- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 4. Kaivo-Kulttuurikieli /
417-418

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kartemumma ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

yhteiseen keskuspaikkaan, joka voi esiintyä
yhteisen toimiston tai itsenäisen osakeyhtiön
muodossa. Näitä yhteisiä myyntipaikkoja sanotaan
syndikaateiksi, jota nimitystä usein
myöskin käytetään samassa merkityksessä kuin
kartelli-sanaa. (Suomessa k:eja sanotaan tavallisesti
renkaiksi.) K.-sopimukset tehdään tavallisesti
määräajaksi tai niin, että jokaisella
osanottajalla on oikeus sanoa irti sopimus. K:t eivät ole
niin kiinteitä yhtymiä kuin trustit (ks. t.).
Viimemainituissa yhtyneet liikeyritykset
sulautuvat todenteolla yhdeksi ainoaksi saman
johdon alaiseksi liikeyritykseksi, mutta k:ssa
jokainen jäsen saa vapaasti järjestää tuotantonsa, kun
hän vain tuotannon määrään nähden noudattaa
k.-sopimusta. Kiinteästä k:sta ei kuitenkaan
enää ole pitkää askelta trustiin.

K:ien tapaisia liittoutumisia on ollut olemassa
jo varhaisempinakin aikoina (esim.
käsityöläisten kesken), mutta yleisiksi ja erikoisen huomion
alaisiksi ne ovat tulleet vasta viimeisten
vuosikymmenien kuluessa. Nykyajan k:eilla
tahdotaan poistaa yhä yltyvän kilpailun ja
umpimähkäisen, yhteistä suunnitelmaa vailla olevan
tuotannon vaikuttamat epäkohdat: liikatuotanto,
hintain alenemiset ja liikepulat, ja siten saada
liikeyritysten talous lujalle, varmasti voittoa
antavalle kannalle. Tämä tarkoitus onkin
jossakin määrin saavutettu, ja kansantaloudenkin
kannalta on k:eille luettava ansioksi, että ne
voivat saattaa tarjonnan ja kysynnän
parempaan sopusointuun keskenänsä. Ne voivat
sitäpaitsi vähentää tavarain tuotantokustannuksia
supistamalla kilpailun vaatimia ilmoitus-, rahti-
y. m. kustannuksia. Mutta epäilemätöntä on,
että ne myöskin voivat käyttää väärin sitä
valtaa, minkä liittoutuminen niille tuottaa.
Ottamalla tavaroistaan liian kalliit hinnat ne
vahingoittavat kuluttajia. Tullisuojelusta
nauttivassa maassa tapahtuu usein, että k. pitää
hinnat omassa maassa hyvin korkealla, samalla kuin
se myy tuotantonsa ylijäämän verraten
huokeasta ulkomaille (vrt. Dumping). Työväkeen
nähden k. tuottaa yhtyneille työnantajille
sellaisen mahtiaseman, että he saattavat katsoa
tarpeettomaksi suostua työväen kohtuullisimpiinkin
vaatimuksiin, josta taas voi olla seurauksena
luokkavastakohtien kärjistyminen ja
työtaistelujen lisääntyminen. Onpa myöskin syytä peljätä,
että k:t saattavat ehkäistä teknillistä edistystä,
jonka harrastusta vapaa kilpailu on
voimakkaasti pitänyt vireillä, j. n. e.
— Väärinkäytösten ehkäisemiseksi on k:ien toimintaa
muutamissa maissa (esim. Ranskassa ja
Yhdysvalloissa) koetettu rajoittaa. Useissa tapauksissa
valtio saattaa tullipolitiikallaan pitää k:t
aisoissa. — K:eja voi helpoimmin syntyä sellaisilla
liikealoilla, jotka ovat verraten harvojen
yrittäjäin hallussa. Enimmin niitä onkin olemassa
vuorityön, suurteollisuuden, kuljetustoimen alalla.
Myöskin kauppiasten kesken niitä on
muodostunut paljon; kaupan alalla ne ovat voimakkaasti
edistäneet suurliikkeiden syntymistä. Erittäin
voimakkaana k.-liike esiintyy tätä nykyä
Saksassa, missä k:ien perustaminen pääsi hyvään
vauhtiin jo 1870-luvulla. Niiden luku on arvioitu
n. 450:ksi. Huomattavin Saksan k:eista on
Reinin-Westfalenin hiilisyndikaatti. Myöskin
Itävalta-Unkarissa, Ranskassa ja Belgiassa k:eja
on hyvin paljon; vähemmin Englannissa,
Skandinaavian maissa, Venäjällä ja Suomessa.
(Suomessa esim. paperi-, lasi-, naula-, sokeri-,
saippua-, kattohuopa-, rautasänky-, tulitikku- ja
puuvillateollisuuden alalla.) Pohjois-Ameriikan
Yhdysvalloissa k:t pyrkivät kehittymään trusteiksi.

