- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 6. Mandoliini-Oulonsalo /
1633-1634

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Osa ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1633

koiskulmassa, Alai-vuoriston juurella; 46,782 as.
(1908). O. jakaantuu venäläiseen ja
muhamettilaiseen kaupunkiin. Muutamia kouluja ja
sairaaloita. Melkoisen tärkeä Kiinan-kaupan asema.
—- Tarujen mukaan 0:n perustaja oli Salomo,
jonka hautakappelia näytetään.

Osa, iti us., 1. Sarjasävellyksen (sonaatin,
sinfonian y. m.) itsenäinen jäsen. 0:ia on tav. 3 tahi 4.
Toisistaan o :t eroavat aikamitan ja tahtilajin,
usein myös sävellajin puolesta, mutta liittyvät
näissä vaihteluissaan kuitenkin eheäksi,
johdonmukaiseksi kokonaisuudeksi. — 2.
Yhteisesityksissä kunkin laulajan tahi soittajan taikka
esit-täjäryhmän suoritettava tehtävä, esim. soolo-o.,
kuoro-o., orkesteri-o., viulu-o., piano-o., tenori-o.
j. n. e. I. K.

Osaagit (engl. osages), intiaaniheimo
Pohjois-Ameriikassa; ks. D a k o t a s.

Osaka, itsenäisen hallitusalueen fu
muodostava kaupunki Japanissa, Hondon etelärannalla,
0:n-lahden koillisperukassa, Settsu nimisen
läänin pääkaupunki; 1,226,647 as. (1908;
asukasmäärältään Japanin toinen). — 0:n läpi virtaa
monihaaraisena Jodogava-joki. johon lisäksi
yhtyy monta kanavaa, niin että O. muistuttaa
Alankomaitten kaupunkeja tai Venetsiaa. Paitsi
useita temppeleitä on 0:ssa huomattavia
rakennuksia: linna (nyk. käytetty kasarmina),
arsenaali ja rahapaja (per. 1871). — Teollisuus
kukoistava: rauta-, sokeri-, puuvillatehtaita,
laiva-veistämöitä y. m. — Rautateiden risteys. -—
Kauppa suuri, mutta huonon sataman takia se on
käynyt enimmäkseen Koben sataman kautta;
tuonti 1911 51,6 milj. mk., vienti 112,2 milj. mk.
(vastaavat arvot 1907 88,7, 214,s milj. mk.).
Suurempi ulkomaankauppa on vain Jokohamalla ja
Kohella, 0:n satamassa selvitettiin 592,707
rek.-ton. — O. per. 1400-luvun lopulla. Avattiin
ulkomaiselle kaupalle 1868. E. E. K.

Osakas, lakit., on yleensä yhtiön jäsen.
Tavallisesti osakas kuitenkin merkitsee ainoastaan
osakeyhtiön jäsentä eli osakkeenomistajaa, ks.
Yhtiö, Osakeyhtiö.

Osakasjako ks. Maanjako.

Osake (lat. actio, holl. actie, engl. share).
1. 0:seen laajimmassa merkityksessä sisältyvät
kaikki ne oikeudet ja velvollisuudet, joita
osakkaalla osakeyhtiössä on yhden osuuden
omistajana. — 2. Usein tarkoitetaan o:lla kuitenkin
ainoastaan tämän osuuden
varallisuusoikeudellista arvoa, joka yhtiön tilan mukaan voi olla
suurempi tai pienempi kuin nimellisarvo eli se
hinta, minkä osakas yhtiötä perustettaessa on
osuudesta suorittanut. Jos osakepääoma nousee
yli 50.000 markan, ei osakkeen nimellisarvo saa
olla 100 markkaa pienempi. Osakkeitten tulee olla
yhtäsuuria eikä niitä saa jakaa. — 3.
(Osake-kirje). Vielä ymmärretään o :11a myös sitä
arvopa periä, jonka osakas saa koko o.-maksun
suoritettuaan. O.-kirje on todiste osakasoikeudesta.
0:t ovat asetetut joko määrätylle henkilölle tai
haltialle ja ovat aina siirrettäviä, ellei
yhtiöjärjestys toisin määrää. Mukavuussyistä annetaan
tavallisesti osakekirjeiden ohella osinkolippuja 1.
osake-kuponkeja, jotka oikeuttavat voitto-osingon
perimiseen. O :t ovat joko tavallisia kanta-o:ita tai
etuoikeutettuja o:ita, joita yhtiö
hankkiakseen tai lisätäkseen pääomaa antaa jo
perustettaessa tai myöhemmin, jos ehto siitä on
52. VI. Painettu »/, 14.

