- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 2. Confrater-Haggai /
1497-1498

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Glykokolihappo ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1497

hyvin suuri; elimistöjen käyteaineet muuttavat
sen mallassokeriksi, joka sitten muuttuu
rypälesokeriksi. s. v. n.

Glykokolihappo ks. S a p p i h a p o t.

Glykokolli (kreik. glyky’s = imelä, ja kolia
-liima), amidoetikkahappo, C2H5N02; kiteinen,
väritön, imeläninakuiuen aine. jota syntyy
rikkihapon vaikuttaessa useimpiin
munauvalkuais-aineisiin: myös hippuurihaposta, virtsahaposta,
v. m. vrt. Betaiiui ja Sarkosiini.

S. V. 77.

Glykon [-kön], ateenalainen kuvanveistäjä, on
piirtokirjoituksen mukaan Herakles Farnese
nimisen kuvapatsaan tekijä. Hänen on arveltu
eläneen l:sellä vuosis. j. Kr.; hänen teoksensa,
joka esittää vaivoista väsyneen Herakleen
nojautuneena nuijaansa, luullaan perustuvan
Lysip-poksen kehittämään motiiviin. Kuvapatsas ou
tätä nykyä Napolin kansallismuseossa. 0. E. T.

Glykonilainen säe (kreik. glykö’neion), kreik.
lyyrillisessä runoudessa esiintyvä nelijalkainen,
perusluonteeltaan jtunbinen säe, jossa
synkopee-rauksen kautta jossakin tahdissa jambin asemesta
esiintyy trokee muodostaen seuraavan jambin
kanssa n. s. klioriambin (—w w—); sitäpaitsi
ensimäinen tahti on polyskemaattinen
(monimuotoinen), niin että jambin asemesta voi
esiintyä tribrakhys, spondee, trokee, vieläpä
pyrri-khios ( ). Tavallisimman muodon peruskaava

on –— —. Tätä runomittaa jäljitel-

lessään Horatius säännöllisesti antoi ensimäiselle
tahdille spondeen muodon.

Glykoosi ks. Rypälesokeri.

Glykosidit, elävässä luonnossa, erittäin
kasvikunnassa, hyvin levinneitä yhdistyksiä, jotka
ovat jonkun sokerin, tav. rypälesokerin
(glykoo-sin) johdannaisia, ja jotka happojen, alkalien
sekä kem. fermenttien vaikutuksesta liajoovat
(hydrolyseerautuvat) sokeriksi ja joksikin
muuksi yhdistykseksi. Ne ovat kiteytyviä,
useimmiten veteen liukenevia. Sellaisia ovat esim.
amygdaliini, salisiini, parkkihapot, useat
kasvi-värit y. m. Edv. Hj.

Glykosuria (kreik. glyky’s = makea, ja iiron =
virtsa), sokerivirtsa, sokerinerittyminen
virtsaan, sokeritauti (ks. t.).

Glyksborg (saks. Gliicksburg). 1. Kauppala
Angelin maakunnassa Slesvig-Holsteinissa;
suosittu kylpypaikka. — 2. Linna mainitun
kauppalan vieressä.

Glyptiikka (kreik. glyphein = kaivertaa), taito
leikkaamalla tai taltalla muovailla kiviä, etenkin
kaivertamalla jaloihin ja puolijaloihin kiviin
timanttijauhoa ja merkeliä käyttämällä. Jo
egyptiläiset ja babylonilaiset harjoittivat g:a,
kreikkalaiset ja roomalaiset kehittivät tämän
taidon korkealle; oltuaan keskiajalla melkein
unohduksissa (paitsi Bysantionissa) se elpyy
etenkin Italiassa 1400- ja 1500-luvuilla uuteen
eloon. vrt. G emmit ja Kamee. U-o N.

Glyptodon, tertiäärikaudella ja
kvartäärikau-den alkupuoliskolla Etelä- ja Pohjois-Ameriikassa
elänyt vyötiäissuku. Näillä eläimillä oli
luulaa-toista muodostunut selkäpanssari, joten ne
muistuttivat kilpikonnaa. Suurimmat lajit olivat aina
4 m:n pituisia ja 2 m:n korkuisia. (P. E.)

