- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 2. Confrater-Haggai /
945-946

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Evankelinen seura ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

i)4f> Evankelinen

10,000 jäsentä (nykyinen jäsenmäärä noin
100.000). Yhdistys on etupäässä toiminut
julkaisemalla lentokirjasia Roomaa vastaan. Sen
kokouksissa on myöskin käsitelty sosiaalisia ja
seurakunnallisia kysymyksiä. [Warneck, „Der
evang. Bund und seine Gegner".] E. K-a.

Evankelinen seura ks. Suomen
evankelinen seura.

Evankelinen unioni, luterilaisen ja
reformee-ratun kirkon hallinnollinen yhdistäminen
Preussissa ja muissa saksalaisissa maissa.
Alkuperäisen aiheen tähän antoi Brandenburgin
vaaliruhtinaan Juhana Sigismundin kääntyminen
refor-meerattuun uskoon 1613. Siitä alkaen
Brandenburgin vaaliruhtinaat sekä myöhemmin tästä
muodostuneen Preussin kuninkaat harrastivat
molempain tunnustusten yhtymistä. Asiaa edisti
tunnustuksellisista eroavaisuuksista
välinpitämätön valistusaika sekä sitä seuraava uskonnollinen
herätys 1800-luvun alussa. Niin oli maaperä
valmistettu unioni-aatteen toteuttamiselle, johon
kuningas Fredrik Wilhelm III ryhtyi
uskonpuhdistuksen riemujuhlan johdosta 1817
suuren teologinsa. S c h 1 e i e r m a e h e r i n
kannattamana. Syysk. 27 p. main. v. kuningas
julisti kehoituksen unionin toimeenpanemiseen.
Asia otettiin yleensä innostuksella vastaan.
Kuitinkin ilmeni myöskin vastustusta varsinkin
lu-teiilaiselta puolelta. Unionin täydellistä
toteuttamista varten Fredrik Wilhelm toimitti 1821
agendan, käsikirjan, joka 1830 säädettiin
käytettäväksi koko Preussin kirkossa. Nyt
leimahti luterilainen vastustus ilmituleen. Useat
pienemmät luterilaiset ryhmät kieltäytyivät
agendan mukaan viettämästä ehtoollista.
Turhaan kuningas 1834 antoi sovittelevan
julistuksen; hallituksen täytyi jonkun aikaa
vainot-tuaan vastahakoisia suoda heille uskonvapaus
1845. jonka jälkeen he järjestyivät luterilaiseksi
vapaakirkoksi. Heidän lukumääränsä on noin
50,000, jaettuina 65 seurakuntaan. Tämän
erottautumisen jälkeen unioni on Preussissa
rauhallisesti kehittynyt. Useat Saksan pikkuvaltiot
o\at seuraten Preussin esimerkkiä panneet
unionin toimeen. Ainoastaan Kurhessenissä oli sen
johdosta huomattava kirkollinen riita (1850), joka
päättyi luterilaisuuden voittoon. [E. Foerster,
„Die Entstehung der preussischen Landeskirelie"
(I-II, 1905-1907).] E. K-a.

Evankeliset ks. Luterilainen
evankeliumiyhdistys.

Evankelis-luterilainen ks. Luterilainen
kirkko.

Evankelis-luterilainen uskontunnustus ks.
Luterilainen uskonpuhdistus.

Evankelis-sosiaalinen kongressi, S t ö c k e-

r i n (ks. t.) 1890 perustama, vuotuisesti
kokoontuva kongressi sosiaalisten kysymysten
pohtimista varten evankelisella pohjalla. Kongressi
toimii vapaamielisessä hengessä ja on tehokkaasti
edistänyt sosiaalisten kysymysten harrastusta
Saksan kristillisissä piireissä. Nykyinen
puheenjohtaja on Adolf II a r n a e k. Kongressin
vuotuiset pöytäkirjat ovat julkaistut nimellä:
,,Die Verhandl. des .... Evangelisch-sozialen
Kongresses’’ I-XX. Kongressin toimesta
ilmes-tvy myöskin aikakauskirja: „Evangelisch-Sozial"
Berliinissä. E. K-a.

