Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Europaeus ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
937
Europaeus
Beaulieu, Frédéric Passy, Gaston Paris, Sully
Prudhomme, Zola, Anatole France, Lister,
Markham, Spencer, Ramsay, Florence Nightingale,
Roscoe, Lombroso, de Amicis, Comparetti,
Car-ducci. Ibsen, Björnson, Gude, Ivielland, Nansen,
Key, Lovén, Olivecrona, Hazelius, Snoilsky y. m.
Kun adressia ei Pietarissa vastaanotettu, päätti
lähetystö antaa sen säilytettäväksi Haagin
ku-nink. kirjastoon, siksikuin keisari mahdollisesti
muuttaa päätöksensä. Painosta se julkaistiin
nimellä „Pro Finlandia. 1899. Les adresses
inter-nationales à S. M. L’Empereur-Grand-Duc
Nicolas II". K. G.
Europaeus [-pc-], karjalainen suku, kotoisin
Muolan Äyräpään talosta, jonka nimestä
suvunkin nimi on muodostettu (muutamat suvun
jäsenet ovat nykyään ottaneet takaisin alkuperäisen
nimen Ä y r ä p ä ä).
1. Antti Josef E. (1797-1870),
historiantutkija ; yliopp. 1817, fil. kand. 1820. teol. toht.
1857. Toimi ensin opettajanuralla, mutta
vihi-tytti 1829 itsensä papiksi, nimitettiin 1832
Liperin kirkkoherraksi. On julkaissut sanomalehdissä
ja aikakauskirjoissa joukon vähäisiä, etupäässä
Itä-Suomen historiaa käsitteleviä tutkielmia;
m. m. on pari kirjoitusta painettuna tanskalaisen
,,Nordiske oldskrift-selskab"in (Pohjoismaisen
muinaiskirjoitusseuran) julkaisuihin, jonka jäsen
E. oli. Itsenäisenä teoksena on ilmestynyt
,,Karjalan ajan-tiedot Täysinän rauhaan asti" (1859).
Kirjoituksessaan „Muutamia arveluja Väinölästä,
Pohjolasta ja muista Kalevalan Lauluissa
olevista nimistä" (Mehiläinen 1862) E. koettaa
Kalevalassa esiintyvien paikannimien avulla
ratkaista kysymystä kansalliseepoksemme
kertomusten tapahtumapaikasta. — E. oli monissa
luottamustoimissa, 1846 Suomen pankin tarkastajana,
jäsenenä useissa kirkollisissa komiteoissa, 1862
Tammikuun-valiokunnassa sekä 1863-64
valtiopäivillä edustajana pappissäädyssä ynnä
talousvaliokunnan jäsenenä.
2. D a v i d E m a n u e 1 D a n i e l E. (1820-84),
kansanrunouden kerääjä, kielentutkija, muinais-
tieteilijä; synt.
joulukuun 1 p: nä 1820
Savitaipaleella: isä oli
kielentaidostaan kuulu
rovasti Pietari Aadolf
E. (k. 1824), äiti
talon-poikaisnainen Solia
Peijo. E. tuli
ylioppilaaksi Viipurin
saksankielisestä lukiosta
1844. Seur. v. hän
Lönnrotin toimesta
teki retken Venäjän
Karjalaan
pääasiallisesti kerätäkseen
aineksia suomalaista
sanakirjaa varten,
mutta jouduttuaan
rikkaille runolähteille hän viehättyi kokonaan
runojen keruuseen, jonka piti olla vain
sivutyönä. Kerran alkuun päästyään hän vv.
1845-54 vähäpätöisillä raha-avustuksilla teki lisäksi
kuusi vaivalloista runonkeräysmatkaa
kierrellen ristiin rastiin Suomen ja Venäjän
Karjalan, Inkerin ja Tverin karjalaisten alueen ja
saaden runsaasti saalista. Suoranaisena seu-
D. E. D. Europaeus.
rauksena E:n matkoista on pidettävä se, että
Lönnrot päätti ryhtyä toimittamaan uutta,
laveampaa Kalevalan-laitosta; enemmän kuin
puolet Uuden Kalevalan lisistä, m. m. koko
Kullervo-jakso onkin peruisin E:n runo-aarteista. E:n
esimerkki ja hänen herkeämättömät, usein aivan
kiihkoiset kehoittelunsa saattoivat jo lamaan
joutuneen runoiikeruun uuteen vauhtiin. Jo tällöin,
noin vuosikymmentä aikaisemmin kuin muut.
