Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Svenska Dagbladet ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1297
Svenska Dagbladet—Syvennyspaino
1298
valtojen Sille aiheuttamista ikävyyksistä, teki se
niille suuren ihmisystävällisen palveluksen
ottaessaan alueellaan hoitaakseen suuren joukon pahasti
haavoittuneita sotavankeja. Myöskin rauhan
aikaansaamiseksi S. teki ponnistuksia.
Kesäk. 1914 hyväksyttiin kansallisneuvostossa
uusi tehdaslaki, joka määräsi 10-tuntisen
maksi-mityöpäivän, rajoitti yö- ja sunnuntaityötä ja
määräsi tehdastyöläisten minimi-iän 14 v:ksi.
Liiton presidentteinä ovat viime vuosina olleet 1917
Schulthess, 1918 Calonder, 1919 Ador, 1920 Motta,
1921 Schulthess. V. 1920 S. yhtyi Kansainliittoon.
J. F.
Svenska Dagbladet, Tukholmassa v:sta 1884
ilmestyvä jokapäiväinen sanomalehti; alkuansa
jyrkästi vanhoillinen, nyttemmin
maltillis-edis-tysmielinen; päätoimittaja H. Key. J. F.
Svenska pressbyrån ks. Ruotsin
sano-malehtitoimisto, Täyd.
^Svinhufvud, Per E v i n d. Palattuansa
kar-koituspaikastaan (Siperiasta kohta Venäjän
vallankumouksen tapahduttua, maalisk. 1917, nimitettiin
S. prokuraattoriksi senaattiin. Kun syksyllä olot
maassa rupesivat käymään yhä levottomammiksi
ja sosialistit erosivat senaatista, astui hän sen
uudestaan muodostetun hallituksen etunenään, joka
loulukuun alussa eduskunnalle ehdotti Suomen
itsenäiseksi julistamisen ja sosialistien vastaan
hangoittelusta huolimatta sai sen päätetyksi, sekä
myös tammikuun alussa hankki päätökselle
tärkeimpien ulkovaltojen tunnustuksen. Punaisen
kapinan puhjetessa hän jäi Helsinkiin, mutta pääsi
pakenemaan 3 p. maalisk. Tarmo-laivassa
Tallinnaan ja sieltä Saksaan, jota tietä sitten palasi
valkoiseen Suomeen. Jälleen kokoontuessaan toukok.
1918 eduskunta uskoi S: Ile korkeimman
vallan Suomessa. Kun S. kuitenkin hallitusta
johtaessaan oli läheisesti liittynyt Saksaan, m. m.
kannattaen saks. ruhtinaan valitsemista Suomen
kuninkaaksi, ja tämä seikka sen äkkinäisen
käänteen johdosta, joka marraskuussa maailmansodassa
tapahtui, olisi voinut käydä maallemme
vahingolliseksi, niin hän joulukuussa pyysi eroa
valtion-hoitajantoimestaan ja luovutti paikkansa sijaansa
valitulle kenraali Mannerheimille (ks. t. Täyd.).
Sen jälkeen S. on ollut yksityisessä toimessa.
Swoboda [-bö’-]t Heinrich (s. 1856), itäv.
historioitsija ja arkeologi, tuli 1891 professoriksi
Praagin saks. yliopistoon; teoksia: „Griechische
Volksbeschlüsse" (1890), „Griechische Geschichte’
(1896) y; m. J. F.
Svoboda ks. S v a b o d a, Täyd.
Südekum [zyds-], AlbertOskar Wilhelm
(s. 1871), saks. sosialistinen politikko, tuli 1S93
fil. tohtoriksi ja otti sittemmin huomattavaa osaa
sosiaalidemokraattisten sanomalehtien
toimittamiseen, v:sta 1903 „Sächsische Arbeiterzeitungen
päätoimittajana Dresdenissä, v:sta 1900
valtio-päivämies kuuluen revisionistien ryhmään. S. on
erityisesti tullut tunnetuksi kunnallispoliittisista
harrastuksistaan; julkaisee v:sta 1901
aikakauskirjaa „Kommunale Praxis" ja on
„Handwörterbuch der Kommunalwissenschaften" ja
„Kommunales Jahrbuch" teosten julkaisijoita.
Suurvaltain sodan aikana S. harjoitti propagandaa
Saksan hyväksi puolueettomissa maissa, m. m.
