- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 6. Mandoliini-Oulonsalo /
1065-1066

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Neekerihirssi ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1065

Neekerihirssi—Neer

1066

tettua historiaa n:eillä ei liioin ole, eivätkä
heidän muistotietonsa uletu taaksepäin kuin
korkeintaan satakunta vuotta. — Se kuitenkin on
voitu päättää, että n :ien alkukoti on ollut
Ttä-Afrikassa suurten järvien tienoilla. Sieltä
heidät ajoivat liikkeelle Somalin-niemimaalta
leviävät haamilaiset kansat. N :t samosivat
aroseutu-jen halki nopeasti etelään (betsuaanit ja
kaffe-rit) ja länteen sekä hitaammin Kongon
aarniometsien läpi (viimemainitun taipaleen 011 vasta
äsken suorittanut loppuun Gabuniin saapunut
fan-heimo). Pohjoisesta. Saharan poikki tulleet
libyalais-haamilaiset kansat ehkäisivät
Länsi-Afrikkaan saapuneiden n:ien leviämisen
pohjoiseen päin ja synnyttivät suuria valtioita (Ghana,
Melle, Songhai, Bornu y. m.) muodostaneita
seka-kansoja. Myöhemmin osa etelään päässeistä
kaf-ferikansoista (matabelet etunenässä) kääntyi
takaisin suurille järville, tuottaen niille seuduille
nykypäiviin jatkuvan sekasorron.

N :ien rotutuntomerkit ovat
puhtaimmin säilyneet sudanilaisissa n :eissä.
Ulkomuodoltaan n :t ovat helposti erotettavissa muista
roduista. Iho tumma, ei kuitenkaan musta
(vastasyntyneen lapsen vaalea iho tulee vasta usean
viikon kuluttua tummaksi), levittää omituista,
vastenmielistä hajua: vartalo keskikokoa (keskim.
168 cm), sivuilta ikäänkuin litistynyt. Baajat
hoikat (pohkeet melkein puuttuvat), käsivarret
pitkät (kädet ulottuvat lähelle polvia). Pääkallo
pitkä ja kapea (leveys-indeksi 70-74), luu
tavattoman paksu ja vahva. Poskipäät ulkonevat,
nenä leveä, litteä, nenänjuuri latuskainen.
sieraimet laajat, silmien väli suuri. Leukapielet
leveät. mutta itse leuka kehittymätön. Hampaat
suuret, ulkonevat, huulet ulkonevat, paksut.
Kaula paksu. Tukka villamaisen kähärä,
vanut-tuu kuten villa; hiuskarva litteä. Parrankasvu
huono, ihokarvat usein puuttuvat. -— Luonne
(muistuttaa monessa suhteessa lasta) iloinen,
huoleton, turhamainen, häilyvä, totuudenrakkaus ja
säälintunne puuttuvat; siveelliset käsitteet aivan
toisenlaiset kuin meidän. Henkiset kyvyt ovat
yleensä alhaisemmat kuin muilla roduilla;
mainittakoon jäljittelvkyky, soiton ja laulun
rakkaus. Aistit tarkat. N:t pystyvät äkillisiin,
suuriin voimainponnistuksiin, mutta eivät
luonnontilassa ollessaan juuri kykene pitkäaikaiseen,
sitkeyttä kysyvään työhön. — Bantuissa ja
negroi-deissa aito-n.-n tuntomerkit ovat epäselvemmät.

Kulttuurissa on huomattavissa kaksi
muotoa, toinen aarniometsäalueella lännessä ja
Kongon alanteessa, toinen aroseuduilla
pohjoisessa, idässä ja etelässä. Edellinen käsittää
sudanilaisten n :ien ja muutamien bantujen,
jälkimäinen useimpien bantujen ja negroidien asuma
alueet. — Elinkeinot. Varsinainen n. on aito
maanviljelijä (viljelyskasveista ks. Afrikka,
kasvisto); sivuelinkeinoja ovat metsästys,
kalastus ja karjanhoito. Bantuilla karjanhoito (ks.
Afrikka, eläimistö) usein on maanviljelystä
tärkeämpi ja negroidit ovat enimmäkseen
yksinomaan karjanhoitajia. — Käsiteollisuus ei yleensä
ole korkealla kannalla. Tärkein on jo
ammoisista ajoista harjoitettu sepänammatti.
Muutamien heimojen miehet ovat kaikki seppiä, mutta
ammatti 011 kuitenkin halveksittua. —
Vaihtokauppaa harjoitetaan halukkaasti; maksuvälineitä
ovat kaurikotilot, puuvillakangaskaistaleet. nauta-

