- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 2. Confrater-Haggai /
897-898

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Etsata ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

897

Etsata—Etsmiadzin

898

kielensäkin katosi enuen pitkää. Etruskit ovat
kehittyneemmällä sivistyksellään, tarmollaan ja
yritteliäsyydellään tuntuvasti vaikuttaneet
Italian keski- ja
pohjoisosan
viljelykseen ja
kehitykseen. Italian ulkopuolelle,
kauas
Keski-Euroopan kansoihin. ulottui
etruskien
vaikutus valtaavana
sen kautta että
he niille
välittivät itämaisten
kansojen
tavaroita ja teollisuudentuotteita. Varsinkin
rakennustaidetta, maalaustaidetta, savi- ja yleensä
taideteollisuutta ovat etruskit pitkälle
kehittäneet, tosin yleensä epäitsenäisesti kreikkalaisten
ja itämaisten vaikutusten alaisina. Etruskilaisia
pronssitavaroita: aseita, kuvastimia, rasioita
(vrt. Cista), koruneuloja y. m. onkin useasti
löydetty kaukana Italiasta ja raudan
käyttämistä lienevät etruskit myös tehokkaasti
edistäneet. Mitä etruskien kieleen tulee, tunnetaan
tosin lukuisia kirjaanpanoja, piirtokirjoituksia,
maalauksia y. m., mutta tähän asti 011 aivan
vähässä määrässä päästy selvyyteen kielen
asemasta ja rakenteesta sekä sanain ja lauseiden
merkityksestä. Useat (W. Corssen, W. Deecke,
E. Lattes, S. Bugge) ovat pitäneet etruskien
kieltä indogermaanilaisena kielenä, toiset taas
ovat sen lukeneet seemiläisiin tai altailaisiin
kieliin ja vihdoin Vilh. Thomsen on asettanut
tämän kielen muutamien Kaukaasian kielten
yhteyteen. Samoin kuin n. s. latinainen
kirjaimisto perustuvat etruskien käyttämät kirjaimet
Campaniau kreikkalaisten kirjaimistoon.

[K. O. Miiller, „Die Etrusker" (1828, 2 pain.,
W. Deecke 1877) ; G. Dennis, „The cities and
cemeteries of Etruria" (3:s pain., 1883) ; W.
Corssen, „Ueber die Sprache der Etrusker"
(1874-75) ; C. Pauli, G. Herbig, O. A. Danielsson,
A. Torp, „Corpus inscriptionum etruscarum"
(1893 ja ed.) ; J. Martha. „Lart étrusque"
(1888) ; O. Montelius, ..La civilisation primitive
en Italie" (1895-1905) ; H. Nissen, „Italische
Lsndeskunde" II 1 (1902) ; Pauly-Wissowa,
„Real-Encyclopädie" VI (1909) art. Etruria
(Ch. Iluelsen) ja Etrusker (G. Körte, F.
Skutsch) ; Sophus Bugge, ,,Das Verhältnis der
Etrusker zu den Indogermanen und der
vorgrie-rhischen Bevölkerung Kleinasiens und
Grie-cl.enlands" (1909).] K. J. E.

Etsata ks. Syövyttää.

Etsaus ks. Syövytyskuva.

Etsch ks. A d i g e.

Etseri ks. Ä t s ä r i.

Etsikkökäräjät. Siitä saakka kun Birger
Jaarli sääsi rauhanlakinsa, sai kuninkaan jo
aikaisemmin silloin tällöin ilmennyt tuomiovalta
yhä kasvavan merkityksen Ruotsin valtakunnan
lainkäytössä. Siten syntyi ikäänkuin uusi
korkein oikeus. Jo Ruotsin maakuntalaeissa
puhuta an kuninkaan tuomiovallasta. Sveanmaan
maakuntalait tunnustavat hänet suoraan
korkeimmaksi tuomariksi. Yleiset maanlait antavat vasta
29. n. Painettu »’.10.

