Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Evoë ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has been proofread at least once.
(diff)
(history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång.
(skillnad)
(historik)
eräitä aineita. Oppilaita oli alussa paljo,
mutta jo 1866 opisto oli oppilaspuutteen takia
suljettava; valtion metsänlioitajanvirat olivat
nimittäin tulleet täytetyiksi ja yksityiset eivät
katsoneet metsänhoitajia tarvitsevansa. Samalla
kuin opisto 1874 uudelleen avattiin, supistettiin
opettajavoimia tuntuvasti poistamalla
lehtorinvirat; niinikään vähennettiin opiston
määrärahoja. Oppilaita otettiin ainoastaan joka toinen
vuosi, oppijakso kun oli 2-vuotinen. Supistus oli
tosin luonnollinen seuraus siitä, että opisto oli
aloittanut toimintansa liian suurenmoisena
laitoksena. mutta syynä siihen oli myöskin ajan
yleinen katsantokanta ; ei näet vielä käsitetty
metsätalouden ja siihen perustuvien
teollisuudenhaarojen maallemme ylen tärkeää merkitystä, vaan
suunniteltiin etupäässä maanviljelyksen ja
karjanhoidon vaurastuttamista. Niinpä ovatkin E:n
metsäopiston määrärahat olleet monta vertaa
pienemmät kuin korkeampien
maanviljelyskoulujen. Opettajavoimien ja varojen niukkuuden
takia opisto vietti kituvaa elämää. Viime vuosina
tosin metsähallituksen toimesta saatiin useitakin
ylimääräisiä opettajia, mutta nämä toimenpiteet
eivät enää olleet riittäviä opiston tilan
parantamiseksi ajan tarpeiden tasalle. Opiston
viimeinen julkinen päästötutkinto oli 14 p:nä kesäkuuta
1908; saman vuoden syksyllä alkoi korkein
metsäopetus Helsingin yliopistossa. Opiston johtajina
ovat toimineet A. af Forselles (1859-70), A. G.
Blomqvist (1870-1904), B. Ericsson (1904-07) ja
A. K. Cajander (1907-1908) ; opettajista
mainittakoon lehtori J. E. Furuhjelm (1861-1902) sekä
H. H. Hackstedt (1874-1904). — E:n
metsänvartiakoulu, vanhin laatuaan maassamme,
perustettiin metsäopiston yhteyteen 1876.
Met-sänvartiakoululla ovat metsäopiston opettajat
sekä hoitoalueen apulaismetsänlioitaja ynnä
työnjohtaja antaneet opetusta. Nyt kun korkeampi
metsäopetus on siirretty Helsinkiin, on aikomus
laajentaa E: n metsänvartiakoulua maamme
isoimmaksi, jolloin se samalla saisi
käytettäväkseen entisen metsäopiston kaikki rakennukset.
Oppijakso on 2-vuotinen, oppilaita on otettu 10
vuosittain. A. C.
Evoë ks. Euoi.
Evokatsioni (< lat. evocā´re = huutaa esille).
I. Esillehuutamineu, esillemaiiaamineu (esim.
vainajain). — 2. Vanhemmassa saksalaisessa
valtio- ja prosessioikeudessa määrättyjen
riita-asioiden siirtäminen ulkomaalaisen tahi
korkeamman tuomioistuimen, varsinkin keisarillisen
oikeuden käsiteltäviksi, mistä menettelystä
Saksan valtiosäädyt pyrkivät vapautumaan n. s.
evokatsioniprivilegioiden avulla. —
3. Ranskalaisessa prosessioikeudessa
Evocation merkitsee sitä oikeutta, mikä toisen asteen
tuomioistuimella, joka muuttaa ensimäisen
oikeusasteen päätöksen, on asian edelleen
käsittelemiseen, todistusten vastaanottamiseen j. n. e.
(O. K:nen.)
Evolutsioni (lat. ēvolū´tiō < ē = ulos, ja
volvere = kääriä), kehitys, alkuansa „auki
kääriminen”, joten nimitys viittaa siihen ajatukseen,
että kehityksen tulos jo alusta alkaen on
olemassa, vaikka peitettynä. Sentähden
,,evolutsioni-oppi”, sovitettuna elimellisten olentojen
kehitykseen, alkuansa osoitti samaa käsitystä kuin
.,preformatsioni-oppi” (ks. t.), s. o. sitä mielipidettä.
että siemenessä, josta elävä olento kasvaa, on
ennalta muodostettuna sen olennon täydellinen
pienoiskuva; vastakkaisena kantana oli
„epigenesis”-oppi, joka oletti siinä tapahtuvan todellista
uusmuodostusta (ks. Epigeneesi). Tämä
e.-käsitteen piirre on kuitenkin vähitellen
himmentynyt ja lopulta, 19:nnellä vuosisadalla, kokonaan
siitä hävinnyt. Nykyaikaisten
luonnontieteellisten keksintöjen ja teoriojen vaikutuksesta e.
eli kehitys on saanut sen merkityksen, että se
osoittaa asteettaista muutosta, jossa
yksinkertaisempi luonnonmuodostuma kehittyy
mutkikkaammaksi, moniosaiseksi ja paremmin soveltuneeksi
määrättyihin elämänoloihin; usein siihen
liitetään se ajatus, että se siinä .,edistyy”, kehittyy
,,korkeammalle”, (vrt. Kehitys,
Polveutumisoppi.) A. Gr.
Evolutsioni-oppi (ks. Evolutsioni), se
käsitys, että kaikki, mikä maailmassa tapahtuu,
on suuri, yhtenäinen, lainmukainen kehityskulku.
Jo muinaisaikana monet ajattelijat asettivat
evolutsioniaatteen tärkeään asemaan
maailmankäsityksessään (esim. Herakleitos, Empedokles,
Aristoteles), mutta varsinkin uudella ajalla
lakkaamattoman kehityksen ja edistyksen aate on tullut
kerrassaan vallitsevaksi maailmankäsitykseksi;
se on uuden ajan ominainen lempiaate. Sen
jälkeen kuin Bruno, Leibniz, Hegel y. m. olivat
eri tavoin esittäneet sitä maailmankäsityksensä
ytimenä, sai se 19:nnellä vuosisadalla vahvaa
tukea ja pukeutui uuteen muotoon darwinismin
vaikutuksesta ja on siinä muodostuksessa
syvältä vaikuttanut yleiseen ajatustapaan.
Varsinkin IH. Spencer on sen perustuksella
rakentanut yhtenäisen, filosofisen maailmankäsityksen,
(vrt. Darwin, Polveutumisoppi,
Spencer.) A. Gr.
Evoluutti (lat. ēvo´lvere = vyöryttää ulos) on
käyrän kaarevuusympyröiden keskipisteiden
muodostama käyrä. Alkuperäinen
käyrä on evoluutin evolventti l.
involuutti. Evolventti
muodostuu yksinkertaisesti evoluutista
siten, että ajatellaan nuora
asetetuksi evoluutille sen kuperalle
puolelle ja kiinnitetään nuora
toisesta päästään siihen. Nuoran
vapaassa päässä on kärki, mikä
nuoraa evoluutista purkaessa
piirtää käyrän, evolventin (ABCDEF
evoluutti, sen pisteet kaarevuusympyröiden
keskipisteitä ja AIHKL…P evolventti). Huyghens
ensimäisenä tutki evoluutin luonnetta. —
Käyrän evoluutin määrääminen muodostaa erään
differentsiaalilaskennon sovellutuksista
geometriaan. (R. J-a.)
 |
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
