Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Diaz de la Peña ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has been proofread at least once.
(diff)
(history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång.
(skillnad)
(historik)
friend” (1864-65). Paitsi puhtaasti
kaunokirjallisella alalla, D. toimi myöskin
sanomalehtimiehenä. V. 1845 hän tuli toimittajaksi
vastaperustettuun vapaamieliseen „Daily News”
lehteen, jossa hän julkaisi kuvauksensa „Pictures of
Italy”. Pian hän vetäytyi pois tästä lehdestä
ja alkoi 1849 julkaista viikkolehteä „Household
words”, joka vuodesta 1860 ilmestyi nimellä „All
the year round” leviten laajalle. D. kuoli
halvaukseen 9 p. kesäk. 1870.
D. kuvaa maailmankaupungin elämää ja
luonteita alkaen ylhäisöstä ja päättyen
ullakkohuoneisiin ja viheliäisiin kellariasuntoihin, missä
köyhyys ja rikokset asustavat; hänen
kuvauksissaan sekaantuu usein satiiri tunteellisuuteen,
ja niiden tarkoituksena on monasti epäkohtien
poistaminen ja olojen parantaminen. Hänen
erikoisalansa on keskisäädyn ja köyhälistön
kuvaaminen. Varsinkin hän on mestarillinen
tulkitessaan lapsen sielunelämää.
12:na vuotena D:n kuoltua ostettiin hänen
teoksiaan Englannissa yli 4:n miljoonan.
Ensimäinen kokonaispainos hänen teoksiaan „Charles
Dickens edition” pantiin alulle Ameriikassa ja se
valmistui ensiksi Englannissa 1868-70. Toinen
mainittava painos on „Library edition” (1881,
30 nid.). [D:n elämäkerran ovat kirjoittaneet
J. Forster (1872-74), Julian Schmidt (1872),
A. W. Ward (1882), Marzials (1887), Kitton
(1902), Heichen (1902) ; vrt. Langton „Childhood
and growth of D.” (1891) ; G. Dolby, „D. as I
knew him” (uusi p. 1891) ; R. Bluhm,
„Autobiographisches in Davis Copperfield” (1891) ;
Shepherd, „Bibliography of D.” (1880) ; Kitton,
,.Dickensiana” (1886).] J. H-l.
Dickgroschen, vanha tyrolilainen hopearaha,
jonka sijaan 16:nnen vuosis. alussa tuli taaleri.
Dickson, ruots. suku, tullut 1800-luvun alulla
Skotlannista Ruotsiin, missä sen jäsenet ovat
tunnettuja m. m. kauppiaina ja mesenaatteina.
Huomattavin heistä Oskar D. (1823-97),
liikemies ja mesenaatti, jonka mukaan useat maant.
paikat ja kasvikivettymät on nimitetty. V.
1847 hän tuli Dicksonin metsätilusten ja
sahojen isännöitsijäksi Norrlantiin sekä 1850
osakkaaksi liikkeeseen, palaten 1855 Göteborgiin
asumaan. D. saavutti kunnioitusta ja mainetta
uhraamalla suuria summia sangen huomattavien
tieteellisten, kuten A. E. Nordenskiöldin
napaseutu-retkien (1868, 1870, 1872, 1875 ja 1876).
Vega-retken (1878-80), toisen Grönlannin-retken
(1883), Andréen (ks. t.) aiottujen
ilmapalloretkien (1896 ja 1897), S. Bergrenin Uuden
Seelannin retkien (1873-75), G. de Geerin geologisen
Huippuvuoriretken (1896) sekä O.
Nordenskiöldin, A. G. Nathorstin y. m. retkien
kannattamiseksi. Niinikään hän lahjoitti m. m. A.
Hazeliuksen perustamalle „Nordiska Museet”ille
pohjarahan. K. S.
Dickson bay [diksən bei], D:n-lahti,
Huippuvuorien länsisaaren länsirannalla olevan
Jäävuonon pohjoisin haara.
Dicksonin-satama, Pohjois-Siperian paraita
satamia, Jenisein suussa. Satama, jonka
Nordenskiöld löysi 1875, oli 1878 Vega-retkikunnan ja
1882-83 kansainvälisen (Hollannin)
napaseutututkimuksen asemapaikkana.
