Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Pakkanen ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
Pakkanen—Pakkohallinta
78
lisillä luonnonkuvauksillaan, raikkaasti
havainnollistetuilla maalaistyypeillään ja mehevällä
kansanomaisella kielellään.
Kirjailija 011 perinpohjin
tutustunut noihin
rauhallisiin ja yksivakaisiin
lervamiehiin ja
merkinnyt heidän liikkeensä ja
sanansa semmoisella
puolueettoman syrjästäkatsojan hyväntuulisella
tarkkaavaisuudella, joka
kohottaa tämän teoksen
kirjallisuutemme parhaiden
tävsrealististen
kansankuvausten joukkoon. V.
1889 P. oli
„Keski-Suo-men-’ toimittajana
Jyväskylässä ja sitten pari
vuotta Oulussa ilmestyvän
,.Louhen" päätoimittajana,
jonka jälkeen eleli v :een 1904 vapaana kirjailijana
pääkaupungissa ja sen lähistöllä. Suurimman
kirjallisen maineensa P. on saanut Oulun
laitakaupungin köyhälistön ja varsinkin sen
lapsimaail-man kuvaajana. Hänen tätä alaa käsittelevät
teoksensa, „Vaaralla" (1891), romaani ..Elsa" (1894)
ja novellikokoelma ..Lapsia" (1895), muodostavat
tavallaan yhtenäisen sarjan, sillä niissä esiintyy
samoja henkilöitä ja samoja elämänsuhteita.
Näistä on ..Elsa" pääaiheeltaan keskitetyin ja
sommittelultaan ehein. Se on psykologinen tutkielma,
jonka pääesineenä on kauniin köyhän tytön
surullinen kohtalo: lankeemus, kärsiminen ja
kuolema, Mutta parhaintansa kirjailija on
kuitenkin antanut pienissä. lasten sielunelämää syvästi
ja herkästi erittelevissä paloissa, joita tavataan
kokoelmassa ,.Lapsia" ja joista monet ovat
oikeita helmiä sisällyksensä inhimillisen
kantavuuden ja taiteellisen tekotapansa puolesta. P:n
huvinäytelmä ..Tukkijoella" (1899) hilpeine
lauluineen ja keveästi liukuvine kohtauksineen on
ollut parhaita kotimaisia kassakappaleitamme.
Vähemmin onnistunut oli näytelmä
..Kauppaneuvoksen härkä" (1901), yritys kuvata
satiirisesti pikkukaupungin oloja. Kokonaisuutena
hauras ja epäselvä on P:n viimeinen romaani
..Pieni elämäntarina" (1903), jossa hän on
pyrkinyt laajentamaan aihepiiriänsä uusille aloille
ja ottanut syventyäkseen kulttiveeratun
nais-luonteen omituisiin, oikullisesti välähteleviin ja
vaihteleviin mielentiloihin ja ajatuksiin.
Siirryttyään Helsingistä Kokkolaan opettajaksi P.
on jatkanut kirjallisia harrastuksiaan ahkerana
suomentajana ja lastenkirjailijana
^Joulu-kontti". ..Aapinen". ..Mailta ja meriltä").
Novellikokoelmassaan ..Pikku ihmisiä" (1913) hän
taas pitkän loma-ajan jälkeen palasi entisille
aihealoillensa, lapsimaailman pariin, ja osoitti
sen käsittelyssä entistä taituruuttansa. — P. on
melkein naisellisen herkkä kirjailijaluonne. Hän
ei hallitse ajatuksellansa suuria aloja, vaan on
kiintynyt pieneen ja kotoiseen, etupäässä Oulun
..Vaaran" lapsuusmuistoihin. Mutta hän
syventyy niihin semmoisella rakkaudella ja
ymmärryksellä. että hän löytää niistä kokonaisia
maailmoita. Hänen kiintymyksensä noihin pieniin ja
vähäväkisiin tekee hänet joskus hiukan
katkeraksi parempiosaisia kohtaan: mutta hänen mal-
tillinen todellisuudentajuntansa ei salli hänen
nousta kiihkoilevaksi yhteiskunnallisten epäkoh
tien paljastajaksi. Ja varsinkin hänen
lapsi-kuvaustensa yli leviää sovinnollisesti myhäilevä
myötätunnon hohde. — P. sai 1913 senaatilta
2,000 mk :n määrävuotisen kirjailija-avustuksen.