1634

otettu yhtiöjärjestykseen, myöntämällä niitten
omistajille etuoikeuksia kanta-o:hin nähden.
Tavallisin etuoikeus on määrätyn prosentin
antaminen o:n nimellisarvosta voitto-osinkona,
ennenkuin kanta-o:den omistajille jaetaan mitään
voittoa. ks. O s a k e y h t i ö. N. M.

Osakekirja = osakekirje, ks. Osake.

Osakekirje ks. Osake.

Osakekuponki on jokaista osakekirjettä
seuraava, määrätylle vuodelle asetettu lippu, jonka
haltia on oikeutettu nostamaan vastaavan
vuoden voitto-osingon. O. voi tavallisena
haltiapape-rina olla liikkeessä myös erillään osakekirjeestä.
Tavaksi on tullut yhdistää 10 v:n osinkoliput
yhdeksi kuponkiarkiksi. Sen loputtua oikeuttaa
emälippu 1. talonki saamaan uuden kuponkiarkin.
ks. Kuponki ja Osakeyhtiö. N. M.

Osakelippu ks. Osakekuponki.

Osakeluettelo on osakeyhtiön hallituksen
pitämä luettelo, johon merkitään kunkin osakkeen
numero, laatu, osakkeelta suoritetut maksut, mii
loin osakekirja on annettu sekä määrätylle
henkilölle annetun osakkaan nimi ja mahdolliset
omistajanvaihdokset, ks. Osakeyhtiö.

N. M.

Osakeoikeus ks. Osake.

Osakepankki ks. Pankki.

Osakepääoma on osakeyhtiön osakkeihin jaettu
kantaoinaisuus, jonka tarkoitus on pysyvästi
vastata yhtiön sitoumuksista. Voimassaolevan lain
mukaan sille ei ole määrätty alinta rajaa, ja se
voidaan yhtiöjärjestyksen mukaan myös
rajattomaan määrään korottaa. Ennen korottamista on
kuitenkin siihenastinen pääoma täydelleen
saatava maksetuksi. 0:n alentaminen sitävastoin
voi tapahtua ainoastaan siten, että vuosihaasteen
jälkeen velat suoritetaan, kuten yhtiötä
purettaessa. Jotta o. säilyisi koskemattomana, ei
osakkaille saa jakaa muuta kuin lain säätämällä
tavalla laaditun tilinpäätöksen osoittaman voiton.
Pankkiyhtiöissä on pantava 10 prosenttia
voitosta vararahastoon yhtiön toiminnan
turvaamiseksi. Tämä vaaditaan myös vakuutusyhtiöiltä ja
useimmat muutkin yhtiöt muodostavat itselleen
vararahaston (ks. t.). ks. Osakeyhtiö.

N. 31.

Osakeyhtiö (ransk. société anonyme, engl.
Joint-stock-company, saks. Aktiengesellschaft,
ruots. aktiébolag). Osakeyhtiö on historiallisesti
kehittynyt 1600- ja 1700-luvuilla ensin
Alankomaissa ja Englannissa sekä vähän myöhemmin
myös Ruotsissa perustetuista
kauppakomppanioista (ks. t.). Samalla kun vanhimmat
ruotsalaiset lait jo järjestelivät muitten yhtiömuotojen,
kuten avoimen yhtiön ja laivanvarustajayhtiön.
oikeussuhteita, jäi tämä uusi pääomayhtiömuoto
käytännön kehitettäväksi. — Ranskassa
Napoleon I:n toimesta v. 1804 julkaistu lakikirja ensi
kertaa puki osakeyhtiön lainmuotoon ja tätä
muotoa (société anonyme) pääasiallisesti
seurattiin laadittaessa Ruotsissa v. 1848 ilmestynyttä
lakia, jonka kanssa Suomessa v. 1864
annettu ensimäinen o.-laki on melkein
samansisältöinen. Voimassaoleva o.-laki on annettu 2 p.
toukok. 1895. — O. on olemukseltaan omalla
nimellä ja määrätyllä pääomalla toimiva yhtiö,
jonka jäsenet suorittavat osuutensa pääomaan
maksamalla osakemaksunsa ja ovat senjälkeen
henkilökohtaisesti vapaita yhtiön sitoumuksista.

Osa—Osakeyhtiö

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:40 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/6/0845.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free