Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Macbeth ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1 £G7
Mac Cormick—Mach
1568
pohjoisrannikolla. Rekiretkellä hän löysi
Mel-villen-salmen ja siten luoteisväylän. Mac
Clin-tockin ja Kelletin retkikunta löysi hänet
miehineen ja vei 1854 kotiin. Täällä hän sai
luoteisväylän löytämisestä luvatun 10,000 punnan
palkinnon, Lontoon ja Pariisin maantieteellisten
seurojen kultamitalit ja korotettiin knightin arvoon.
Palveltuaan sitten meriväessä M. C. korotettiin
1873 vara-amiraaliksi. E. E. K.
Mac Cormick, tav. Mc Cormick [-[mokö’-mik],-] {+[mokö’-
mik],+} Cyrus Hall (1809-84), amer.
niitto-koneenkeksijä; sai 1834 patentin laatimalleen
niittokoneelle ja perusti tehtaan Chicagoon.
Mac Culloch 1. M c C u 11 o c h [moka’lolc],
John Ramsay (1789-1864), skotl.
taloustieteilijä; tuli 1828 professoriksi Lontooseen. 1S38
hallituksen painotoimiston kontrollööriksi. M.
tuli tunnetuksi Adam Smithin ja Ricardon
oppien levittäjänä ja heidän pääteostensa
julkaisijana ja selittäjänä. M. oli tyypillinen
Manchester-suunnan mies, joka innokkaasti puolusti
industrialismia ja vapaakauppaa. Hänen
oppikirjansa ,.Principles of political economy" (1825) oli
aikanaan, varsinkin Englannissa, enimmin
luettuja taloustieteellisiä teoksia; muita julkaisuja:
palkkavarateoriaa esittävä „The circumstances
which determine the rate of wages etc." (1826),
„Treatise on the principles, pract ce and liistory
of commerce" (1831), tilastolliset teokset
,.Dic-tionary of commerce and Commercial navigation"
(1832), „A statistical account of the British
empire" (1837).
Mac Cunn [mokka’n], Hamish (s. 1868),
skotl. säveltäjä, tyyliltään kansallinen. Toimi
Lontoossa musiikkiakatemian opettajana 1888-94,
s’t-temmin oopperakapellimestarina. Sävelsi
oopperoita, laulunäytelmiä, kantaatteja y. m. I. K.
Macdonald [mokdo’nald 1. makdonä’1],
10 tien n e Jacques Joseph Alexandre
(1765-1840), Taranton herttua, ransk. kenraali;
polveutui skotl. suvusta; meni aikaisin
sotapalvelukseen, liittyi vallankumoukseen ja yleni jo
1796 divisioonakenraaliksi; toimi 1798-99
päällikkönä Italiassa, mutta joutui taistellessaan
Su-vorovia vastaan tappiolle Treb an luona kesäk.
1799; auttoi Bonapartea bruniairen
vallankumouksessa marrask. sam. v.; suoritti v:n 1800
loppupuolella vaikean retken Spliigenin solien yli
hyr-kätäkseen itävaltalaisten selkään; joutui
kenraali Moreau’n puolustajana Napoleonin
epäsuosioon 1804 ja sai vasta 1809 päälliköntoimeu
Itävallan sodassa; kunnostautui Wagramin
tappelussa heinäk. sam. v. ja korotettiin
marsalkaksi ja herttuaksi; oli 1812 Venäjän retkellä
vasemman siiven johtajana; Saksassa M. joutui
1813 tappiolle Katzbachin luona ja johti
Leipzigin tappelun jälkeen peräytyvien ranskalaisten
jälkijoukkoja; Napoleonin kukistuttua Ludvik
XVIII nimitti hänet pääriksi; pysyi
satapäiväi-sen keisarivallan aikana bourbonien puolella;
hänen muistelmansa ilmestyivät 1892.
Mac Donald [mokdo’n3ld], George
(1824-1905), engl. runoilija, toimi alussa papillisella
uralla, sittemmin Lontoossa yksinomaan
kirjallisella alalla. Mainittavimmat hänen teoksistaan
ovat draama „Within and without" (1855),
runoteokset ,,Poems" (1857), „Phantastes, a faerie
ro-mance" (1858), „The liidden life, and other poems"
(1864) ja „The disciple, and other poems" (1867)
ynnä romaanit ,.David Elginbrod" (1862). ,,Adela
Cathcart" (1864), „Annals of a quiet
neigbour-hood" (1866) ja „The seabord parish" (1868).
