Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Ferdinand ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1035
Fermaani
Ferrara
1036
Huomattava on suvun viimeinen jäsen Åke
Pentinpoika F.; 1563 hän nimitettiin
sota-everstiksi Liiviiimaan sotaan, jossa valloitti
Haapsalon ja Lihulan, taisteli sittemmin
tanskalaisia vastaan. Hän oli niitä harvoja, jotka
pysyivät onnettomalle Eerik kuninkaalle
uskollisina loppuun asti, ja ehkä tästä syystä Juhana
TTLn vähemmän suosima. Kuitenkin F., joka
oli oppinut ja kokenut mies, tuli
valtaneuvok-seksi ja oli erinäisissä toimissa, kuten
rauhan-sovittajana 1569, y. m. Hän kuoli 1598.
Fermaani (pers. fermä’n = käsky).
muhamettilaisten ruhtinasten antama julistus, varsinkin
sellainen, jolla hallitsija myöntää jollekulle
henkilölle määrätyn oikeuden, esim. oikeuden
toimittaa arkeologisia kaivauksia. K. T-t.
Fermaatti (it. fermata - pysähdys), mus.,
levähdysmerkki T" , joka osoittaa, että sitä
seuraavien sävelien tulee soida vasta jonkun,
merkinnässä epämääräiseksi jätetyn, ajan kuluttua.
F:iin käytettävä aikamäärä vaatii kuitenkin itse
asiassa mitä tarkinta ja hienointa vaistoa
esittäjän puolelta, sillä sen erilainen pituus vaikuttaa
aina eri lailla kuulijaan. Senvuoksi on tehty
yritys f.-merkin tarkaksi määrittelemiseksi, siten
että kaaren alla olevain pisteitten lukumäärä
osoittaa, kuinka monta nuottiyksikkö- (esim. 1\t-
nuotti-)arvoa on f:n osalle laskettava: "T* = J,
: = jJ , • = cJ • j. n. e. — Tätä
merkintätapaa on käytetty uusimmassa 1903 hyväksytyssä
koraalivirsikirjassamme. 7. K.
Fermat [{ermü’], Pierre de (1601-65),
ransk. matemaatikko. F. keksi samaan aikaan
kuin Descartes keinon esittää yhtälöä käyrällä.
Pascalin vaikutuksesta F. ryhtyi tutkimaan
todennäköisyyslaskeutoa. F:n keksimällä
keinolla maksimi- ja minimi-tehtävien
ratkaisemiseksi ja hänen löytämällänsä tangentin
määrää-mistavalla on ollut suuri merkitys infinitesimaali
laskennolle. Suurenarvoiset ovat F:n
lukuteo-reettiset tutkimukset. Hän esitti joukon
luku-teoreettisia väittämiä, joihin häneltä kuitenkaan
ei ole jäänyt suoranaisia todistuksia : sellainen oli
esim.: jos n on kokonainen luku, suurempi kuin
2, eivät yhtälöä J1" -)- ?/" = toteuta mitkään
kokonaiset a?:n, y:n, z:n lukuarvot. Fermafn
todistusta tähän väittämään ei ole löydetty, eikä
sille vielä ole keksitty uutta. Göttingenin
tiedeseuran hoidossa on toht. Paul Wolfskehlin 1906
lahjoittama 100,000 mk:n suuruinen palkinto
sille, joka väittämän todistaa. R. J-a.
Fermentatsioni (lat. fernientä’re = joutua
käymistilaan) ks. K ä y m i n e n.
Fermentti ks. Käyte.
Fernandez y Gonzalez [a’ndep i -npalep/,
Manuel (18-30-88), esp. runoilija,
romaanin-ja näytelmänkirjoittaja. Hänen kappaleensa ovat
osaksi farssintapaisia, osaksi traagillisia,
aiheiltaan enimmästi kansallisia. Tunnetuimmat niistä
ovat „Luchar contra el sino" (1848), ..El Cid"
(1858), „Un duelo a tiempo" (1859), „Padre y
rey" (1860), „Don Luis Osorio" (1863),
,,Aven-turas imperiales" (1864). Hänen historialliset
romaaninsa ovat usein vailla hienompaa
luon-teenerittelyä, mutta sisällykseltään
sensatsionil-lisia, ja senvuoksi paljon luettuja.
