Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Eufemia-laulut ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
Eufemia-laulut—Eugène
914
Eufemia-laulut, kolme 14:nnen vuosis. alussa
ruotsiksi käännettyä, ransk. ritarirunoelmaa.
nimittäin „Ivan Lejonriddaren" (käänn. 1303),
„Hertig Fredrik af Normandie" (käänn. 1308)
ja „Flores oeh Blanzeflor" (käänn. n. 1312).
Käännös toimitettiin Norjassa kuningatar
Eufe-iuian toimesta. [K. R. Geete, ,,Studier rörande
Sveriges romautiska medeltidsdiktning, 1.
Eufe-miavisorna" (1875) ; O. KlockhofF, „Studier öfver
Eufemiavisorna" (1881).] J. 77-/.
Eufemismi (kreik. euphemismo’s, < eu =
hyvin, phv’ntë - puhe), lausetapa, missä
lieventämällä ja kaunistamalla ilmaistaan asioita, joiden
semmoisinaan mainitseminen vaikuttaisi
loukkaavasti tai vastenmielisesti. Eufemistinen,
sieväpuheinen, lieventävä. E. R-n.
Eufonia (kreik. euphoni’a), sulosointuisuus,
soinnukkuus. — Eufoninen, soinnukas, vrt.
Kakofonia.
Eufoninen ks. Eufonia.
Eufranor ks. Euphranor.
Eufrat
ä-J (syyr. E f r a t. hepr. F r a t, arab.
El Fåra). Etu-Aasian pisin joki. Sen kaksi
lähdejokea Karasu ja Murad lähtevät [-Armee-niasta Erzerumin lähistöltä 2,600 ja 3,500 m yi.
merenp.; niiden yhdyttyä E. murtautuu
Taurus-vuoren kalkkikallioiden kautta, eräässäkin
paikassa 20 m kapeasta solasta, uurtaa sitten tiensä
Syyrian basaltti-maaperään virraten eteläistä ja
sitten kaakkoista suuntaa Ylä-Mesopotamian
ter-tiäärisen, paikoitellen runsaita nafta-lähteitä
sisältävän maan läpi. Se lähestyy Tigristä
Bagdadin luona 35 km päähän, ja jonkun
matkaa virrattuaan omien kerrostuma-muodostusten
halki, joita kestää suulle asti. Loppumatkansa E.
juoksee alavien, usein vesiperäisten, nyt
autioit-ten, varhaisemmin viljavien kulttuuriseutujen
halki, jotka vasta Sat-el-arabin (ks. t.),
Tigris-E:n yhteisen laskun ympärillä muuttuvat
paremmin asutuiksi. N. 2,900 km virrattuaan E. laskee
70 km pitkän suistomaan kautta Persian-lahteen ;
sen jokialue on n. 335,000 km2; vain yläjuoksulla
vähäpätöisiä lisäjokia. alajuoksulla ainoastaan
eräs haara Karum-joesta Sat-el-arabiin. — E:n
taloudellinen merkitys oli sangen suuri
aikaisemmin, jolloin sen vettä oivallisella
kanavajärjes-telyllä käytettiin maan kastelemiseen, mutta
ll:nnellä vuosis. turkkilaiset paimentolaiset ja
17:nnellä vuosis sammar-arabialaiset antoivat
kanavien rappeutua. Laivareitiksi E. ei kelpaa,
paitsi Sat-el-arabia, koska ainoastaan sade-aikana
höyryalukset voivat sillä kulkea, toukokuulla,
veden korkeimmillaan ollessa Meskeneen asti;
muuten kuljetaan vanhan tavan mukaan k e
1-1 e k nimisillä, ilmalla täytettyjen nahkasäkkien
kannattamilla lautoilla. Maantieteellisesti
edullisen aseman, sekä mineraalirikkauksien (nafta
y. m.) vuoksi on E.-laaksoa myöten monasti
suunniteltu rautatielinjoja, jotka toistaiseksi
ovat jääneet toteuttamatta. — Valtiollisessakin
suhteessa E:n merkitys oli ennen suurempi kuin
nyt; niinpä se oli kauan Rooman valtakunnan
itä-rajana. E. E. K.
