- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 2. Confrater-Haggai /
127-128

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Dahlbom ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

127

Dahlstierna—Dahomey

128

raivaajia. V. 1886 ilmestyivät D:ii „Kleine
scliriften und Reden". [A. Springer, „F. Cli.
Dahlmann" ja H. v. Treitschken kirjoitus D:sta
julkaisussa „Historische und politische [-Auf-sätze".]-] {+Auf-
sätze".]+} J. F.

Dahlstierna [dälsärna], G u n n o (ennen
aateloimista: E u r e 1 i u s) (1661-1709), ruots.
runoilija, yleni virkauralla maanmittauslaitoksen
yli-tirehtööriksi. Aateloitiin 1702. — Hänen
runoutensa on kuvaavaa barokkityylin liioitteluille.
Kulkien italialaisen marinismin, espanjalaisen
gongorismin ja Lohensteinin pöylikeäsanaisuuden
jälkiä, hän sepitti kehutun runoelmansa
„Kunga-Skald med Tusend troplichtige Tårar besprängd".
Hän käyttää siinä ,,ottave rime"ä ensikerran
Ruotsin kirjallisuudessa. Hyvin tunnetuksi tuli
myöskin „Göta kämpavisa om konungen och herr
Ptder" (1701), joka on kirjoitettu kansanrunon
tyyliin. E. II.

Dahlström [däl-J, Karl Andreas
(1806-69), ruots. historia- ja laatukuvamaalari sekä
kivenpiirtäjä. Opiskeli Italiassa 1828-30 ja
Tukholman taideakatemiassa. Maalasi m. m. Kaarle
XlV:n Juhanan tilauksesta neljä suurta
sota-taulua Drottningholman linnaa varten. D:llä oli
sommittelukykyä, mutta värikäsittely kovaa ja
raskasta. Loppuvuosinaan hän kääntyi
yksinomaan kivenpiirroksen alalle julkaisten lukuisia
kuvasarjoja Ruotsin historiasta ja
kansanelämästä sekä myöskin Fredmanin epistoloista ja
lauluista. F. L.

Dahm [dumm], Oskar Elis Leonard
(1812-83), ruots. koulumies ja oppikirjain tekijä.
1840-luvun koulutaisteluissa l3. yhtyi niihin,
jotka vaativat ylioppilastutkinnon siirtämistä
kouluihin, opintojen supistamista klassillisissa
kielissä sekä lukioiden hävittämistä.
Myöhemmin hän voimakkaasti esitti sen ajatuksen, että
reaalioppilaitos on tulevaisuuden koulu. D. oli
useita vuosikymmeniä koulun palveluksessa
kirjoittaen eteviä historian ja maantieteen
oppikirjoja. Oli edustajana useilla valtiopäivillä.

O. M-e.

Dahn [dän], Felix (s. 1834), saks. tiedemies
ja kirjailija, syntyisin Hampurista, v:sta 1865

professorina
Würz-burgissa, v:sta 1872
saks. oikeuden
professorina Königsbergissä
ja v:sta 1888
Bres-laussa. Tutkijana D.
on liikkunut vars.
Saksan
muinaishistorian alalla; hänen
tärkeimmät teoksensa
ovat ,,Die Könige der
Germa nen" (9 osaa,
1861-1902),
„Urge-schichte der german.
u. roman. Volker" (4
osaa, 1881-90) ja
„Ge-schichte der deutsclien
Urzeit" (1883-88). Sen
ohessa 1). on julkaissut suuren joukon
kaunokirjallisia teoksia, runoa ja proosaa, joista
etupäässä mainittakoon romaanit ,,Ein Kampf um
Rom" (1876, suomeksi 1904-05), „Felicitas" (1882,
myös suomeksi), ,,Bis zum Tode getreu" (1888,
suom.), „Julian der Abtriinnige" (1893), sekä,

Dahomelainen.

aiheensa tähden, „Die Finnin" (1892), joka
kuvaa tapauksia viikinkiajalta. K. G.