J. H-l.
Macdonald lm3kdo’n3ld], James Ramsay
(s. 1866), engl. tvöväenjohtaja, aloitti uransa
työmiehenä, oli sittemmin agitaattorina ja
sa-nonialehtimiehenä: 1900-11 ,.Labour
representa-lion committee’n" sihteerinä; 1906-09
..Independent labour party" puolueen esimiehenä; v:sta
1906 alihuoneen jäsen ja vista 1911 alihuoneen
työväenpuolueen johtaja; julkaisuja: ,,Socialism
and society" (1905), „Socialism" (1908),
„Socia-lism and government" (1909), „The socialist
mo-vement" (1911). J. F.
Macdonald [m3kdo’nold], S i r J o h n A 1 e x a
n-der (1815-91), kanadalainen valtomies, tuli
1836 asianajajaksi, valittiin 1844 Kanadan
parlamenttiin, jossa liittyi vanhoilliseen puolueeseen:
oli 1847-48 ministeristön jäsenenä, vista 1854
jälleen ministerinä ja 1857 pääministerinä; kun
Englannin Pohjois-Ameriikassa olevat
siirtokunnat olivat 1867 hänen tehokkaalla
myötävaikutuksellaan yhtyneet Dominion of Canada
nimiseksi liittovaltioksi, tuli M. sen ensimäiseksi
pääministeriksi; kukistui 1S73, mutta oli vista 1878
kuolemaansa asti jälleen pääministerinä.
[Par-kinin elämäkerta.] J. F.
Mac Dowell [mgkda’u3l], Edward
Alexander (1861-1908), etevin amer. säveltäjä, Raffin
oppilas. Toimi musiikin professorina New Yorkin
Columbia-yliopistossa 1895-1904. Sävelsi
sinfonisia runoelmia, orkesterisarjoja, pianosävellyksiä
(m. m. 2 konserttoa ja 4 sonaattia) sekä
lauluja. Monet M. D.-yhdistykset edistävät hänen
teostensa leviämistä ja arvoon pääsemistä. 7. K.
Macfarren /mäkfä’ran]. 1. G e o r g e
Alexander M. (1813-87), engl. säveltäjä. Toimi
Lontoon musiikkiakatemian opettajana (vista 1834)
ja johtajana (1876). Nimitettiin 1875 Cambridgen
yliopiston musiikin professoriksi Bennetin
jälkeen. Sävelsi oopperoita, oratoreja, kantaatteja,
sinfonioja, jousikvartetteja, viulu- ja
pianosonaatteja y. m. Julkaisi soinnuttamiaan
vanhoja kansansävelmiä, Purcellin ja Händelin
ora-toreja, sekä musiikin teorian ja musiikin
historian oppikirjoja.
2. Walter Cecil M. (1826-1905), engl.
säveltäjä, edellisen veli ja oppilas. Toimi Lontoon
musiikkiakatemian opettajana (v:sta 1846) ja
filharmonisen seuran orkesterinjohtajana (1868);
sävelsi orkesteri- ja kamarimusiikkiteoksia ja
julkaisi opetustarkoituksiin sovellettuja klassillisia
pianosävellyksiä (Mozartin, Beethovenin y. m.).
/. K.
Mach [mahj, Ernst (s. 1838), itäv. fyysikko
ja filosofi, tuli 1864 matematiikan professoriksi
Graziin, 1867 fysiikan professoriksi Praagiin ja
cli filosofian professorina Wienissä 1895-1901.
M:n fysiikkaa ja sen historiaa koskevat
tutkimukset johtivat hänet sensualistiseen
positivismiin, joka käsittää olevaisuuden vain
aistimusten kokonaisuudeksi. M:n paljon keskustelua
herättäneistä teoksista mainittakoon: „Die
Mecha-nik in ihrer Entwickelung" (1883), „Die
Prinzi-pien der Wärmelehre" (1896), „Die Analyse der
Empfindungen" (1886), „Erkenntniss und
Irr-tum" (1905) sekä ,.Populär\vissenscliaftliclie
Vorle-sungen" (1896).
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