1498

Glyptoteekki (kreik. glypheiri = kaivertaa, ja
thèkë = säilytyspaikka), rakennus, jossa
säilytetään kuvanveistoksia. Tunnetuin tämäntapainen
on Müncheuissä Ludvik I:n aikana vv. 1816-30
arkkitehti Leo v. Kleuzen rakentama. U-o N.

Glyseridit ks. G 1 y s e r i i n i.

Glyseriini (kreik. glyky’s - imelä) syntyy
rasvoja linjoitettaessa emäksillä, väkevillä
kivennäis-hapoilla tai kovassa paineessa vesihöyryllä;
öljymäinen, väritön, hajuton, imelänmakuinen aine,
kem. kaava C3H6(OH)3; liukenee veteen ja
alkoholiin, kiehuu 290° C, imee ilmasta kosteutta.
Muodostaa happojen kanssa glyserideiksi
nimitettyjä yhdistyksiä, joita juuri ovat
luontaiset rasvat. G:iä syntyy myös vähäisen
alko-holikäymisessä. G:iä saadaan sivutuotteena
steariinin ja saippuan valmistuksessa. Sitä
käytetään lääkkeenä, viinin imellyttämiseeu,
limonaadin, punssin, hajuaiueiden, nitroglyseriinin,
sinappiöljyn ja muurahaishapon valmistuksessa,
ihonhoitoaiueena, saven, sinapin, nuuskan y. m.
kosteahkona pitämiseen, koneiden voiteluun,
nahkan ja paperin notkeaksi tekemiseen,
kaasu-mittarien ja uivien kompassien nesteenä (veteen
sekoitettuna), vesipuristimiin, kimmoisten
kaavojen valmistukseen ja kirjapainoissa
valssiaine-seoksiin. — Koko maailman glyseriinivalmistus
on nykyään (1910) noin 50 milj. kg vuodessa.

S. V. 77.

Glysiini. 1. Kem. = g 1 v k o k o 11 i (ks. t.).
— 2. Valok., kehitysneste, jonka vaikuttavana
osana on orgaaninen suola
paraoksyfenyliglv-siini.

Glöggi (ruots. glögg), Ruotsissa ja meilläkin
käytetty vanha joulujuoma, joka valmistetaan
sokerissa poltetusta viinistä ja mausteista.
Tarjotaan lämpimänä.

Gmelin
c-J. 1. Johan Friedrich G.
(1748-1804), saks. kemisti, oli ensin professorina
Ttibingenissä, sitten Göttingeuissä. G. oli [-viimeisiä flogistonteorian puolustajia ja Lavoisier’n
järjestelmän vastustajia. Hänen teoksistaan on
tunnetuin „Geschichte der Chemie" (1797-99).

2. Leopold G. (1788-1853), saks. kemisti,
edellisen poika, oli 1814-51 professorina
Heidelbergissa. Tehnyt useita tärkeitä tutkimuksia ja
keksintöjä; julkaissut suuret teokset ,,Haiulbuch
der theoretischen Chemie" ja „Lehrbuch der
organischen und unorganischen Chemie".

Edv. IIj.

Gmelin
é-J. 1. Johan n Georg G. (1709-55),
saks.-ven. luonnontutkija ja tutkimusretkeilijä,
oli kemian ja luonnonhistorian professorina [-Pietarissa (1731-47) ja otti 1733-43 osaa hallituksen
varustamaan tieteelliseen Siperian retkikuntaan.
Matkan tuloksia ovat ,,Reise durch Sibirien von
dem Jahre 1733 bis 1743" (4 nid., 1751-52),
joka on ensimäinen tieteellinen esitys Siperian
luonnosta’ ja asukkaista, „Flora Sibirica" (4 nid.,
1747-49), ensim. Siperian kasvio; sisältää
selityksiä lukuisista Euroopassa siihen asti
tuntemattomista kasveista. — 2. Samuel
Gottlieb G. (1744-74), edellisen veljenpoika,
saks.-ven. luonnontutkija, kutsuttiin 1767
luonnonhistorian professoriksi Pietariin. Teki yhdessä
Pallaksen kanssa tieteellisen retken
Etelä-Venäjälle, missä tataarikaani Usmei hänet, lunnaitten
toivossa, otti vangiksi 1774. Kuoli puutteesta ja
kärsimyksistä sam. v. vapaaksi pääsemättä.

Glykokolihappo—Gmelin

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:29 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/2/0797.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free