Dahomey [-liö’me] 1. D a h o m é„ Ranskan
siirtomaa Länsi-Afrikan Orjarannalla, ulottuu
pohjoisessa n. 14°:seen pohj.
lev., lännessä Togo-maahan
ja idässä brittiläiseen
Lagos alueeseen, 169,500 km2,
635,971 as. (1907). D:n 130
km:n pituinen rannikko on
eheää ja matalaa, täynnä
hiekkasärkkiä ja
laguuneja, joista suurimpaan
maan tärkein joki Ouémé
(Weme) laskee. Rannikolta
sisämaahan päin maa
kohoaa muodostaen laajan
metsäisen ylätasangon, jota
Laman rämeet pohjoisessa
rajoittavat. Pohjoisempana
leviää hedelmällinen,
kukkulainen seutu, joka
Oué-rnén lähdepaikoilla
muuttuu Mahén vuoriseuduksi
(korkein huippu Monts de 1’Atacora, ei täyttä
1,000 m). Ilmasto kuuma, rannikolla
epäterveellinen, sisämaassa siedettävämpi, lämpömäärä
harvoin alle 24°, tav. 30°—38°. Tammikuussa
puhaltaa polttavan kuuma pohjoistuuuli,
harin a 11 a u (ks. t.). Kasvisto ja eläimistö ovat
samat kuin muussa troopillisessa Afrikassa.
Asukkaat ovat ewe-heimoon kuuluvia
Sudanin-neeke-reitä. He ovat fetisien palvelijoita ja
kunnioittavat varsinkin Python-sukuun kuuluvia käärmeitä,
monin paikoin myös krokotiileja. Pääelinkeinona
on maanviljelys tuottaen kahvia, kaakaota ja
kautsua. Muita tuotteita: palmuöljy, kookos- ja
kolapähkinät, puuvillakankaat, saviastiat ja
nahat. Kauppa on vilkas ja käy pääasiallisesti
Cotonoun, Grand-Popon, Ouidah’u ja Porto
Novon kautta. V. 1906 oli vienti (varsinkin palmun
siemeniä ja palmuöljyä) 9,671,000 fr., tuonti
(kankaita, koneita, paloviinaa, ruutia ja
tupakkaa) 11,655,000 fr. D:n satamissa kävi 1906 459
laivaa (tonniluku 570,000). Rautateitä oli D:ssa
1908 267 km, lennätinjolitoa 1904 2,785 km ja
telefonijohtoa sam. v. 195 km. Rahana käytetään
Ranskan, Ameriikan ja Englannin rahoja sekä
kaurikotiloita. Hallinnollisesti maa jaetaan
Ylä-ja Ala-D:seen, joitten hallitusta johtaa
kuvernöörin ja 6 jäsenen muodostama hallintoneuvosto.
Pääkaupunki on Porto Novo, n. 50,000 as. — Jo
1500-luvulla oli D:n sisäosissa neekerivaltio,
johon myöhemmin valloituksien kautta liitettiin
Allada (1724), Ouidah (1727) ja rantaseutu
(1772). Dahomelaisilla kuninkailla oli joka
suhteessa rajaton valta ja sen tukena
10,000-lukui-nen lienkivartiaväki, jonka peljätyimmän osan
rohkeudestaan ja julmuudestaan kuuluisat naiset
muodostivat. Papisto esiintyi mahtavana
kastina ja. suurenmoiset uskonnolliset
juhlallisuudet, joissa joukottain sotavankeja surmattiin,
olivat yleisiä. 1700-luvun loppupuolella D. otti
innokkaasti osaa Länsi-Afrikan orjakauppaan.
1885-87 D. oli Portugalin suojelusmaana, sen
jälkeen Ranskan, jolle kuningas Behanzin 1890
luovutti rantakaistaleen 20,000 fr. vuotuista veroa
vastaan. Katuen kauppojaan Behanzin
kuitenkin julisti 1892 Ranskaa vastaan sodan, jossa

Felix Dahn.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:29 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/2/0078.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free