Evankelista (ks. Evankeliumi). „ilosano-

seura—Evans 946

ir.an tuoja’’, U. T:ssa erityisesti apostolien
apulainen (esim. Philippus ja Tiinotheus; Ap. t. 21,;
Eplies. 4U; 2 Tim. 45), myöhemmin evankeliumin
kirjoittaja ja kreikkalaiskatol. kirkossa diakoni,
joka jumalanpalveluksessa lukee kappaleen
evankeliumista. • Ar. II.

Evankeliumi (kreik. euai]T)e’lion), „ilosanoma",
käytetty Jeesuksen julistuksesta (Mark. l„;vrt.
Matt. 41T, Luuk. 41S). Myöskin Paavali nimittää
näin lähetyssaarnaansa (Room. 210; 162J; 2 Kor.
43). Jo 2:sen vuosis. keskipalkoilla esiintyy
tämä nimitys käytettynä niistä neljästä LT:n T:n
kirjasta, joissa kerrotaan Jeesuksen elämästä ja
opetuksesta; samoin nimitetään niistä lainattua
tekstiä, joka jumalanpalveluksessa luetaan (ks.
Perikooppi). Ar. H.

Evankeliumiharmonia, neljän evankeliumin
sanoista yhteen sommiteltu Jeesuksen historia.
Kuuluisin teos tätä laatua on 2:sen vuosis.
loppupuolella eläneen syyrialaisen oppineen
Tatianuk-sen „Diatessaron" (,.neljän", nimittäin kanonisen
evankeliumin .,perustuksella" esitetty Jeesuksen
Kristuksen evankeliumi), joka on säilynyt
ara-pialaisessa käännöksessä v:n 900 vaiheilta
(julkaistu 1888). Sitä on mukailtu Victor Capualaiseit
latinalaisessa evankeliumiharmoniassa v:lta 556,
johon useat samanlaatuiset teokset keskiajalla
perustuvat. Suomalaisen evankeliumiharmonian
cn rovasti K. A. Heikel, käyttäen lähteenään
erästä W. Rudinin teosta, julkaissut nimellä:
„Jeesuksen Kristuksen elämä eli neljä
evankeliumia aikajärjestykseen yhdistettyinä" (1908).
[Art. Hjelt, ,,Die altsyrische
Evangelieniiber-setzung und Tatians Diatessaron, besonders in
ihrem gegenseitigen Verhältnis untersuclit"
(1901).] Ar. H.

Evans [evonz], Da v i d (s. 1843), walesilainen
musiikkikir jailija ja säveltäjä, gaelinkielisen
musiikkilehden (Y Cerddor) toimittaja; julkaisi
1896 suuren kokoelman kansansävelmiä (Alawon
Fy Ngwlad). I. K.

Evans, Mary ks. Eliot, George.

Evans [evanz]. 1. S i r John E. (1823-1908),
engl. muinaistutkija, geologi ja rahatieteilijä;
oli ensin kauan aikaa paperitehtailijana;
julkaissut m. m. ,,The coins of the ancient Britons"
(1S64). „The ancient stone implements, weapons
and ornaments of Great Britain" (1872).

2. Arthur John E. (s. 1851). edellisen
poika, muinaistutkija; toimitti kansa-ja
muinais-tieteellisiä tutkimuksia Lapissa (1873-74),
Balkanin niemimaalla, Sisiliassa, Etelä-Italiassa ja
Kreetassa, jossa hän varsinkin v:sta 1900 lähtien
on tehnyt suurta huomiota herättäneitä Kreikan
esihistoriaa valaisevia löytöjä. Hän on siellä
m. in. löytänyt ennen tuntemattoman
kirjoituksen ja Knosoksessa paljastanut ikivanhan
palatsin rauniot. Kreetan-tutkimuksistaan hän on
etupäässä kirjoittanut vuosikirjaan „Annual of
the british school"; hänen muista
kirjoituksistaan mainittakoon ,,Gretan pictographs and
pra»-phccnician script" (1898), ,,The mycenæan tree
and pillar cult and its mediterranean relatious"
(1901), ,.Antiquarian researches in Illyricum"
(1883-85) ja 4:s nide Freemannin teosta .,Sicilv"
(1893-94). E. on v:sta 1884 Oxfordin Ashmolean
museon johtaja. ./. F.

Evans [vodnzj, Oliver (1755-1819),
ame-riikk. mekaanikko. Keksi kehruukoneen ja teki

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:29 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/2/0513.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free