- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 6. Mandoliini-Oulonsalo /
823-824

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Murhenäytelmä ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

823

Muris—Muroma

824

Franciscuksen ihmeellisten näkyjen kuvauksissa
(Berliinin Kaiser-Friedrich-museossa. Pietarin
Eremitaasissa, Pradossa sekä Sevillan
katedraalissa ja museossa) tai etenkin kuuluisissa
Neitsyt Marian saastattoman sikiämisen esityksissä
(Sevillan museossa, Pradossa, Louvressa ja
Eremitaasissa) uuskatolinen tunteiden huumaus
nousi huippuunsa ja „yltyneen hurskauden
puoleksi aistillinen hekuma sai M:ssa
päämesta-rinsa". Edellämainittujen taulujen lisäksi hän
maalasi myöskin Sevillan luostareihin ja
kirkkoihin kokonaisia kuvasarjoja, joista kuitenkin
useimmat ovat joutuneet hajalle Euroopan
museoihin. — M. on Espanjan maalauksen
loisto-ajan viimeisiä kuuluisimpia mestareja.
Tavattoman runsaan tuotteliaisuutensa vuoksi hän on
taiteessaan sangen epätasainen. Hänen
luonteeltaan puuttuu Espanjan aikaisempien
suurmestarien luja varmuus ja vakavuus, ja hän
vaikuttaa hyvin usein bempeämieliseltä ja tahallisesti
mielistelynhaluiselta. Piirustajana ja maalaajana
M. ei läheskään vedä vertoja Velasquezille. mutta
kuitenkin hänellä etevänä väriniekkana on
erittäin ansiokas maalauksellinen käsittely ja rikas
valohämy, joka luo hänen parhaimpiin kuviinsa
runollisen hienon lyyrillisen tunnelman ja
huumaavan etelämaisen tuoksun. [C. Justi, „M."
(1892), P. Lefort. „M. et ses élèves" (1892) ja
H. Knackfuss, „M." (1896).] E. R-r.

Muris. 1. J o a n n e s d e M. (N o r m a n n u s),
engl. musiikkiteoreetikko, joka toimi
matematiikan .,magisterina" Oxfordin yliopistossa. Hänen
pääteoksensa. „Speculum musicæ" (n. 1340-50),
on perusteellisin koko keskiaikaisesta
musiikkikirjallisuudesta. Varhaisempi, „Summa magistri
J. de M.", on mitä tärkein 12:nnen vuosis.
moniäänistä tyyliä selvittelevä teos (n. 1321). —
2. Joannes de (de Francia), ransk.
musiikkiteoreetikko, edellisen vastustaja,
edistysmielisen säveltäjän Philippe de Vitryn kannattaja.
Toimi Pariisin yliopistossa jo 1321; valittiin
siellä rehtoriksi 1350. Teokset: „Musica practiea"
(1321), „Musica speculativa" (1323) v. m.

I. K.

Murman /-«-/, Johan Vilhelm (1830-92),
pappi, kirjailija; toimittuaan pappina ja
koulun-opettajana Suomessa M. muutti 1868 Inkeriin,
missä 1873 tuli Keltun ja Räbovan
kirkkoherraksi. M. oli ahkera ja monipuolinen
kirjailija ja eräillä aloilla uranuurtaja
suomenkielisessä kirjallisuudessa: laatuaan ensimäiset
suomenkieliset julkaisut olivat ..Harjoittava
ruotsinkielen-oppi alkaville" (1852) ja ..Setän opetuksia
sielutieteessä" (1856).

Murmeli (Arctomys), oravien heimoon
(Sciu-ridce) kuuluva jyrsijäsuku. Vartalo kömpelö,

paksu, häntä lyhyt,
korvat
jäykkäkarvai-sen turkin peitossa.
2 lajia: a r o m u
r-lii e 1 i 1. h o b a k k i
(A. bobac) ja
alppi-murmeli f A.
mar-motta). Edellisen
ruumis n. 37 em pitkä,
häntä 9 cm. Väri
ruos-teenkeltainen. selkäpuolelta tummempi
kuin vatsapuolelt.i.

