- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 2. Confrater-Haggai /
901-902

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Etu-Intia

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

901

Etu-

Intia

902

1.365 m). Dekan ou aaltoilevaa kumpumaata,
osaksi kuiva ja aronluontoiuen, paikoitellen
lätäkköjen ja keinotekoisten lammikkojen (tank)
avulla kasteltujen viljavainioiden, kaikkialla
harvan palmukasvullisuuden peittämä. Sen reunat —
Länsi- ja I t ä-G h a t s — ovat Dekania paljoa
korkeammat ja varsinkin Länsi-Ghats eteläisine
jatkoineen (N i 1 g i r i) sekä A n a m a 1 i ovat
runsassateisia, rehevän kasvullisuuden peittämiä ;
itäisen reunavuoriston korkein huippu on 1,650
m, läntisen 2,630 m. — E.-I:n jättiläis-j o e t
Indus, Ganges ja Brahmaputra
useiin-pine lisäjokineen — Induksen Sutlej ja
Ganges-joen Jumna mainittavimmat — alkavat
Himalajan saderikkailta huipuilta. Paitsi
kulkuteinä, ovat ne, varsinkin molemmat
ensinmaini-tut, tavattoman tärkeitä viljelysmaita kanavien
avulla kasteltaessa. Kastelutarkoituksiin
käytetään myös muita E.-I:n jokia, joista
itärannikolle laskevat useimmat ja suurimmat; niistä
mainittakoon: Mahanadi, Godavari, Kistna 1.
Kriöna, Kaveri. Länsirannikolla,
Cambay-lah-teen, laskevat Narbada ja Tapti. —
Ilmastollisesti E.-I. on välittäjä Afrikan kuivan ja
Taka-Intian kostean trooppisen ilmaston välillä.
Vuotuinen keskilämpö vaihtelee 20-28° C, kylmä
vuodenaika on loka-tammikuu, koillis-monsuunin
vallitessa, lämpö kohoaa korkeimmilleen
huhti-kesäkuussa, jolloin eurooppalaiset muuttavat
vuoriseutujen viileille asemille kauheaa hellettä
pakoon; sen jälkeen seuraa kesäisen
lounais-monsuunin vahvistuttua sade-aika
heinä-syyskuussa, jonka oikeaan aikaan alkamisesta
miljoonien henki riippuu. Sademäärä eri
vuosina ja eri seuduissa on hyvin vaihteleva, kor-

Etu-Intian sadekartta.

kein länsirannikon, Assamin ja Himalajan
vuori-seuduissa vaihdellen siellä 12,040 mm:stä
(Kha-sia-vuoristossa) 2,000 mm:iin. Länsi-Ghatsin
itäpuolella sademäärä on 1,000-200 mm, aleten
Indus-maassa 100 mm:iinkin, eipä Thar toisinaan
vuosikausiin saa pisaraakaan sadetta. — E.-I:n
endeemiset, ilmastolliset taudit, paiserutto ja
kolera, ovat ajoittain sangen tuhoavia. — Luo-

teisen E.-I: n kasvullisuus aroluontoista;
puukasvullisuutta edustavat akaasiat, tamariskit
ja taatelipalmut. Hindustanissa ja Beugaalissa
ovat muotokasveina banian-puu (Ficus religiosa),
palmu Phoenix silvestris ja lotus-kukka;
suistomaassa vallitsevat läpipääsemättömät,
korkea-heinäiset bambu- ja rottinkipalmu-viidakot.
Kuivan Dekanin peittää savannikasvillisuus, jossa
pieninä metsikköinä kasvavat santeli- ja teak-puu,
sekä afrikkalainen deleb-palmu (Borassus
flabel-liformis) akaasioiden ja banian-puun rinnalla
ovat mainittavat. Kosteilla Länsi-Ghatseilla
vallitsevat trooppiset, harmaanvihreät sademetsät,
— muotokasvina Caryota urens palmu —, joiden
juurella leviävät heleämmänväriset dzungelit. —
Eläinkunnassa esiintyvät lajirikkaina
afrikkalaiset muodot: leopardi, erämaailves (Lynx
caracat), gepardi, useat apinalajit, eräät
maki-apinat (Lemuridai) sekä savanniseuduilla
jalopeura, antilooppi-, hyeena- ja sakaali-parvet.
Yhteisiä lintumaailman muotoja mainittakoon
sarvilinnut (Bucerotidae), medeiiimijät
(Necta-riniidce), loistorastaat (Pittidce), korppikotkat
y. m. E.-I:lle ominaisia ovat bengaalilainen
tiikeri, intialainen norsu ja sarvikuono sekä
pohjoisissa virroissa elelevä krokotiililaji, gaviaali,
ynnä silmälasikäärme. — E.-I:n viljavat maat
ovat alituiseen houkutelleet puoleensa pohjoisia
kansoja, ja niinpä onkin E.-I:ssa kansojen
sekamelska suurempi kuin missään muualla.
Neljä pääkansallisuutta voidaan kuitenkin — ei
ilman vaikeuksia — erottaa: eteläisissä
vuori-ja metsäseuduissa asustavat hentorakenteiset,
tummat, sukuperältään tuntemattomat n. s. k o
1-kansat (n. 3 milj.). joiden alkuperäisille alueille
Dekanissa d r a v i d a-kansat (n. 50 milj.)
levittäytyivät, saaden puolestaan pohjoisessa väistyä
arjalaisten hindujen (n. 200 milj.) tieltä.
Neljäntenä kansana ovat pohjoisessa asuvat, ajoittain
maan hallitsijoina olleet mongolilaiset (7-8
milj.), joiden rippeitä varmasti on pirskahtanut
kauas eteläiseen E.-I:aan asti. Paitsi näitä asustaa
maassa n. 1 1I3 milj. Persian arjalaista,
n. 100,000 eurooppalaista sekä joku määrä
kauppiaina toimivia arabialaisia. Kaikista
näistä kirjavista aineksista on syntynyt
sekarotujen määrätön parvi, kaikkiaan arviolta
n. 110 milj. — Vaikeus saada aikaan tarkka
ryhmitys kansallisuuksien perustuksella on
voittamaton, ja niinpä hallituksen tilastollinen
luokittelu perustuukin uskontunnustuksiin,
joita niitäkin on lukuisasti. Brahman oppia
tunnustaa n. 207 milj., i s 1 a m i a 57 milj., B u
d-dhan oppia 3,s milj., kristityltä on n.
2.J5 milj., sikhejä 1,» milj.. sekä lisäksi
luonnonuskonnon kannalla olevia, jaina-lahkolaisia
y. m., kaikkiaan n. 283 milj., asukastiheys on
niinmuodoin 80,» kmMlä. Rotueroavaisuuksia
jyrkempi on ankara vastakohta eri
yhteiskuntaluokkien, kastien (ks. t.), välillä. Alkuaan neljä
luvultaan: papit eli brahmaanit, sotilaat -—
ksat-riat, maanviljelijät — vaisiat ja voitetut
alkuasukkaat — gudrat, sekä lisäksi kastien
ulkopuolella tsandalat, joita väärin on sanottu
pariasluokaksi, ovat ne jakaantuneet yhä uusiin
kasteihin, joiden luku nykyään on 272. — E.-I:n
luonto, kansat ja uskonnot ovat yhdessä luoneet
omaperäisen, omituisen, tavallaan korkean s
i-v i s t v k s e n, joka loistavana esiintyy maan kir-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:29 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/2/0487.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free