Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Suomi - Teollisuus
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1223
Suomi
1224
9,746 :een, siis lähes kolmanteen osaan. Vielä
suurempi oli tuotannon väheneminen, kun ottaa
rahanarvon alenemisen huomioon. Tätä valaisee
myös sahattujen tukkien luvun nopea
väheneminen (XXIII).
XXIII
1913 oli sahattuja tukkeja 40,0 milj. kpl.
X9X4 m »» ,, 34,3 %, M
1915 v ,, 20,7 ,,
T9*6 f, ,, ,, 15,0 „
I9I7 ,, ,, 10,3 ,, ,,
x9x8 «> . ,, 6,0 ,, ,,
Sensijaan sahat valmistivat suuret määrät
lautoja, osaksi sodan aikana suuresti elpyneen
puusepänteollisuuden, osaksi armeian tarpeisiin.
Toisella sijalla tuotantoarvoon nähden oli ennen
sotaa paperiteollisuus. Sota katkaisi
tärkeät sekä raaka-aineiden tuonti- että valmiiden
tuotteiden vientitiet, mutta vähitellen saatiin uusia
suhteita solmituksi, ja hintojen noustua
tavattomasti koitui paperiteollisuudelle suotuisa aika,
kunnes Venäjän vallankumousta seuranneet
tapaukset pakottivat monessa suhteessa jälleen
alkamaan alusta.
Edullisten menekki- ja hintasuhteiden
vallitessa tämä teollisuus pian saavutti uuden
nousukauden (XXIV).
XXIV
Tuotantoa valaisevat seikkaperäisemmin
seuraavat lukusarjat (XXV).
xxv
[-Puuvanu-ketta-]
{+Puuvanu- ketta+} Puupahvia [-Ryysy paperia Paperia Sulfaatti–] {+Ryy- sy pa- peria Pape- ria Sul- faatti-+} Sul- 1 fiitti-
[-kuivaa-]
{+kui- vaa+} mär- A •• •• kaa [-ruskeata valkoista-] {+ruske- ata val- koista+} selluloosaa
tuhansin tonnein
1913 40,7 "4,o 26,5 30,2 2,2 167.6 64,7 7 9,9
1914 41.7 101,1 21,5 34,2 1,0 163,4 55,o 84.8
1915 54.7 110,0 i7,o 36,3 1,7 185,9 45.6 97,o
1916 55,7 131.7 24,3 32,7 1,0 io7,o 56,4 98,2
1917 33,5 "5,o 9,4 12,6 0,0 155,4 15.s 79,5
1918 33,2 65,8 3,4 ! 9,8 0,7 60,4 9,o 48,0
Samaan aikaan paperiteollisuuden käyttövoima
011 noussut 117,201 :stä 127,945:een teholliseen
hevosvoimaan. — Erikoisesti on mainittava, että
sota-ajan vaikutuksesta 1919 perustettiin
erikoinen tehdas paperikudontatöitä varten.
Metall iteollisuudelle maailmansota
tuotti aivan tavattoman nousukauden. Tehtaat
suorittivat miltei yksinomaan eriluontoisia
sota-tarviketilauksia, tuotteiden hinnat nousivat
nopeasti, ja kilvan laajennettiin vanhoja ja
perustettiin uusia yrityksiä (XXVI).
XXVI
Noususuuntaan vaikuttivat sulatot ja
metallin-jalostuslaitokset sekä konepajat suunnilleen yhtä
paljon. ^
Käyttövoima on samaan aikaan lisääntynyt
20,763 :sta 55,739 :een teholliseen hevosvoimaan.
Teollisuuden laajentamisen seurauksena oli, että
työpalkat nousivat nopeammin kuin
teollisuustyö-väen palkat yleensä. Tätä osoittavat seuraavat
vertausluvut (XXVII), jotka ilmaisevat työpalkan
suuruuden verrattuna v:n 1913 palkkoihin, jotka
ovat =100. Vertailun vuoksi esitetään paitsi teol
lisuustyössä keskimäärin maksetut palkat myös
vastaavat luvut puuteollisuudesta, joka työsken
teli erikoisen vaikeissa oloissa.
xxvii
TeoUisuus yleensä [-Metalliteollisuus Puu-teollisuiis-] {+Metalli- teollisuus Puu- teollisuiis+}
I9I3 100 100 IOO
I9M 96 99 QI
1915 107 118 93
1916 139 152 126
1917 211 215 197
1918 326 439 291
ryöpaik. koja -
Työntekijöitä Raaka-aineiden arvo, milj. mk Tuotannon
brutto-. arvo, milj. mk.
1913 134 12,380 49,5 101,4
1914 134 12,496 48,6 101,5
X9I5 139 12,496 60,8 *3I,3
1916 147 14,070 "6,6 283,0
1917 141 I.T.428 121,0 263,!
1918 144 10,776 92,0 200,0
Myös kutoinateollisuus hyötyi melkoi
sesti sotakonjunktuureista (XXVIII).
XXVIII
Työpaik- Työnte- Raaka-aineiden Tuotannon
brutto-koja kijoitä arvo, milj. mk. arvo, milj. mk.
1913 116 I4r9I2 4M 77.0
1914 145 15,555 38,3 76,3
1915 162 15.672 42,0 92,0
1916 170 16,533 86,9 i68,g
1917 178 16,840 118, o 239,2
1918 182 14,403 108,0 260,5
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
