Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Nuorten naisten kristillinen yhdistys ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has been proofread at least once.
(diff)
(history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång.
(skillnad)
(historik)
1367 Nuortijoki—Nureddin Mahmud 1868
Nuortijoki ks. Tulomajoki.
Nuortijärvi l. Nuotjärvi (ven. Notozero),
n. 65 km pitkä, mutkikas järvi
Kuollanniemimaan länsiosassa, Imanterosta luoteeseen:
pinta-ala n. 441 km2. N:n lounaispäähän laskee Suomen
rajoilta. Maanselältä kolmen vesistön, Jaurijoen,
Nuortijoen ja Hirvasjoen yhtyneet vedet, sekä
länsirannikolle Luttojoen vedet Inarin-Lapista,
Maanselän pohjoisilta reunustoilta. N. laskee
Tulomajoen kautta Kuollanvuonoon. — N:n
rannalla Nuortijärven l. Notozerskin kylä.
L. H-nen.
Nuortitunturi, tunturi Värriötunturien
pohjoispuolella Suomen rajan mutkassa, Sodankylän
ja Kuolajärven pitäjien nurkkauksessa; 503 m
yl. merenp. Vuorilajiltaan pääasiallisesti
prekalevaista suonigneissiä. — N:lta saa alkunsa
Kuollaan Nuortijärveen laskeva Nuortijoki.
L. H-nen.
Nuortšekkiläiset, valtiollinen puolue
Böömissä; edustaa vapaamielisempää ja
kansanvaltaisempaa, kieliasiassa jyrkempää kantaa kuin
vanhat tšekkiläiset: järjestyivät eri puolueeksi
1874: saavuttivat jo v:n 1889 maapäivävaaleissa
enemmistön ja riistivät valtakunnanneuvoston
vaaleissa 1891 vanhoilta tšekkiläisiltä kaikki
sijat; ovat yleensä olleet jyrkällä
vastustuskannalla Itävallan hallitukseen nähden. J. F.
Nuorturkkilaiset, v:n 1860 tienoilla
syntynyt turk. uudistuspuolue, jolla alkuaan oli
etupäässä kirjallisia harrastuksia, mutta joka pian
rupesi ajamaan myöskin valtiollisia
tarkoitusperiä asettaen päämääräkseen perustuslaillisen
valtiosäännön ja sisäisten uudistusten
aikaansaamisen. Kun 1876 julkaistu perustuslaki pian
jäi kuolleeksi kirjaimeksi, jatkoi puolue
vainoista huolimatta toimintaansa. V. 1895 perusti
Pariisiin agitatsionikeskuksen Ahmed Riza, joka
myöskin alkoi julkaista lehteä Mešveret: samaan
aikaan syntyi „yhdistys ja edistys" niminen
komitea, jolla oli haaraosastoja Salonikissa ja
muissa Turkin valtakunnan kaupungeissa.
Puolueen toiminta pääsi vauhtiin v :sta 1905 lähtien
ja liikkeeseen yhtyi suuri joukko varsinkin
Makedoniassa olevien joukkojen upseereja, joiden
johtajina esiintyivät Enver bei ja Niazi bei.
Heinäk. 1908 sulttaani Abdul Hamidin täytyi n:n
pakottamana uudistaa v:n 1876 perustuslaki.
N:n myöhemmästä toiminnasta ks. Turkki,
historia. J. F.
Nuorunen, luonnonihana tunturi Kuusamossa,
Tavajärven itärannalla. Ukonvaaran
pohjoispuolella; 585 m yl. merenp.
Nuoruuden tylsistyminen ks.
Tylsistyminen.
Nuotta ks. Kalastus.
Nuottakunta ks. Kalastus.
Nuottaruoho ks. Lobe1ia.
Nuotti, mus. (lat. nota = merkki). 1. Nuotit
ovat merkkejä, jotka osoittavat sävelten
korkeuden ja keskinäisen aika-arvon. Sävelten
aika-arvo käy ilmi nuottien muodosta, jossa esiintyy
3 osaa: pää l. nuppu, kaula l. varsi ja lippu
l. väkä. Aika-arvoltaan pisin on n. s. koko-n.
(varreton avoin nuppu); toiset ovat nimeltään:
puoli-n. (varrellinen avoin nuppu),
neljännes-n. (varrellinen umpinuppu),
kahdeksannes-n. (yksiväkäinen), 1/16-n. (kaksiväkäinen),
1/32-n, (kolmiväkäinen), j. n. e. Aika-arvon pidennysmerkkinä
käytetään pistettä n:n oikealla
puolella. Nuottien osoittama sävelten aika-arvo
on vain suhteellinen. Aika-arvon perusmitta
vaihtelee eri tempon l. aikamitan mukaan, joka
on erittäin ilmaistava kutakin sävellystä (tahi
sen osaa) varten. Sävelkorkeuden ilmaisevat n:t
nuottiviivaston ja nuottiavaimien avulla. —
2. = sävelmä, esim. virren „nuotti". I. K.
Nuottiavain, mus., on merkki, joka
sijoitetaan määrätylle kohdalle jokaisen
nuottiviivaston alkuun. N. ilmaisee määrättyä säveltä
tarkoittavan nuotin aseman viivastolla ja näyttää
senkautta, mitä säveliä kaikki toisetkin nuotit
tarkoittavat. Tavallisimmat ovat G- ja F-avain,
harvinaisempia ovat C-avaimet. I. K.
Nuottijärjestelmä, mus., on syntynyt
keskiajan neumeista (ks. t.), joista se on saanut
havainnollisuutensa. Nuottien nimet ovat
periytyneet vanhan ajan kirjain-nuottikirjoituksesta.
Sävelten eri aika-arvoja osoittavat nuottien
muodot kehittyivät vasta keskiajan jälkipuoliskolla
moniäänisen sävellyksen yhteydessä (ks. Mensuraalinuotit).
Viimeiseksi vakiintuivat,
uuden ajan musiikkikäytännön vaatimuksesta,
n. s. kromaattiset (eli muunnos-) merkit. Täysin
valmiina on nykyinen n. ollut noin v:sta 1700
alkaen. Siihen kuuluu, paitsi itse nuotteja
viivastoineen, avaimineen ja muunnosmerkkeineen,
myös vaitiolomerkit (paussit l. tauot) sekä
erilaiset aikamitan (tempon) ja esitystavan
(dynamiikan ja agogiikan) osoitukset. N:mme
puutteellisuutena on mainittava, ettei koko- ja
puoliaskelien erotus käy havainnollisesti ilmi. Myös
tahdituksessa vallitsee vielä paljon
epäjohdonmukaisuutta. Kuitenkin ovat kaikki
monilukuiset yritykset nykyisen n:n korvaamiseksi uudella,
muka paremmalla, tähän saakka osoittautuneet
turhiksi. I. K.
Nuottipinta ks. Nuottiviivasto.
Nuottiviivasto, mus., muodostuu viidestä
yhdensuuntaisesta vaakasuorasta viivasta sekä
neljästä viivojen lomissa olevasta samanlevyisestä
välistä. Nuotit merkitään, C-duuri-asteikon
perustuksella, asteettaisen sävelkorkeutensa
mukaisesti n:n viivoille ja väleihin ynnä sen ylä- ja
alapuolelle. N:n jatkona käytetään lyhyitä apuviivoja,
esim.
 |
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