karja, erimuotoiset rauta- ja messinkikappaleet
y. m. Eurooppalainen raha voittaa rannikoilla
alaa. — Puku on puutteellinen; ellei käytetä
euroopp. puuvillakankaita, se tav. varsinaisilla
n :eillä on niinestä y. m. s. kasvikuiduista,
karjanhoitoa harjoittavilla bantuilla ja negroideilla
nahasta. Koristukset ovat usein puvun pääasiana.
Ihonaarmutusta käyttävät varsinaiset n :t.
Nenään, huuliin ja korvalehtiin pistetään nastoja,
renkaita, puikkoja v. m. Rasvasta y. m.
valmistetulla tahtaalla muovaillut tukkalaitteet ovat
usein sangen eriskummaiset. — Pääaseena
metsäalueella on jousi; kilpi on puusta.
Arokan-sat käyttävät etupäässä keihästä, pohjoisessa myös
miekkaa; heidän kilpensä on vuodasta. — Majat
ovat edellisillä tav. pitkulaiset, harjakattoiset,
jälkimäisillä pyöreät, katto kartion- tai
puoli-pallonmuotoinen. -— Avioliitto on kauppa:
monivaimoisuus vallitsee kaikkialla. Naisen asema
on yleensä alhainen; hänelle kuuluvat raskaat
työt. Yhteiskuntarakenne on
kehittymätön. Metsäalueella usein kukin kyläkunta
muodostaa oman itsenäisen, päällikkönsä
mielivallasta riippuvan „valtion". Ainoastaan aroalueilla
on suurempia, pysyväisempiä valtioita syntynyt.
— Länsi-Afrikassa salaisilla seuroilla on suuri
vaikutus. — Ympärileikkausta tavataan etupäässä
negroideilla ja bantuilla. — Orjuus on n:n
yhteiskuntaelämässä yhtä luonnollinen ja alkuperäinen
kuin monivaimoisuus. — Uskonnolliset
käsitteet epäselvät. Metsäalueella vallitsee
alkuperäinen fetisismi; pahoja henkiä palvellaan ja
niiden vaikutusta vastaan suojaudutaan
taikakaluilla. Hyvistä hengistä ei välitetä, koska
heidän toimintansa kaikissa tapauksissa on hyvää.
Kuolema, paitsi väkivaltainen, on aina
pahansuovien voimien aiheuttama. Aroalueitten heimot
harjoittavat esi-isien palvelusta; heidän noitiensa
päätehtäviä on sateentaikominen. Pohjoisessa
islamilaisuus on voittanut paljon tunnustajia:
kristittyjen uskontokuntien lähetystyöllä
sitävastoin on ollut vähemmän menestystä. — Monen
heimon keskuudessa harjoitettuun ihmissyöntiin
tav. ei liity minkäänlaisia uskonnollisia menoja.

N:ien lukumäärää on mahdoton tarkalleen
arvioida. Afrikassa heitä asuu ehkä 11. 130 milj.:
muissa maanosissa heitä sitäpaitsi 011 20-30 milj.
(niistä Pohjois-Ameriikan Yhdysvalloissa 9.827,763
1010), orjia ja entisten orjien jälkeläisiä, ks.
O r j u u s. (vrt. liitekuvaa Afrikkalaisia
k a n s a n t v y p p e j ä). E. E. K.

Neekerihirssi ks. Hirssi. 4.

Neekerikielet ks. Neekeri.
Afrikkalaiset kielet.

Neer [nërj, Aert (Aernout) van der
(1603-77), holl. taidemaalari; työskenteli
Amsterdamissa, missä harvinaisesta lahjakkuudestaan
ja suuresta ahkeruudestaan huolimatta ei saanut
osakseen sellaista arvonantoa, että olisi voinut
tulla yksistään taiteellaan toimeen, vaan koetti,
joskin huonolla menestyksellä, elättää itseään
myöskin ravintoloitsijana. N. oli Hollannin
vanhemmista mestareista huomattavimpia
maisema-maalareita, joka esitti virtojen tai kanavien
varsilta romanttisia yötunnelmia ruskean- ja
kullan-hohteisessa kuutamossa ja tulipalon
valaistuksessa sekä lyyrillisiä auringonlaskukuvia ja vi 1
-kaseloisia talvimaisemia jääkentällä esiintyvine
urheilijoineen y. m. N:n maalauksia, joista on

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:58 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/6/0559.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free