- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 11. Täydennysosa /
1063-1064

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sazonov ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1063

Schenckendorff—Schiødte

1064

osoittaa, mikä syvälle tunkeva merkitys
„ressenti-ment"illä, s. o. heikkojen, alhaisten, köyhien
kaunalla voimakkaita, ylhäisiä, rikkaita kohtaan on
ihmiselämässä yleensä ja erittäinkin nykyajan
kansanvaltaisessa yhteiskuntaelämässä ja mitenkä
tämä „ressentimentti" peitetyllä tavalla ilmenee
porvarillisen moraalin arvostuksissa. Sodan aikana
S. julkaisi joukon suuria maailmantapahtumia
koskevia teoksia. E-o K-a.

Schenckendorff [ser)k9n-], Emil von
(1837-1915), saks. pedagogi, oli ensin upseerina,
sittemmin jonkun aikaa sähkölennätinlaitoksen
palveluksessa, v:sta 1882 Preussin maapäiväin
jäsenenä. Varsinaisen elämäntyönsä S. suoritti
kasvatusopillisena uudistajana. Hän tahtoi kehittää
koululaitosta käytännölliseen suuntaan koettaen
hankkia tilaa käsityölle ja vapaille leikeille.
Erityisesti hän harrasti jatkokoulun kehittämistä.
Hänen toimintansa tuloksia olivat yhdistys ,,Der
deutsche Hauptverein für Knabenhandarbeit"
(18S6) ja „Centralausschuss für Volks- und
Jugendspiele" (1891). Julkaisuja: „Der praktische
Unterricht" (1880), „Denkschrift über nationale
Erziehung durch Leibesübungen" (1910), y. m.

J. F.

Scherff [serf], Wilhelm von (1834-1911),
saks. kenraali ja sotilaskirjailija, otti
yleisesikuntaupseerina osaa vv:n 1866 ja 1870-71 sotiin;
erosi sotapalveluksesta 1891 jalkaväen kenraalina.
Hänen lukuisista, varsinkin jalkaväen taktiikkaa
ja sotahistoriaa koskevista teoksistaan
mainittakoon: „Von der Kriegführung" (1888),
„Kriegslehren in kriegsgeschichtlichen Beispielen der
Neuzeit" (5 nid., 1894-97), „Lehre vom Kriege"
(1897), „Vergleichender Rückblick auf die neueste
Tagesliteratur über den Infanterieangriff" (1906).
S. on Saksan etevimpiä sotilaskirjailijoita. J. F.

Scherl [serl], August (1849-1921), saks.
kustantaja, perusti m. m. 1883 sanomalehden
„Berliner Lokalanzeiger" ja 1899 kuvalehden „Die
Woche", osti lehdet „Gartenlaube" ja
Münche-nissä ilmestyvän „Allgemeine Zeitung"; pani
sitäpaitsi alulle useita suuria kustannusyrityksiä,
„Deutsche Adressbuchgesellschaft", „Sport im
Bild", lainakirjasto o.-y:n „Bibliothek A. S." S.
pani sanomalehdissään toimeen suuria uudistuksia,
joita kilpailun vuoksi muiden täytyi jäljitellä.
M. m. sanomalehtien jakelu järjestettiin toiselle
kannalle ja uutisaineisto ja sen hankinta tuli
pääasiaksi. Näistä uudistuksista oli seurauksena
sanomalehtien levikin ja vaikutusvallan tavaton
lisääntyminen. S. kannatti myöskin varoillaan useita
yleishyödyllisiä yrityksiä, esim.
kansankirjastojen kehittämistä, uuden
kansansäästökassajär-jestelmän aikaansaamista y. m. Vaikka hän
persoonallisesti karttoi julkisuutta ja eli syrjässä,
on häntä pidettävä yhtenä nykyisen Saksan
luojista. J. F.