hännänpää mustanruskea. Elää Etelä-Puolan,.
Galitsian, Etelä-Venäjän ja Keski-Aasian
aromailla suurissa parvissa. M.-asutus antaa
maisemille omituisen leiman, pesäkäytävien suulle
kasattuja multakumpuja kun on laajoilla alueilla
lukemattomia vierekkäin. Itse pesä on maan allar
useamman metrin päässä käytävän suulta. Liha
maukasta. — A 1 p p i-m. elää Pyreneitten,
Alppien ja Karpaattien kallioisilla ylängöillä
metsä-ja lumirajan välillä. On aromurmelia suurempi
ja tummempi. Kaivaa eri luolat kesä- ja
talviasunnoiksi, edelliset ovat pienemmät ja ylempänä
vuoren rinteellä. Liha syötävää. TI. A. S.

Murmelit ks. Murmeli.

Murner. Thomas (1475-1537), saks.
satiirikko, tuli 19-vuotiaana papiksi: 1505 keisari
Maksimilian kruunasi hänet runoilijaksi. M. oli
uskonpuhdistuksen ja Lutherin kiivas vastustaja.
Huomattavimmat M :n satiirisista teoksista ovat
„Narrenheschwörung" (1512), jossa M.
elsassilaisella murteella ruoskii aikansa kaikkia säätyjä;
„Schelmenzunft" (1512), joka syntyi M:n
Frankfurt am Mainissa pitämistä saarnoista ja joka
niinikään purevasti ruoskii yhteiskuntaa;
„Gäuch-matt" („Narrien niitty", 1519), jossa M.
osoittaa mitä juonia naiset käyttävät saattaakseen
miehet narreiksi, ja antaa useiden kuuluisien
miesten ilmestyä „narrien niitylle"; „Von dem
grossen lutherischen Narren" (1522), jossa M.
pontevasti vastustaa uskonpuhdistusta. — M. oli
aikansa tuotteliaimpia ja nerollisimpia
kirjailijoita. mutta luonteeltaan raju ja seikkailuihin
menevä. Hänen satiirinsa on terävä, mutta usein
karkea ja todistelunsa terävyydessä
yksipuolinen. Siitä huolimatta hän on saksalaisen
kirjallisuuden kaikkein suurimpia satiirikkoja. [Ries,
,.Quellenstudien zu Murners satiriseh-didaktischen
Diehtungen". I (1890): W. Kawerau, ..M. und die
Kirche des Mittelalters" (1890).] J. E l.

Muro ks. B 1 i t u m.

Murole, kanava Tampereen-Ruoveden
kulkuväylällä, Paloveden ja Vankoveden välillä;
rakennettu l.s m korkean Muroleenkosken ohitse
vv. 1850-54 106.600 mk:n kustannuksella.
Rakennettiin lisääntyneen liikenteen vuoksi
laajemmaksi vv. 1897-98. Kustannukset nousivat
169,655 mk :aan. Sulku kivestä, pituus 40 m.
leveys 7,7 m; veden syvyys matalan veden aikaan
1.8 m. Kanavaa käytti V. 1911 3,365 alusta;
tuloja sam. v. 9.354 mk. ja menoja 8.379 mk. —
Kanavan yli vie kääntösilta. L. H-nev.

Murom. piirikunnankaupunki Keski-Venäjällä,
Vladimirin kuvernementin itäosassa Okan va-.
rannalla: 12.874 as. (1900). Rautatie Kovroviin;
jokisatama. Reaalikoulu. tyttölukio; pari
sairaalaa. Mylly- ja kangasteollisuutta, viljakauppaa.-

— M. mainitaan jo Rurikin aikana; oli 900- ja
1000-luvuilla vilkkaassa kauppayhteydessä
Volgan-bolgaarien. Kiovan. Krimin y. m. kanssa.
Muodosti jonkun aikaa itsenäisen ruhtinaskunnan,
joka 1353 liitettiin Vladimirin ruhtinaskuntaan.

— vrt. Muroma. E. E. K.

Muroma 1. muromalaiset, muinaisajan

kansa, joka n. s. Nestorin kronikan mukaan
asui Oka-joen varrella niillä tienoin missä tämä
laskee Volgaan. Asuma-alueeseensa nähden sekä
sen johdosta, että kronikka mainitsee m:n
useiden suomensukuisten kansain yhteydessä
Rusjille veroa maksavana kansana kuin myö6

Aromurmplpita.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:58 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/6/0432.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free