Dickursby ks. Tikkurila.
Diclytra ks. Murtunut sydän.
Di consentes l. Dii c., „yhdessä olevat
jumalat”, roomalaisilla v:sta 217 e. Kr. 12 jumalaa,
jotka usein mainitaan parittain: Juppiter Juno,
Neptunus Minerva, Mars Venus, Apollo Diana,
Volcanus Vesta, Mercurius Ceres. Näitten
jumalien kuvapatsaat olivat pystytetyt pylvähistöön
Rooman Forumin varrelle. Aikaisemmin
erotettiin Di indigetes, „kotimaiset j.” ja Di
novensides, „uudet j.”. K. J. H.
Dicotyledoneæ ks. Kaksisirkkaiset.
Dicotyies ks. Napasika.
Dictamnus albus, enintään 1 m:n korkuinen
etelä- ja keski-eurooppalainen ja -aasialainen
yrtti, jota viljellään puutarhoissa
koristuskasvina. Lehdet parilehtisiä, kukat valkeita tai
punaisia joks. isoja, pitkissä, pystyissä,
varsipäätteisissä tertuissa. Kasvin väkevän aromaattinen
haju johtuu varren ja lehtien rauhasten
sisältämästä haihtuvasta öljystä, jota kirkkaina,
lämpiminä kesäiltoina haihtuu niin runsaasti, että
toisinaan saattaa sytyttää siitä ulosvirtaavan
kaasun. Keskiaikana oli juuri kuuluisa
lääkkeenä myrkytystä vastaan. (J. A. W.)
Dictionnaire [diksionǟ’r] (ransk.), sanakirja.
Dictum de omni et nullo (lat., „lausuma
kaikesta eikä mistään”), se loogillinen sääntö, että
jokainen määräys, joka soveltuu tahi ei sovellu
yleiskäsitteeseen (esim. suunnikkaaseen),
myöskin soveltuu tahi on soveltumaton kaikkiin sen
alle alistettuihin erikoisempiin käsitteisiin (esim.
neliöön) sekä yksilöihin (jokaiseen yksityiseen
suunnikkaaseen). Tätä sääntöä voi katsoa
kaikkien „kategoristen päätelmäin” (ks. t.)
peruslaiksi. A. Gr.
Dictyograptus (Dictyonema), paleont.,
kambrisysteemin ylimmissä kerroksissa
(Dictyograptusliuske) esiintyvä
graptoliittisuku. ks. Graptoliitit. P. E.
Dicynodon ks. Anomodontit.
Didake (kreik. Didakhē’ tōn dōdeka
aposto’lōn = kahdentoista apostolin oppi), on luultavasti
2:sen vuosis. ensimäisellä puoliskolla joko
Syyriassa tahi Egyptissä syntynyt kreikankielinen
teos kristillisen tavan ja kristillisen
seurakuntaelämän ohjaamiseksi. Se jakautuu kahteen
osaan; edellisessä annetaan kasteeseen
valmistettaville siveellisiä ohjeita, jotka ovat puetut
kahden tien, elämän ja kuoleman tien
kuvaamiseen ; jälkimäisessä vastakastetut saavat neuvoja
kristinuskon uskonnollisista menoista (kasteesta,
paastoamisesta ja rukouksesta, ehtoollisesta)
sekä seurakunnallisista toimimiehistä
(profeetoista, apostoleista, opettajista, piispoista,
diakoneista). — Teos on säilynyt yhdessä ainoassa
käsikirjoituksessa. Alkutekstin julkaisi ensin
Bryennios (1883) ; myöhemmistä painoksista
mainittakoon A. Harnackin „Apostellehre”(1884),
jossa paitsi kreikkalaista tekstiä on saksalainen
käännös ja seikkaperäinen kommentaari. Meillä
on tämän teoksen julkaissut J. A. Cederberg:
„Herran oppi kahdentoista apostolin kautta
pakanoille” (1890). Edv. St.
Didaktiikka (kreik. didaktiko’s = opettava),
opetusoppi l. oppi opetusmenettelystä, se
kasvatusopin haara, joka sielutieteen perustuksella
käsittelee opetuksessa noudatettavia
menettelytapoja.
Didaktinen runous ks. Opetusrunous.
Didaskaliat (kreik. didaskali’ā = opetus
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
