- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 4. Kaivo-Kulttuurikieli /
1467-1468

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kræpelin ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1-167

Kraftman—Krajina

1468

l3:s pain. 1900), „Lehrbucli der Psyehiatrie"
(7:S pain. 1903), ..Psychopathia sexualis" y. m.
sekä kansantajuiset julkaisut: „über gesunde
und kranke Nerven", „Eine experimentelle Studie
auf dem Gebiete des Hypnotismus".

M. O-B.

Kraftman, Johan (1713-91), taloudellinen
kirjailija; tuli 1746 talousopin dosentiksi
Tu-ruu yliopistoon, oli 174S-55 Porin koulun
rehtorina, 1755-5S ylimääräisenä matematiikan
professorina; tuli tunnetuksi etevänä
maanviljelijänä Koivisto nimisellä tilallaan
Ulvilassa: hänen toimestaan kuivattiin Porin
eteläpuolella oleva laaja Lattomeren suo. K:n
kirjoituksista, joissa hän puolustaa taloudellista
pakkoa, mainittakoon: „Utdrag af academiska
före-läsningar nti landthushållningen" (1747),
„Tan-kar om hushållningeus upphjelpande i Carelen"
|1756), „Tankar om svenska folkbnsten" (1756),
..Tankar om den vanmagt uti hvilken finska
landtmannen sig befinner" (1761), ..Tankar om
svedjaude" (1765), „Tankar öfver
spannemåls-oeh penningebristen" (1786), „Tankar om
kring-strykande tiggare" (1787).

Krag /-«-/.^ 1. T h o m a s P e t e r K. (s. 1868),
norj. kirjailija. Hänen lukuisista teoksistaan
mainittakoon: „Jon Græff" (1891), „Mulm" (1893),
näytelmäkappale „Kong Aagon" (1894),
Kobber-slangen" (1895), „Ada Wilde" (1896; suom.), „Ulf
Kan" (1897), „Enken" (1899), „Gunvor Kjeld"
(1904; suom.), „Ildliljen" (1905), „Stenbænken"
(1905), ,,Det allerhelligste" (1907) ja „Mester
Magius" (1909). Hänen teoksensa eivät
useinkaan ole keskitettyjä, niiden rakenteessa kaipaa
varmoja viivoja ja niiden ihmiskuvaus on liian
lyyrillistä. Mutta niiden tyyli on tummaa ja
voimakasta ja tunnelma eheää, varsinkin kun hän
kuvaa perittyjen sukuominaisuuksien merkitystä
ja vanhojen sukujen ja sukukartanoiden vaiheita,
jolla alalla hän mieluimmin liikkuu, taikka
myöskin voimakkaita intohimoja ja ihmisen ja
luonnon salaperäistä yhteenkuuluvaisuutta.

2. Wilhelm Andreas W e x e 1 s K. (s.
1871), edellisen veli. norj. runoilija.
Obstfelde-rin ja W. lvragin runot ovat Norjan uudemman
lyriikan korkeimpia saavutuksia. K :11a yhtyy
laulava ja melodinen muoto tunnelman
alakuloisen herkkään, hieman romanttiseen
haaveellisuu-teen. Paitsi useita lyyrillisiä kokoelmia K. on
julkaissut suorasanaisia teoksia ja näytelmiä,
joista jälkimäisistä mainittakoon „De gamles
julaften" (1894), ,.Den sidste dag" (1897) ja
„Li-vet en leg" (1901) sekä idylli „Baldevins
bryl-lup" (1900). Muita teoks’ia: ..Digte" (1891),
„Sange fra syden" (1893), „Nye digte" (1897),
„Vestlandsviser" (1898), „Norge" (1903);
romaa-nit „Iijemve" (1895), „Marianne" (1899; suom.),
..llolmerne de graa" (1905), useita muita
mainitsematta. Sitäpaitsi K. on toiminut
teatterinjohtajana. A.-M. Tn.

Kragerö [-5], kaupunki Etelä-Norjassa,
Brats-bergin amtissa Skagerrakin rannalla; 4,954 as.
(1900). Harjoittaa vilkasta merenkulkua
(laivasto 23,210 rek.-tonnia 1909) ja kauppaa (vienti
puutavaroita, puuvanuketta, jäätä). —
Vastapäätä K :tä olevan Skaaton hautausmaalla on 1910
pystytetty muistopatsas suom. parkkilaiva
gallonan" haaksirikossa 1907 hukkuneen 13
merimiehen yhteiselle haudalle. E. E. K.