Italiassa ja Skandinaavian maissa; julkaisuja „Das
malthusische Gesetz" (1894) ja ..Grossstädtisches
Wohnnngselend" (1908). J. F.
Sydney, Austraaliassa. Suom. merimieslähe
tysasema perustettiin 1916. Lukusalikäyntejä
1918: 9,182.
Sydow [sy-J, Adolf Hjalmar von (s.
1862), ruots. sosiaalipolitikko. Lakitieteelliset
opinnot suoritettuaan S. toimi virkamiehenä
yli-käskynhaltijanvirastossa; v:sta 1908 Ruotsin työn
antajayhdistyksen toimeenpaneva johtaja ja sen
hallituksen puheenjohtaja, v:sta 1906
valtiopäiväin ensimäisen kamarin jäsen kuuluen oikeis
toon, v:sta 1912 sosiaalivaltuutettu
sosiaalihallituksessa ja v:sta 1914 valtion
teollisuuskomissio-nin jäsen. J. F.
Sydänlaho, kasvitauti, jonka erinäiset kääpiin
kuuluvat loiset aiheuttavat. Nimitys s.
tarkoittaa, että laho nousee puussa ydintä pitkin tahi
yleensä etenee ylöspäin puun keskustassa
levitäk-seen siitä vähitellen pinnalle päin. Maa n
nousema (ks. t. V Os.) ja Fomes-lajit (ks.
Pilli-sienet, VII Os.) ovat tavallisimpia s:n
aiheuttajia. J. I. L.
Sykliset yhdistykset 1. c y k 1 i s e t
yhdistykset, sellaisia orgaanisia yhdistyksiä,
joiden molekyleissä esiintyy yksi tai useampia
atomirenkaita. Nämä voivat olla sekä
hiili-että myös muista atomeista (esim. typpi-, rikki- ja
happiatomeista) kokoonpantuja. Renkaassa
olevien atomien luku voi vaihdella 3:sta 8:aan.
* Sysmä. 8,550 as. (1919). Yhteiskoulu.
Teollisuuslaitoksia: Virtaan, Olkkolan ja
Nordanlun-din sähkölaitokset. — Kirkon alttaritaulun
„Kristus Getsemanessa" maalannut Hanna
Frosterus-Segerstråle 1907. Vanhoista kirkollisista
esineistä on 1912 järjestetty kirkkomuseo.
[Michael Ticeander, „Afhandling. . . om Sysmä
socken..." (1792); Em. Suvanne, „Sysmän
historia nykyaikaan asti" (1912).] K. J. V.
Siissmilch [zysmiljh], Johann Peter
(1707-67), saks. tilastotieteilijä, toimi pappina Berlii
nissä ja tuli 1743 Berliinin tiedeakatemian
jäseneksi; pääteos: „Die göttliche Ordnung in den
Veränderungen des menschlichen Geschlechts
au-der Geburt, dem Tode und der Fortpflanzung des
selben erwiesen" (1741). J. F.
Sytytyspallo ks. Polttomoottori, VII
Os. p. 789, rivi 21 ylh. ja kuv. 9.
Syvennyspaino, painamismenetelmä, joka on
tavalliseen, kirjojen, sanomalehtien j. n. e.
painatukseen käytetyn kohopainon vastakohta. Kuvien
painatuksessa s. on laakapainonienetelmien (kivi
painon y. m.) ohella jo ollut kauan tunnettu ja
käytännössä, milloin on ollut kysymys taiteelli
sessakin suhteessa arvokkaiden kuvajäljennösten
monistamisesta. Tähän menetelmään perustuu
vaski- ja teräspiirros- sekä radeeraus- 1.
etsaus-kuvien monistaminen (ks. Syövyttäminen.
IX Os.) sekä heliogravyyri (ks. t. III Os.), jolla
loistoteosten kuvituksessa on ollut suuri käytäntö.
— Kun tavallisessa
kohopainossa
painokoneen väritelat
värittävät painokehilön
(tai kuvalaatan)
koholla olevat paikat,
joita vasten paperi
silinterin (tai
tiike-lin) pakottamana
painautuu ja painettu
arkki (tai kuva) muo-
Kuva i. a paperiarkiUa
päällystetty painosilinteri, b väritelojen
kehilölie levittämä väri. c
kirjasinten ja kuvien muodostama
ke-hilö, d painoalusta, jolle kehilö
on asetettuna.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