Ammattiyhdistyskartelliksi
sanotaan Saksassa varsinkin samalla paikkakunnalla
olevain ammattiyhdistysten paikallisjärjestöä.
[Liefmann, „Die Unternehmerverbände”; sama,
„Kartelle und Trusts”; Baumgarten ja Meszlény,
„Kartelle und Trusts”; F. M. Pitkäniemi, „Yhtymät”.] J. F.

Kartemumma ks. Kardemumma.

Karteropi ks. Garderobi.

Kartesiuksen sukeltaja, Descartes’in
(Kartesiuksen) keksimä lasista puhallettu, osaksi
ilmalla, osaksi vedellä täytetty ontto nukke, joka
ui vettä sisältävässä pullossa. K:n s:n
vedenpinnan alla olevassa osassa on pieni läpi. Pullon
suu tukitaan kautsukalvolla. Kun tähän levyyn
painetaan sormella, tiivistyy ilma pullossa ja
lisävettä puristuu lävestä nukkeen. Se tulee
silloin raskaammaksi ja painuu pohjaan. Paiueeu
herettyä sukeltajaan kokoonpuristettu ilma ajaa
lisäveden siitä ulos ja nukke kohoaa jälleen. Jos
K. s. varustetaan syrjään päin käännetyllä
hännällä ja läpi sovitetaan siihen, niin nukke
kohotessaan pyörii ulosvirtaavan veden aiheuttamasta
vastavaikutuksesta pystysuoran akselin ympäri.
Suomessa K. s., jolle usein on annettu
paholaisen ulkomuoto, on saanut nimekseen „viksari
l. „piru pullossa”. U. S:n.

Kartessi (saks. Kartätsche, ransk. cartouche),
pienillä, n. 50-200 gr:n painoisilla kuulilla
täytetty, molemmista päistään suljettu
peltisylinteri aiottu ammuttavaksi tykistä. Ammuttaessa
sylinterin kannet aukeavat, niin että kuulat
pääsevät hajaantumaan. Kartessia käytetään
lyhyiltä matkoilta ammuttaessa. Senjälkeen kuin
šrapnelli keksittiin, on k. vähitellen jäänyt pois
käytännöstä. Kartesseja käytettiin sekä
rihlatuilla että sileäpiippuisilla tykeillä ammuttaessa.
Edellisessä tapauksessa sylinteri oli tehty
rautapellistä ja kuulat olivat rautaa tai sinkkiä;
jälkimäisessä tapauksessa sylinteri oli sinkkipeltiä
ja kuulat (40-60 kpl.) sinkkiammoniumia.

M. v. H.

Kartessitykki, kartesseilla (ks. t.)
ammuttaessa käytetty tykki. Myöskin mitraljööseistä
ja revolveritykeistä käytetään joskus tätä nimeä.

M. v. H.

Karteusit ks. Kartusiaanit.

Karthago [-tā’-], muin. kaupunki Afrikan
pohjoisrannikolla Tunis-lahden varrella nyk.
Tunisin pohjoispuolella. Tav. kertomuksen mukaan
foinikialaiset 9:nnellä vuosis. perustivat tämän
kaupungin, jonka alkuperäinen foinikialainen
nimi oli Karth-Hadatha l. Uusikaupunki
(> kreik. Karkhē’dōn, lat. Karthago l. Carthago).
K. sijaitsi niemekkeellä, joka kapeimmalta
kohdaltaan oli vain n. 4-5 km leveä. Kaupunkia oli
3 osaa, nim. kaakossa vanha osa, jossa oli
Byrsan linna ynnä ylinnä Esmunin (kreik.
Asklepios) temppeli, pohjoispuolella etukaupunki
(Megara l. Magalia) sekä vielä pohjoisempana
hautuupaikka (Necropolis). Koko kaupunki oli
mahtavien muurien suojaamana, varsinkin
länsipuolelta. Muureissa oli asuntoja sotamiehille sekä

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:36 2016 (aronsson) (diff) (history) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/4/0229.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free