Kragujevac [-u’jevats]. 1. Piirikunta
Serbiassa (2,295 km3. 185,882 as. 1909). — 2. Edellisen
pääkaupunki, Moravaan laskevan Lepenican
varrella; 15,596 as. (1905). Lukio; tykkivalimo,
asetehdas, arsenaali. — Oli v :een 1842 Serbian
ruhti-naitten asuinpaikka. E. E. K.

Kralihi (saks. Krach oik. = romahdus,
rysähdys), kauppapula, pörssipula, yleensä
taloudellinen sortuminen, joka johtuu hintojen
laskemisesta, varomattomasta keinottelusta,
huijauksesta y. m. Sanaa käytti ensi kerran tällaisessa
merkinnössä wieniläislehti „Figaro"
ennustaessaan 9 p. toukok. 1873 tapahtunutta
Wienin-krahhia. joka lopetti n. s. „Griinder"-ajan
(1871-73) Itävallassa.

Krain, Itävallan kruununmaa, lierttuakunta
arvoltaan; sijaitsee Kärntenin, Steiermarkin,
Kroatsian sekä Istrian ja Görzin välillä; 9.954
km3, 525,083 as. (1910), joista 94« %
sloveeneja, 5.6 % saksalaisia, kaikki uskonnoltaan
roo-malais-katolilaisia. — K:n pohjoisrajalla on
Karavankien vuoret, lännessä Juliset alpit,
eteläosan täyttävät karsti-alueet. Keskellä maata
on Laibachin suuri murtolaakso, tärkein
asutus-ja viljelyskeskusta. Sen läpi virtaa Sava, K:n
pääjoki. Järviä on vähän, mainitsemista
ansaitsee merkillinen karsti-alueen järvi Zirknitz.
— Ilmasto on mantereinen: v:n keskilämpö
Lai-baehissa 9° C, heinäkuun -f C,
tammikuun — 2.5° C. Usein puhaltaa kylmä „bora".
V:ssa sataa 1.430 mm. — Pääelinkeino on
maatalous. Tähän elinkeinoluokkaan kuuluu 69,8 %
väestöstä. Peltomaata on pinta-alasta 14,s ’%
(viljakasvit: vehnä, maissi, kaura, ruis, ohra, peruna),
viini- ja puutarhaa 1,« % (viinin sato 0,se milj. hl),
laidunmaata 34.s % (karjalaadut
vähempiarvoisia; siipikarjaa runsaasti). Metsän peitossa on
vielä 44,9 % (luvut v:lta 1909). Teollisuus- ja
vuorityöluokkaan kuuluu 16.2 % väestöstä.
Vuori-työn tuotteista on vars. mainittava elohopea;
K:ssa ovat maailmankuulut Idrian
elohopea-kaivokset. V. 1908 saatiin elohopeaa 572 ton.,
ruskohiiltä 0,s4 milj. ton., antimonimalmia 150
ton., mangaanimalmia 2,132 ton. Teollisuus on
keskittynyt Laibachiin. ■— Liikenneteinä joet
ovat vähäarvoiset: 139 km on lauttateitä, osaksi
veneillä, mutta ei ollenkaan höyryaluksilla
kuljettavia. Rautateitä on 513 km "(1908). —
Oppilaitoksia (1907-08): 2 teologista opistoa, 8
keskikoulua, 4 seminaaria, 86 ammattikoulua, 429
kansakoulua. — K. jaetaan hallinnollisesti 11
piirikuntaan ja 1 kaupunkialueeseen. Maan
hallitus on Laibach issa. Maapäivillä on 37 jäsentä;
Itävallan valtioneuvostoon K. lähettää 11
edustajaa.— Nykyiset slaavilaiset asukkaat saapuivat
tänne 500-luvulla, ollen ensin avaarien ja
baieri-laisten alaisia; joutuivat sitten Kaarle
Suuren alamaisiksi, jonka jälkeen heidän maastaan
muodostettiin rajakreivikunta (973). V. 1335 K.
tuli habsburgeille, joille se sitten on kuulunut.

E. E. K.

Kraina ks. Krajina.

Krajcär [kraitsiir] (unk., < saks. krcuzer}
ks. K r e u t s e r i.

Krajina I. Kraina (= ..raja, rajamaa").
1. Serbian koillinen rajapiirikunta, 2,909 km!,
109,507 as. (1909). — 2. Bosnian luoteisin alue,
vastaa jokseenkin Bihacin piirikuntaa (5,526 km2,
191,897 as. 1895). —- Asukkaitten enemmistönä

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Nov 12 16:29:00 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/4/0776.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free