Schiemann [si-], Theodor (1847-1921), saks.
historioitsija, kotoisin Kuurinmaalta, tuli 1883
Tallinnan kaupunguiarki vaariksi, oli v:sta 1887
dosenttina, v:sta 1892 professorina Berliinin
yliopistossa, 1889-92 Preussin salaisen
valtioarkis-ton hoitajana. S. oli läheisissä suhteissa keisari
Vilhelm II:een ja tämän neuvonantajana
Itä-Eu-rooppaa koskevissa kysymyksissä. Teoksia:
,,Re-vals Beziehungen zu Riga und Russland in den
Jahren 1483-1505" (1885), „Geschichte Russlands,
Livlands und Polens bis in 17. Jahrhundert" (2

nid. Onckenin historiateoksessa, 1885-89),
„Deutschland und die grosse Politik" (13 nid., 1901-14).
„Geschichte Russlands unter Kaiser Nikolaus 1"
(3 nid., 1904-13). S. on myöskin julkaissut „Die
älteste schwedische Kataster Liv- und Estlands"
(1882), „Bibliothek russischer Denkwürdigkeiten"
(7 nid., 1893-95) ja oli v. 1910 perustetun
aikakauskirjan „Zeitschrift für osteuropäische
Geschichte" toimittajia. J. F.

Schiemenz [siments], Paulus (s. 1856), saks.
kalabiologi ja kalatalousmies, nykyaikaisen
järkiperäisen sisävesikalatalouden perustajia,
Berliinin maatalouskorkeakoulun professori ja Fried
richshagenin sisävesikalastuslaitoksen johtaja. On
julkaissut suuren joukon
aikakauslehtikirjoituk-sia, jotka koskettelevat kalavesien hoitoa ja
tuotantokykyä, kalaveden saastutusta,
lammikkovil-jelystä, kalabiologiaa, varsinkin kalan
ravinto-kysymyksiä ja käytännöllistä kalataloutta.

K. ./. V.

Schildt [Hit]. l.CarlHjalmarFabianS.

(s. 1849), liikemies, kauppaneuvos; yliopp. 1868,
osakas S. & Hallbergin liikkeessä v:sta 1877,
saman o.-y:n johtokunnan puheenjohtaja v:sta 1917.
S. on huomattavalla tavalla toiminut maamme
liike-elämässä ja ollut useiden o.-y:iden
johtokuntain jäsenenä. Vv. 1908-18 hän oli Tanskan
pääkonsulina, 1910-16 neuvottelevana jäsenenä
rautatiehallituksessa; ollut myöskin useiden yleisten
kauppiaskokousten puheenjohtajana; ollut kauan
Helsingin kaupunginvaltuusmiehenä ja v:sta 1882

ritariston ja aatelin jäsenenä kaikilla säätyvaltio-

• • • * 1 1 ••
päivillä.

2. Ernst Runar S. (s. 1888), edellisen
veljenpoika, suom. ruotsinkielinen kirjailija, yliopp.
1906, fil. kand. 1910. Julkaissut: „Den segrande
Eros" (1912, novelleja), „Asmodeus och de tretton
själarna" (1915, novelleja), „Regnbågen" (1916.
novelli), „Rönnbruden" (1917, novelleja),
„Perdita" (1918, novelleja), „Raketen" (1918,
kertomuksia 1912-15). S. on muodollisesti sangen
täys-pätevä novellisti ja kertoja samalla kuin hän
aiheisiinsa nähden on osoittautunut huomattavan

%

kehityskykyiseksi.

Schiller [silar], Ferdinand Canning
Scott (s. 1864), engl. filosofi, opettajana
Oxfordin yliopistossa v:sta 1897, esittänyt filosofisen
oppimuodostuksen, jota hän nimittää
„humanismiksi" ja joka pääasiassa yhtyy W. Jamesin ynnä
muiden kannattamaan „pragmatismiin" (ks. t.
VII Os.). Sen mukaan ajattelemista ohjaa tahto
ja ajattelun lopullisena tarkoituksena on aina
palvella joitakin käytöllisiä päämääriä. „Totta" on
se, mikä on hyödyllistä sikäli, että se edistää
joitakin tietopuolisia tahi suorastaan toimintaan
kohdistuvia tarkoitusperiä, joihin pyrimme,
erittäinkin kokemuksemme ja toimintamme
läpikäyvää sopusointuisuutta. Julkaissut: „Riddles of
the sphinx" (1891, 3:s pain. 1910), „Humanism"
(1903), „Studies in Humanism" (1907), „Plato or
Protagoras" (1908), „Formal logic" (1912).

A. Gr.

♦Schilling, Johannes, kuoli 1910.

Schire ks. Sir e, VIII Os.

Schiodte, Jorgen Christian (1815-84),
tansk. hyönteistutkija, Kööpenhaminan
yliopiston v. t. professori ja eläint. museon intendentti.
Saavutti asemansa täydellisesti itseopiskelun
avulla, suorittamatta eläessään ainoatakaan tut-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Dec 12 03:31:30 2023 (aronsson) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/tieto/11/0542.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free