.
* Savonlinnan-Jyväskylän rata. Jo 1871
esitettiin, että ehdotetulta Karjalan radalta
Parikkalasta rakennettaisiin rautatie Savonlinnan ja
Juvan kautta, Kyyveden pohjoispuolitse
Jyväskylään ja sieltä Lappajärven eteläpuolitse
Pietarsaareen. V:n 1877 valtiopäivillä oli toisena
ehdotuksena poikkirata Taavetin asemalta Mikkelin
ja Jyväskylän kautta suoraan Vaasaa kohti, jota
rautatievaliokunta silloin kannatti. Lopullisesti
alettiin poikkirataa suunnitella 1888 vuoden
valtiopäivillä. — Savonlinna n-P ieksämäen
rataosa. Lopulliset rakennuskustannukset Smk.
14,338,242:90. Radan koko pituus on 122,639 km
(siitä päärata 104,äss km ja haararata Huutokoski-
Varkaus 18,osa km). Radan korkein kohta 011
149,45 m, alin 78,m. yi. merenp. Asemia
pääradalla 4, haararadalla 1, pysäkkejä pääradalla 6
ja haararadalla 1. Huomattavimmat sillat
pääradalla ovat: Joroisvirran silta (aukko 28 m) ja
I/ai tat sai me n silta (22 m), haararadalla Kuvansin
silta (22 m). Rataosa kuuluu Savonlinnan rataan,
2:seen piiriin ja 21:seen jaksoon. —
Pieksä-m ä e n-J yväskylän rataosa. Rakennustyöt
aloitettiin 1913 ja lopetettiin 1918. Väliaikaista
liikennettä harjoitettiin rataosalla jo maaliskuusta
alkaen 1918 vapaussodan aikana, mutta lopullisesti
rata avattiin liikenteelle 15 p. marrask. 1918.
Rakennuskustannuksia ei oltu lopullisesti selvitetty
1921, mutta nousevat ne n. 30,000,000 mk:aan.
Rata on yksiraiteinen, sen korkein nousu on 0,012
ja pienin käyristyssäde 500 m. Korkein kohta
on Sauvamäen ja Venetmäen pysäkkien välillä,
150,08 m yi. merenp. ja alin Jyväskylän luona,
80,26 m. Pisimmät leikkaukset ovat Kanavuoren
kali io (pituus 824 m, korkein kohta 17,14 m),
Lep-pälahden maaleikkaus (pituus 908 m, korkein
kohta 28,58 m) ja Kelkkamäen maaleikkaus
(pituus 940 m, korkein kohta 11,48 m). Suurimmat
penkereet ovat: Hiidenlahden (pituus 720 m,
korkeus 11,74 m), Leppälahden (pituus 1,640 m,
korkeus 18,ö5 m), Metsolahden (pituus 865 m,
korkeus 20,98 m) ja Mäntyojan (pituus 655 m, korkeus
13,90 111). Radalla on myös Suomen pisin tunneli
Pönttövuoren läpi (ks. Pönttövuoren
tunneli, Täyd.). Suurimmat sillat ovat:
Haapakosken silta (kaksi 60 m:n jännettä),
Leppälahden silta (22 m:n jänne), Leppälahden
kääntö-silta (10 m:n aukko) ja Siilinjoen kivisilta (8
m:n aukko). Rataosalla on 2 asemaa ja 7
pysäkkiä. Se kuuluu hallinnollisesti Pieksämäen
rataan, 4:nnen piirin 21:seen rata jaksoon.
K. J. V.
*Savonranta. 3,250 as. (1919). Vuokalan
sähkölaitos. — Kirkon alttaritaulun „Vapahtaja
ristillä" on tehnyt Niko Makkonen 1903. K. J. V.
Savov, Mikael (s. 1857), bulg. kenraali, oli
1891-94 sotaministerinä, tuli 1897 sotakoulun
johtajaksi ja oli uudelleen sotaministerinä 1903-07
toimien ansiokkaasti maan sotalaitoksen
kehittämiseksi. Balkaninsodissa 1912-13 hän oli
Bulgaarian armeian ylipäällikkönä. J. F.
*Savu ks. Tai o n savu, IX Os. ja
Kaasu-analyysi, Täyd. p. 486 alh.
Savukaasuanalyysi ks. K a a s u a n a 1 y y s i.
Täyd. p. 486 alh.
Savukoski, seurakunta, määrätty
muodostettavaksi itsenäiseksi khrakunnaksi Sodankylän
pitäjän itäosista sen. päät. 21 p:ltä marrask. 1916,
alkoi toimia 1 p:nä toukok. 1917. Omaa khraa
ei vielä ole. On myös oma kunta v-.sta 1917.
Pitäjän asukasluku 813 henkeä (1918). Kirkonkylä
Kemijoen rannalla n. 75 km Sodankylän kirkolta
itään. K. J. V.
Savupiippu. S:n tarkoituksena on palamiseen
välttämättömän vedon aikaansaaminen. Veto
vuorostaan on riippuva 1) savukaasujen lämmöstä
ulkoilman lämpöön verrattuna, 2) savupiipun
korkeudesta luettuna arinan tasosta, 3) ilman
paineesta. Lämpötila tehtaan savupiipun juuressa
on oleva vähintään noin 200° C, muuten on s.
tehtävä kovin korkea, jos hyvää vetoa
vaaditaan. Toiselta puolen, mitä kuumemmat
savukaasut, sitä suurempi n. s. s.-hukka, mutta sitä
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