E. käsitti, että Kalevalan tutkimuksen pohjana
tulee olla ruuotoisiutojen tutkimus; hän
ehdotteli sentähden niiden perinpohjaista, kaikki
laulu-paikat käsittävää keräystä toimeenpantavaksi,
mutta tieteen vahingoksi suunnitelma silloin jäi
toteuttamatta. E. harrasti myös
kansansävelmien ja -satujen keräystä teroittaen jälkimäisten
perustavaa merkitystä aitosuomalaiselle
suorasanaiselle kielelle. Hänen keräysintonsa ulottui
suomen kielen aluetta laajemmallekin. Virolaisia
hän koetti herättää kansalliseen
runonkeräykseen, vatjalaisia lauluja hän 011 itse merkinnyt
muistiin, samoin 1856-57 tekemällään
Lapin-matkalla joukon Kuollan-lappalaisia satuja ja
tarinoita ; aiottu Unkarissa-käynti ja matka
Siperiaan jäi voittamattomien vaikeuksien tähden
toteuttamatta. — Osan parhaita keräelmiään E.
on julkaissut kirjasissa „Pieni-Runon-seppä" ja
,,Karjalan Kevät-käköinen"; edellinen näistä
sisältää lisäksi ,,johdatuksia Runon tekoon",
en-simaisen selonteon vanhan runomme rakenteesta.
Suomen kielen viljelijänäkin E. on tehnyt
ansiokasta työtä. Niinpä hän on suomennellut
Runebergin runoja sekä kääntänyt erään
,,Mit-tauden Oppi-Kirjan" (1847). Hän oli
Suomettaren perustajia ja 1847-50 hän kuului sen
toimitukseen; hänen tässä lehdessä olleista
kirjoituksistaan mainittakoon ,,Suomen kieli kirjallisesti
käytettävänä", joka sisältää varsin terveitä
oikeakielisyysmietteitä. Tärkein E:n teoksista
on ansiokas ja aikoinaan suurta hyötyä
tuottanut „Ruotsal a is-Suomalainen Sanakirja"
(1852-53). Tieteellisempi merkitys on kuviolehdellä
..Suomalaisten puustawein äännös-kuvat
vlös-ajatellunna D. E. 1"). Europaeus", jossa tekijä
halkileikkauskuvioilla onnistuneesti esittää
suomen kielen äänteiden ääntymiskohtia — tämäkin
laatuaan ensimäinen suomen kieltä koskeva.
Myöhemmin E:n harrastukset yhä enemmän
kääntyivät kansamme esihistoriaan, johon hän
erittäin kieli- ja muinaistieteestä etsi
valaistusta. Uutterimmin E. on harjoittanut
vertaile-\ia kielen- sekä paikannimitutkimuksia.
Kieli-verta ilujeusa avulla, jotka ovat pääasiallisesti
lukusanojen vertailuja, hän on yritellyt määrätä
suomalais-ugrilaisen kansanheimon asemaa
muiden kansanheimojen joukossa; hän katsoo m. m.
todistaneensa i ndo-eurooppalaiset suoma
lais-ugrilaisten lähimmiksi sukulaisiksi.
Paikannimi-tutkimuksensa E. aloitti 1847, jolloin hän ryhtyi
kokoamaan ja selvittelemään Venäjän alueella
tavattavia suomensukuisia paikannimiä,
määrä-täkseen niiden avulla suomensukuisten kansain
asuma-aloja; tärkein julkaisu tältä alalta, jota
E. harrasteli kuolemaansa asti, on ,,Tietoja
suo-malais-ungarilaisteri kansain muinaisista
olojiai-koista" (Suomi-kirjan 2:sen jakson 7:s ja 8:s
osa). Vaikka E:n kielentutkimuksia suuresti
haittaa metodittomuus ja useita hänen
väitteitään (esim. että Suomessa muinoin on asunut
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
