Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Delagoan-lahti ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
219
De la Rue
Delavigne
220
vaativia esitöitä. Hän käytti mielellään tummia
värisävyjä eroten siten koloristisista
romantikoista. Hänen luonteensa, mukaisia olivat
etupäässä historialliset verityöt, kumminkin hän
tavallisesti valitsi kuvattavakseen hetken
varsinaisen katastrofin edellä tai sen jälkeen.
Tunnetuimmat hänen tauluistaan ovat »Jeanne d’Arc
vankilassa", „Elisabet-kuningattaren kuolema",
,,Kuoleva Mazarin", »Cromwell Kaarle I:n
ruumisarkun ääressä", ,,Edvard IV: n lapset
Towerissa" ja hänen pääteoksenaan pidetty
„Guisen herttuan murha". École des
beaux-arts-laitoksen palkinnonjako-saliin hän maalasi
öljyväreillä suuren vertauskuvallisen seinätaulun,
joka esitti maalaustaiteen kehitystä.
74-lienki-löisen maalauksen keskuksena on Rubens ja
häntä lähinnä Van Dyck, Rembrandt, Tizian ja
Giorgione, aikakauden taiteilijoiden suuret
esikuvat. Vanhoilla päivillään hän maalasi sekä
uskonnollisia — »Pietä", »Maria ristin juurella"
— että historiallisia kuvia: »Maria Antoinette
oikeudessa", »Napoleon saa Fontainebleau’ssa
tiedon liittoutuneen armeian tulosta Pariisiin". —
D:n teoksissa on nyky-aikainen arvostelu nähnyt
samanlaista teatterimaista paatosta kuin J. L.
Davidin ja muiden klassikoiden
liistoriamaalauk-sissa. F. L.
De la Rue [dalary’], Warren (1815-89),
engl. paperitehtailija ja luonnontutkija.
Perustamassaan yksityisobservatorissa D. otti (1860)
ensimäiset valokuvat auringon
kokonaispimen-nyksestä. Suunnitteli fotoheliografin, mitä
myöhemmin käytettiin Kew’ssä ja jolla 1862-1872
otettiin 2,778 valokuvaa auringosta. D. on
kirjoittanut joukon tähtitieteellisiä, kemiallisia ja
fysikaalisia tutkimuksia. (V. V. K.)
Delatsioni (lat. dëläftiö), roomalaisessa
oikeudessa ja saksalaisessa pandektioikeudessa niiden
tosiasiain toteutuminen, joista perinnönsaanto
(acquisitio) riippui (delatio hereditatis);
roomalaisessa rikosprosessissa sitäpaitsi ilmianto.
Käytettiin prosessioikeudessa merkitsemään myöskin
valan tarjoamista, toisen asianosaisen vaatimista
valalle. (O. K:nen.)
De Laval [dalava’1], Karl Gustaf (s. 1845),
ruots. insinööri, fil. toht. 1872. Rakensi 1879
ensimäisen yhtäperäisesti vaikuttavan
maidon-kuorijan (separaattorin), joka sittemmin on
voittanut laajan käytännön kaikissa maissa, ja
1892 tunnetun höyryturbiininsa, jonka joustava
akseli tekee aina 30,000 kierrosta minuutissa;
suuren nopeutensa takia turbiini tulee hyvin
pieneksi, ja on sekin laajalti levinnyt; käytetään
etupäässä sähkökoneitten pyörittämiseen. — D.
on sitäpaitsi tehnyt useita muitakin keksintöjä,
kuten korkeaa painetta kestäviä höyrykattiloita,
sähkölamppuja y. m., vaikka ne eivät ole
saavuttaneet niin suurta, merkitystä kuin hänen
separaattorinsa ja höyryturbiininsa. E. S-a.
De la Vallée [dalavalë’], Jean (1620-96),
ransk.-ruots. arkkitehti, tuli isänsä, arkkitehti
Simon D:n kanssa n. 1637 Ruotsiin sekä sai
häneltä ensimäisen taiteellisen ohjauksen.