Mainitta-vimmat niistä ovat „Don Juan Tenorio" (1851),
,,Los siete infautes de Lara" (1862), „La virgen
de la Palma" (1867), „E1 montero de Espinosa"
(1869), „Taros y Canas" (1885). Lyyrikkona
hän julkaisi runokokoelmat ,.Poesias" ja
,.Poe-sias varias" (1858). J. B-l.
Fernando ks. Ferdinand.
Fernando Noronlia [-a’n- -o’nja], pieni,
tuliperäinen, 1503 löydetty saari 3° 50’ et. lev., 360
km koilliseen Brasilian rannikolta. Brasilian
hallitus käyttää sitä rangaistus-siirtolnna.
n. 2,000 as. (E. L. K.)
Fernando Po [-a’n- pö], Espanjan omistama,
tuliperäinen ja vuorinen saari Guinean-mutkassa,
alaltaan 1,998 km3, n. 25,000 as. Saarella
vallitsee troopillinen (keskilämpö 25.6° C), tavattoman
kostea, sekä epäterveellinen ilmasto. Saaren
peittävät runsasvetisten vuoripurojen halkomat
aarniometsät, joissa kasvaa kallisarvoisia
puulajeja (ebenholtsi, campeche). Asukkaat
enimmäkseen mantereelta tulleita, omien
päällikkö-jensä alaisia bantuheimoisia bube-neekereitä,
rannikolla vähälukuinen
eurooppalais-sekarotui-nen väestö. Vientitavarana hiukan palmuöljyä.
Asutukset, myös pääkaupunki, englantilaisten
perustama Santa Isabel, ovat rappeutumassa:
seuraus Espanjan kykenemättömästä hallinnosta,
jonka alaisena F. P. v:sta 1778 on ollut,
lukuunottamatta lyhyttä englantilaista omistuskaulta.
Saaren löysi n. 1470 portugalilainen Fernäo
do Po. E. E. E.
Ferolia variegata, Guayanassa ja
Guadeloupe-saarella kasvava /?os«oeee-heimoon kuuluva puu,
josta samoinkuin eräistä muistakin troopillisista
puista, saadaan atlaspuuta (ks. t.).
Feronia (P Lerosticlius). kovakuoriais-suku
maakiitäjien heimossa. Useimmat lajit mustia;
ruumis joks. tasapaksu, peitinsiivet
syväuurtei-sia. Erinomaisen lajirikas suku, joka on
levinnyt yli koko palearktisen ja nearktisen alueen.
Suomessa 20 lajia. Toiset elävät vainioilla tai
teillä, toiset soissa tai metsissä lehtien,
sammalten ja kivien alla. U. 8-s.
Feroniakumi, oikea 11 ä-I n t i a n kumi,
Intiassa kasvavan Rutace ce-heimoon kuuluvan
puun, Feronia elephantumin kuoresta tihkuva
kumi. Esiintyy kaupassa suurina, kiiltävinä,
usein iriseeraavina kappaleina, on arapikumia
vähän pehmeämpää; käytetään etenkin
vesivärien valmistukseen. (J. A. W)
Ferrara [ ä’-]. 1. Provinssi Pohjois-Italiassa
Emilian maakunnassa, 2,621 km1, Po-joen
oikealla puolella, vesiperäistä suistomaata; 288,672
as. (1908). — 2. Edellisen pääkaupunki, 50 km
merestä, suoperäisellä alangolla, rautateitten
risteyksessä; 33,964 as. (1906). F:ssa on etenkin
Est e-sukuisten ruhtinasten ajoilta
rakennusta iteellisia muistomerkkejä; Arioston. Tasson,
Guarini’n, Savonarolan kotikaupunki.
Viimeksimainitun ja Arioston kuvapatsaat.
Loistoraken-nuksista mainittakoon lombardilais-tyyliin
rakennettu katedraali 12-13:lta vuosis., S.
Francesco, S. Benedetto y. m. kirkot,
goottilais-tyy-linen herttuallinen linna, Palazzo del municipio
(kaupungintalo), Pai. della Ragione, Pai. Scrofa
y. m. Yliopiston (perust. 1391) yhteydessä
100,000 nid. käsittävä kirjasto kallis-arvoisine
käsikirjoituksineen; teollisuus on mitätön. —
F. mainitaan ensikerran varmasti 757, jolloin
longobardikuningas Desiderius sen luovutti paa-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