Eufrosyne (A f r o s i n j a, A f r a s i a),
Pietari Suuren pojan Aleksein lemmitty, jonka
sanotaan olleen suomalainen, suuren Pohjan sodan
aikana Venäjälle viety tyttö. Paetessaan 1716
ulkomaille Aleksei vei mukanaan E:n, ja tämän
kehoitukset vaikuttivat osaltaan siihen, että hän
tammikuussa 1718 palasi Venäjälle, jossa
vangittiin ja pian vankilassa kuoli. Aleksein
kuoleman jälkeen E. laskettiin vapaaksi ja joutui
naimisiin erään upseerin kanssa. [Biogr. [-Nimikirja.]-] {+Nimi-
kirja.]+}
Eufuismi, keinotekoinen engl. proosatyyli,
jonka omituisuutena on vastakohtien tai
yhtäläisyyksien epigrammintapainen yhdistäminen,
jota vahvistaa alliteratsioni. Lisäksi oli tälle
tyylille luonteenomaista tavattomien sanojen
käyttäminen, sekä niin keinotekoisten ja
luonnottomien lauseparsien, kuvausten ja käänteiden
käyttäminen kuin suinkin. Nimi johtuu
romaanista ,,E u p h u e s" [jufjuiz], jonka engl.
kirjailija John Lilly (1579-80) julkaisi, ja jonka
tyyli kysymyksessä olevassa suhteessa on
kuvaava. Elisabetin hovissa tämä tyyli oli
puhekielessäkin tavallinen, ja Shakespeare antaa
kappaleissaan nuorten hovilaisten sitä käyttää;
toiste hän tätä tyyliä parodieraa. J. U-l.
Eugen [-ztfn], Napoleon Nicolaus (s.
1865), ruots. maalari, perintöruhtinas ja Näriken
herttua, Oskar TI:n neljäs poika. Suoritti
ylioppilas- ja upseerintutkinnon 1884, alkoi
harjoittaa maalausta Italiaan, Egyptiin ja Syyriaan 1885
tekemällään matkalla, sai seur. v. taideopastusta
W. v. Gegerfeldtin johdolla Upsalassa, opiskeli
1887 Pariisissa Bonnafn ja Gervex’n atelieereissa,
joissa opettajina olivat Puvis de Chavannes, Roll
ja Humbert. Saatuaan vielä H. Salmsonin
johdolla opetusta kotimaassaan prinssi E. asetti
ensi kerran maalauksiaan näytteille Pariisin
maailmannäyttelyssä 1889, ja siitä pitäen hän on
tehnyt nimensä tunnetuksi Ruotsin luontoa,
etenkin Tukholman ympäristön saaririkkaita vesiä
ja pehmeäviivaisia, vihantoja kunnaita
kuvaavilla maisemillaan, joissa hän mieluimmin on
esittänyt Pohjolan kesä-illan ja -yön
puolihämärää satumaista valoa. Hänen taiteensa on
yhtenäisten ja koristeellisten viivojen ja värien
tavoittelua, idyllimäisen ja lyyrillisen
luonnontunnelman sielukasta tulkitsemista. Isoja
monumen-to ali maalauksia on häneltä Tukholmassa Kunink.
teatterissa (1897-98) ja Pohj.
latinaoppilaitok-sessa (1899 ja 1904) sekä Upsalassa Tukholman
osakunnan talossa (1900).
Väripainosjäljennök-sinä on hänen teoksiaan ilmestynyt 30 kpl.
(,,Svenska landskap", 1905). E. R-r.
Eugène [özëfv], Frans E. (ransk. Francois
Eugène), Savojin-Carignanin prinssi, tunnettu
nimellä ,,P r i n s s i E." tai „E. Savojilainen"
(1663-1736), itäv. sotapäällikkö. Isä oli
Savojin-Cnrignanin prinssi E. Maurice, äiti Olympia
Manciui, Mazarin’in sisarentytär. E., joka oli
syntynyt Pariisissa, pyrki Ranskan sotaväkeen,
mutta kun Ludvik XIV, joka oli määrännyt
heikolta näyttävän nuorukaisen hengelliseen
säätyyn, hylkäsi hänen pyyntönsä, meni E.
suuttuneena Itävallan palvelukseen 1683. Täällä hän
pian kunnostautui sodassa turkkilaisia vastaan,
esim. Wienin pelastamisessa sam. v. sekä
seuraavissa sotaliikkeissä, ja yleni nopeasti arvoissa.
V:sta 1689 hän soti ranskalaisia vastaan
Italiassa ja taivutti sukulaisensa, Savojin herttuan
Viktor Amadeuksen liittymään Itävaltaan.
Staf-faidan tappiota hän ei voinut estää, mutta
tunkeutui sen sijaan 1692 Etelä-Ranskaan ; tuli seur.
v. sotamarskiksi. Turkkilaisia vastaan oli tällä
välin sodittu onnettomasti, mutta tultuaan yli-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
