- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 2. Confrater-Haggai /
117-118

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - D ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

D, vanhasta seemiläisestä kirjaimistosta
johtuvien (kreikkalaisen, latinalaisen y. m.
eurooppalaisten) kirjaimistojen neljäs merkki.
Foinikialaisten ja kreikkalaisten vanhimmissa
piirtokirjoituksissa se on kolmionmuotoinen ; A
muodosta kehittyi £> muoto, josta sitten
roomalaiset saivat D (ja d) kirjaimensa; kreikkal.
kirjoituksessa merkki sai muodon /J, ja nimen ,,delta",
se kun muodoltaan muistutti Niilin deltaa. —
Useimmissa eurooppalaisissa kirjaimistoissa
d-kirjaimella on äännearvo d; espanjassa se
kuitenkin sananlopussa (esim. Madrid sanassa)
merkitsee z:tä, saksassa taasen (esim. brod sanassa)
*:tä.

ci-äänne on ääntämispaikkaan katsoen
hammas-äänne (dentaali), ääntämistapaansa nähden taas
sulkuäänne (klusiili), sitä äännettäessä kun
nimittäin kieli toimii siten, että sen kärjen pinta
painautuu yläikenien sisäpuolta vastaan. Samaan
tapaan muodostuvasta f-äänteestä d eroaa siinä,
että jälkimäinen on puheäänellinen, s. o. että
sitä äännettäessä keuhkoista tuleva ilmavirta
panee äänijänteet väräjämään, täten synnyttäen
soinnillisen äänen, n. s. puheäänen. Nykyisessä
suomalaisessa valtakielessä (sivistyneessä
puhekielessä) d-äänne on yleinen (sanan sisässä sekä
myös, uudemmissa lainasanoissa, sanan alussa ja
lopussa) ja vastaa siinä yleensä alkusuomen
<5-äännettä (puheäänellistä dentaali-spiranttia, esim.
sodan < soöan); suomen murteissa d-äänne
sitävastoin ei esiinny.

Lyhennyksissä roomalaisissa
piirtokirjoituksissa y. m. D (d) voi olla = Deus, Divus,
Domitius, Dux, kirjeissä: datum, dies, luvunmerkkinä =
500. Kauppakirjanpidossa D on = Debet, espanj.
nimien edessä = Don, resepteissä = da t. detur s. o.
,,annettakoon", kansainvälisissä sähkösanomissa
= ..kiireellinen" (saks. dringend) ;
musiikkitermi-nologiassa d. voi olla = it. destra s. o. ..oikealla
kädellä" tai lat. discantus s. o. diskantti,
korreh-tuureissa d t. 6 on = lat. deleatur s. o.
^loistettakoon".

Musiikissa D (= it. re, ransk. réj on
C-tfuur-ääniasteikon toinen ääni. Y. W.

_Daa [dö], Ludvig Kristensen
(1809-77). norj. politikko ja sanomalehtimies, liittyi
ylioppilaana kansalliseen ja vapaamieliseen
puolueeseen; tuli 1835 historian ja maantiedon

dosentiksi yliopistoon. Kaksi kertaa
syrjäytettynä vakinaista opettajapaikkaa täytettäessä
yliopistossa, hän heittäytyi intohimoisesti
poliittiseen elämään ja valittiin useat kerrat
suurkärä-jille. — Jo 1839 hän oli liittynyt
vastustuspuo-lueen lehteen, ,,Morgenbladet"iin, jota hän avusti
v:een 1848, jolloin liittyi ,,Kristianiaposten"in
toimitukseen, ensin ulkomaanosaston
toimittajana, sittemmin päätoimittajana. 1862 D.
nimitettiin lehtoriksi ja 1866 historian
professoriksi yliopistoon. Opettajatoimensa lomassa oli
hänen myöskin hoidettava kansatieteellistä
museota. Tiedemiehenä D. ei ollut huomattava.
Erityisesti D. oli kiintynyt suomalaisten
kansanheimojen tutkimiseen; sitävarten hän
matkusteli 1867 yhdessä J. A. Friisin kanssa
Finmar-kenissa, Kuollan niemimaalla ja Suomessa.
Havaintojaan ja kokemuksiaan tältä matkalta hän
on kuvannut osittain sanomalehtikirjoituksissa.
osittain kirjassa ,,Skisser fra Lapland,
Ivarel-stranden og Finland" (1870). D:n mieliajatuksia
oli skandinavismi (ks. t.) ja hänen
skandinavis-minsa käsitti myöskin Suomen, jota liän piti
neljäntenä jäsenenä skandinaavisessa
kokonaisuudessa. E. M-a:

Daae [i10], Ludvig Ludvigsen (s. 1834),
norj. historioitsija, tuli 1869 Kristiaanian
yliopiston kirjastonhoitajaksi, 1876 historian
professoriksi. 1). on julkaissut suuren joukon teoksia ja
tutkimuksia Norjan historiasta, joista tässä
mainittakoon vain ..Norske Bygdesagn" (1870-72),
„Det gamle Christiania" (1871, uusi painos 1891).
„Norges helgener" (1879), „Kong Christian den
furstes norske historie 1448-58" (1879).

Daakia (lat. Däcia), muinaisten daakialaisten
maa Tiszan, Tonavan, Karpaattien ja Dnjestrin
välillä, siis itäpuoli nyk. Unkaria sekä suurin
osa Romaaniaa, roomal. maakuntana 107-271
j. Kr. Keisari Trajanus voitti daakialaiset, jotka
kuninkaansa Decebaluksen johdolla olivat
Rooman valtakunnan rajoja häirinneet ja valloitti
D:n kahdella sotaretkellä 101-02 ja 105-07,
tehden sen roomalaiseksi maakunnaksi ja asuttaen
sen valtakunnan eri osista lähetetyillä
siirtolaisilla. Aurelianus jätti D:n päälletunkevien
germaanien valtaan.

Daalintehdas ks. T a a 1 i n t e h d a s.

Daami (ransk. dame, it. dama 1. donna < lat.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Fri May 10 12:34:21 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/2/0073.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free