„Kaivo-hauta."

tarkemmat määräykset kuninkaan käräjistä.
Niitä nimitetään niissä kuninkaan etsikko- ja
oikaisukäräjiksi (konungsräfst- och rättareiing J.
Näiden kahden käräjälajin välillä ei tehdä
varsinaista eroa Maunu Eerikinpojan laissa, mutta
Kristofferin maanlaki erottaa ne selvästi
toisistaan. Etsikkökäräjillä oli 12-miehinen
lautakunta, josta tavallisesti 6 oli rälssimiestä, 6
talonpoikaa. Etsikkökäräjillä otettiin
kaikenlaisia asioita tutkittaviksi ja tuomittaviksi.
Tästä oikeudesta voi vedota kuninkaaseen, jollei
hän ollut itse oikeudessa tuomarina, mutta oli
vetoamisaikeesta ilmoitettava ennenkuin
oikeuteen määrätty lautakunta valansa teki. Harvoin
oli kuningas itse näissä käräjissä tuomarina. Hän
antoi sen toimen jollekin valtuuttamalleen
henkilölle, joka tavallisesti istui oikeutta yhdessä
laamannin kanssa. Suomessa etsikko- ja
oikaisu-käräjät lakkasivat joksikin aikaa, kun Eerikki
Pommerilainen perusti nähtävästi v. 1407
maahamme 11. s. m a a o i k e u d e n. Ruotsissa
muodosti sama kuningas etsikkökäräjät uudelle
kannalle. Niitä piti kahdesti vuodessa istua
kussakin laamannikunnassa eikä niistä enää saanut
kuninkaaseen vedota. Niiden jäseninä oli piispa,
2 tuomiokapitulin jäsentä, laamanni sekä 6
kuninkaan määräämää ritaria ja asemiestä
(svenner) laamannikunnasta. Sen lisäksi kuului
siihen lautakunta. Tällaisena olivat nämät käräjät
vain vuosina 1413 ja 1414. Senjälkeen
uudistuivat Ruotsissa ja muutamia vuosikymmeniä
myöhemmin Suomessa etsikkökäräjät vanhassa
muodossaan ja pysyivät harvoin pidettyinä, kunnes
hovioikeudet perustettiin. K. R. M.

Etsintävalo 1. valonheittäjä, aluksen
keulapuoleen asetettu parabolisella, valon
yh-täänne suuntaavalla heijastuspeilillä varustettu
voimakas sähkökaarilamppu. Lamppua
kääntämällä voidaan valo heittää haluttuun suuntaan
ja tarkastaa aluksen ympäristöä.

F. V. L.

Etsintö, lakit., talon, huoneen, laivan tahi
muun säilytyspaikan tarkastaminen rikoksen
selvillesaamiseksi tahi rikoksellisesti viedyn
ta-varau etsimiseksi (ks. Kotietsintö) tahi
myöskin tulliasioissa. Viimeksimainittu etsintö
tulee kysymykseen, kun lastia sisältävä laiva
jostakin ulkomaan paikasta saapuu Suomen
satamaan, ja toimitetaan se sekä ennen lossausta
tavaran tullaamista ja laiva-asiakirjain
tarkastamista varten (t u 1 1 i e t s i n t ö) että
Iossauk-sen päätyttyä mahdollisten salapaikkojen ja
salatun tavaran löytämiseksi (n. s. kölietsintö).
vrt. Ruumiintarkastus,
Tarkastusoikeus. O. K:nen.

Etsintöoikeus ks. Tarkastusoikeus ja
Etsintö.

Etsmiadzin (turk. ütskilissi = kolme
kirkkoa) luostari Armeeniassa, E:n
piirikunnassa, n. 2 penink. Erivanista länteen. E.
käsittää kolme muureilla ympäröityä, kirkoilla
varustettua osaa, joista varsinkin Soghagat on
ar-meenialaisten pyhä paikka. E:ssa 011 arvokas
käsikirjoituskokoelma, pyhiä aarteita,
luostari-koulu, armeenialainen kirjapaino. Se on
Armee-niau kirkor; synodin ja v:sta 1441 katholikok=en,
Armeenian kirkon (ks. t.) päämiehen
asuinpaikka. Luostarin perusti 300-luvun alussa
armeenialainen pyhimys Gregorius Illuminator,

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:29 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/2/0483.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free