Jat-kettuaan opinnoita valtion apurahalla Ranskassa
ja Italiassa hän sai 1650 Ruotsiin palattuaan
paljon tehtäviä sekä hovin että varsinkin
ylhäisten yksityisten laskuun. Niinpä Magnus Gabriel
de la Gardie rakennutti hänellä useimmat
aateliskartanonsa, samoin hän rakensi monien muiden
Ruotsin suuraatelisten — esim. Bonden ja
Wran-gelin — palatsit Tukholmassa. Myöskin tämän
kaupungin Katarinan ja Hedvig Eleonoran kirkot
ovat hänen luomiaan. Ritarihuoneen
rakennustyön, jonka hänen isänsä 1641 oli pannut alulle
ja jota alankom. Joest Vingboons oli jatkanut,
hän päätti 1674. -— D. oli rakennuksissaan
myö-häisrenesanssin ja barokin, etenkin Palladion
edustaman taidesuunnan kannattaja, vaikka hän
myöskin oli saanut vaikutuksia Ranskasta ja
Hollannista. Jonkinlainen raskaus haittaa hänen
muuten yksityiskohdiltaan kauniita ja
ansiokkaasti sommiteltuja rakennuksiaan, etenkin ovat
jalopiirteisiä hänen kupariset kattonsa. F. L.
Delaware [delaunaj (lyh. Del.),
Yhdysvaltojen alkuperäisiä ja pienimpiä valtioita
Pohj.-Ameriikassa, 6,138 km2, 194,479 as. (1906) 1. 32
km2:llä, näistä n. 31,000 neekerejä. Valtioon
kuuluu Chesapeak- ja Delaware-lahtien
muodostaman niemimaan koillisin osa, se on
pääasiallisesti hedelmällistä, saviperäistä tasankomaata;
siellä viljellään maissia ja vehnää sekä kiitetyitä
persikoita (n. 2.45 milj. puuta, jotka kuitenkin
talvella 1898-99 kärsivät paljon pakkasesta).
Teollisuuden haaroista parkitus, raudan ja teräksen
valmistus, sekä kone- ja laivanrakennus ovat
mainitta vimmat. Valtion hallitukseen kuuluu
kuvernööri, 17 senaattoria ja 35 edusmiestä.
D. lähettää kongressiin yhden edustajan. Valtion
velka nousee n. O.770 milj. dollariin. —
Hallituksen sijana on Dover, pääkauppakaupunkina
Wil-rnington. — V. 1630 asettui D:een ruotsalaisia
siirtolaisia, 1655 se joutui Alankomaille ja 1664
Englannille. V:een 1775 D. muodosti osan
Pennsylvaniaa, mutta jo valtioliittoa
perustettaessa sillä oli oma hallituksensa. IV. S-m.
Delaware [delauäo], joki Pohjois-Ameriikassa.
alkaa Catskill-vuorilta New Yorkin valtiossa ja
laskee D:n-lahteen; 580 km pitkä, lukuisat
kosket estävät liikettä sen yläjuoksussa; se on
purjehduskelpoinen vasta Trentonista.
Delaware [delouäo], kaupunkeja
Pohjois-Ame-riikan Yhdysvalloissa. 1. Ohion-valtiossa
sijaitseva tehdaskaupunki; 7,940 as.; wesleyläinen
yliopisto v:sta 1845. -— 2. Äsken perustettu
kaupunki I):n valtiossa, D:n-lahden suulla. Syvä
satama 011 varustettu suurella aallonmurtajalla :
tämän kautta se on Filadelfian, Wilmingtonin
y. m. D.-joen varrella sijaitsevien kaupunkien
etusatama. W. S-m.
Delaware-intiaanit [delouäo-], 1 e 11 n i 1 e n
ä-p e, muinoin mahtava itäinen algonkiiniheimo:
asui eurooppalaisten tullessa
Polijois-Ameriik-kaan Delawaren jokilaaksossa sekä aina
Pennsylvanian itäosissa asti. Ne muodostivat yhdessä
mohikaanien (ks. t.) y. m. kanssa n. s.
»viiden kansan liiton". Siirtolaiset ja
voimakkaammat intiaaniheimot, vars. irokeesit tunkivat
heidät pois heidän varsinaisilta asuinpaikoiltaan,
ensin Ohioon ja Indianaan, myöhemmin
Kansasiin ja Texasiin. Täältä suuri osa siirtyi
19:nnellä vuosis. Intiaaniterritorille ja
Oklahomaan, pienempi määrä asuu hajallaan
Kansasissa, Wisconsinissa ja Ontariossa. Nyk. n.
1,000 henkeä. Harjoittavat maanviljelystä ja
karjanhoitoa, mutta vars. metsästystä ja
kalastusta. W. S-m.
Delavigne [dolavVnj], Casimir (1793-1843),
ransk. runoilija. Verrattain nuorena (1818)
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