Hänen teoksiansa on käännetty useita (esim.
,.Elsa" ja ..Tukkijoella") skandinaavisille kielille
ja eräitä kappaleita saksaksi ja venäjäksi. [Eino
Leino, „Suomalaisia kirjailijoita", O. A. Kallio.
„Uudempi suomal. kirjallisuus II", Helmi Setälä.
„Kun suuret olivat pieniä" ja J. J. Meyer, „Vom
Land der tausend Seen."] F. T.
Pakkanen, alhainen lämpötila, ks.
Ilman-lämpötila.
Pakkasenpurema (perniones), kroonilliset,
kylmän synnyttämät tulehdusilmiöt, jotka
siner-tävänpunaisina ihon paksunemisina esiintyvät
sormissa ja varpaissa, vrt. Paleltuminen.
Pakkasmittari 1. pakkasperhouen
(Hibernia defoliaria), mittariperhonen
Dendromet-rtdne-heimossa. Koiraan siivet pohjaväriltään
kellertävät, etusiivet leveiden punaisenruskeiden
poikkijuovien koristamia. Naaras siivetön.
Asettaa munansa hedelmä- y. m. puiden silmuihin.
Toukat syövät nämä vallan piloille tehden siten
suurta vahinkoa. Yleinen Iveski-Euroopassa ja
Etelä-Ruotsissa. Tavattu Suomessa vain
aniharvoin. ü. S-s.
Pakkasnavat, kylmimmät seudut maan päällä.
P:oja on pohjoisella maanpuoliskolla kolmessa
eri paikassa siinä pakkasvyöhykkeessä, joka
ulottuu Grönlannin sisäosasta pohjoisnavan yli
Pohjois-Siperiaan (Mohnin tekemästä. 60°
pohjoisempana olevia isotermejä käsittävästä
kartasta nähtävänä). Vyöhykkeen toisen pään länt..
pit. on 40° ja toisen pään it. pit. 140°. Nuo
kolme pakkasnapaa sijaitsevat Grönlannin
sisäosassa (Nansenin Grönlannin matkallaan
tekemien havaintojen nojalla määrätty),
pohjoisnavalla ja Luoteis-Siperiassa. Viimemainitulla
seudulla on Verhojansk niminen kaupunki, joka
on pohjoismaapuoliskon kylmin tunnettu
paikkakunta. Siellä on ilmanlämpötila joulu-,
tammi-ja helmikuun aikana miltei yhteen menoon
elohopean jäätymäpistettä (—38.5° C) alempi ja
vuoden keskimääräinen lämpötila —17,5°. Alin
tähän saakka havaittu ilmanlämpötila maan
päällä —69,8° C huomattiin Verhojanskissa
helmikuussa 1892. Muut p.. paitsi luoteissiperialainen.
ovat vähemmän tunnetut. Etelämaanpuoliskon
pakkasnapa on luultavasti itse etelänavalla.
Tähän viittaa se seikka, että navan läheisyydessä
ilman lämpötila alenee sikäli kuin leveys
kasvaa. Muuten lämpötila näkyy vaihtelevan hyvin
paljon samalla leveydellä paikkaa myöten ja on
erilainen samoilla paikoillakin eri vuosina. On
seikkoja, jotka tekevät luultavaksi, että
etelänapa on maan kylmin paikka: niinpä
Sehackle-ton havaitsi keskellä kesää (7 ja 8 p. tammik.
1908) 3,400 m:n korkeudella yli merenpinnan
88° 23’ etel. lev. — 33°C:sta — 40°C:een
vaihtelevia lämpötiloja. XJ. S:n.
Pakkasperhonen ks. Cheimatobia
bru-mata ja Pakkasmittari.
Pakkastiainen ks. Tiaiset.
Pakkohallinta. Saksalaisen oikeuden mukaan
saattaa tuomioistuin velkojan pyynnöstä
nimittää uskotun miehen hoitamaan kiinteistöä velko-
Teuvo Pakkala.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
