- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 7. Oulun tuomiokunta-Ribes /
259-260

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Pariisi

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

aas

Pariisi

at»

sokeri -iiki.>.i . nahka . säilyke-, tupakkatehtaat,
kutoii.it ; tn. Kauppa 011 jättiläismäinen;
t’ u ulkvtnaiiM kauppavaihdon (1.457 milj. mk.
1910 >,ittavst v»in Marseille ja Le Havre;
tuodaan varsinkin raaka-aineita ja ravintoaineita,
viedåai teollisuustuotteita. Kauppaa ja
liike– ; >• .ia ,-list.tvät pörssi. Ranskan pankki ju monet

.ut |>ankit sek.1 vakuutuslaitokset (kaikkiaan
iii j useimmat pörssin lähettyvillä), joiden
pääkonttorit enimmäkseen ovat P:ssa;
liikesuhteita Pohjoismaiden kanssa kehittää Banque des
P»- d i Nord. 1* n paikalliselle kaupalle ovat
ominais 11 suunnattomat ..kauppamnkasiinit" (Bon
Marc’ <■ Ijouvre, Printemps y. m.). — Ranskan
pääradat keskittyvät Priiii; jokaisella on oma
asemansa ent. faubourg"ien alueella. V. 1912P:iin
rautateitse saapui 101.i milj. matkustajaa.
Ympäri kaup ingin kiertää Chemin de Fer de
Ceiu-ture Paikallisliikennettä hoitavat useat
raitiotie- ja omnibusyhtiöt, maanalainen
sähkörauta-tie Le Métropolitain y. m. Vesiliikennettä
välittävät paitsi Seineä L’0urcq. St. Denis ja St.
Martin nimiset kanavat. P:n satamaan tuli 1911
10.» milj., ja siitä lähti 4,i milj. ton. tavaraa.
Kaikki paikallisraitiotiet. kaupunkiradat,
joki-höyryt y. m. s. kuljettivat P;n muurien
sisäpuolella 790.» milj. henkeä 1911.

Hallinto. Kunnallisista asioista päättää
kunnallisneuvosto iConaeil municipal; 80 jäsentä,
valitaan 3 v ksi). Hallinnon etunenässä on
Pré-(et de la Seine. Sitäpaitsi P. on jaettu 20
arron-dissementiin. jokaisella oma määrinsä.
Vaikutusvaltainen poliisilaitos (esimies Préfet de la
Police jakaantuu Police munieipnleen ja Police de
SOretChen. Sotilasosasto Garde Républicaine (ent.
K.insalliskanrti suorittaa yksinomaan
vahtipalvelusta P «sa. — Sangen täydellisiä ovat P:n
hyväntekeväisyys- y. m. laitokset. — P:n tulo- ja
menoarvio on suurempi kuin monen valtakunnan,
l iiloja 1912 oli 081.1 milj.. menoja 523.i milj. mk.
Tulolähteistä tärkein on oclroi, 122.< milj. mk.
P n velka 2,973 milj. mk. (1912). — Kirkollisesti
F*, jaetaan 70 seurakuntaan. N. 75% väestöstä
on roomal.-katolisia; protestantteja on kaikkiaan
n. 90,000. — P. on kaikkien Ranskan
keskusvirasto en. hallituksen, eduskunnan y. m. asunto
ja kokoontumispaikka. Arkkipiispanistuin.

P:n taajaan asutussa, hyvin viljellyssä
ympäristössä on paljon kauniita ja huomattavia
paikkoja ja kaupunkeja. Seinen vas. puolella
ovat St. Germain. Versailles, Sövrcs, Meudon,
Ville d’Avray, Vitry, oik. puolella St. Denis,
Neuilly. Boulogne, Vincennes y. m. E. E. K.

Historia. P. oli Cicsnrin valloituksen
aikoihin parn-ien kelttiläisen heimon asuinpaikkoja
ja rajoittui Seine - oireen (nyk. Cité’hen); sen
nimenä oli Liituhezi vesiasunto) ; roomalaisten
käyttämä nimi oli Lukot it ia 1. I.utetia Parisiorum.
Vercingetorixin kapina–a 52 e. Kr. kaupunki
hävitettiin. mutta Cir-ar rakensi sen uudestaan,
t’.«-at r">mal. ke-irit oleskelivat siellä kuten
(on «ta n ti n s ’ loru- Jiiliaiiiis Apostata ’huudettu
P:asa keisariksi 360 j. Kr.) y. m. 300-luvulla
Lu-teti.i nimen n-cim-ta tuli käytäntöön nimitykset
Civitas Parisiorum, Parinii, Parisin. V. 480
Klod-rig valloitti kaupungin ja teki sen 508
piläkau-irikseen vorn-iaen «en muureilla. Se kärsi
9:n-nellä vuo-1s normannien hyökkäyksistä; heitä
vastaan I’ n kreivi Odo johti kaupungin puolus-

tusta 885 S8Ö. Hugo Capet laajensi 1*:in ja antoi
ille etuoikeuksin. Filip ll:n Augustin aikana
kadut kivitettiin, viiniin Louvre rakennettiin ja
kaupunki linnoitettiin. P;n luostari- ja
piispan-koulut laajennettiin 1200;n paikoilla yliopistoksi,
oka varsinkin skolustiikan opinahjona sai
suuren maineen. Filip. lV:n aikana 1302 ylin
tuomioistuin, parlamentti pysyviiisesti sijoitettiin
P iin; myös valtiosliädyt tavallisesti kokoontuivat
siellä. Vv. 1350-58 P:u kauppiaiden esimies
Marcel toimeenpani levottomuuksia hankkiakseen koi
mauiielle säädylle vaikutusvaltaa. Kaarle V aloitti
1:>09 Rastilji’u rakentamisen suojaksi
englantilaisia ja mvös sisäisiä levottomuuksia vastaan.
V. 1420 ammattikunnat ryhdyttyään kapinaan
jättivät kaupungin englantilaisille. V. 1429
Jeanne d’Are yritti turhaan valloittaa P:ia, mutta
1430 ranskalaiset saivat sen takaisin. Frans 1 :n
uiknna P. jo oli Ranskan tieteen ja taiteen kes
kuksena. Hiin aloitti Louvren uudestaan
rakentamisen renesanssityyliin ja perusti Collège de
Francen; 1553 aloitettiin kaupungintalon (Ilötel
de Villen) rakentaminen, llugenottisodissa P:n
väestö kiivaasti kannatti katolista puoluetta; n. s.
P:n verihiiissä 24 p. clok. 1572 murhattiin (yk
sistään kaupungissa) 2.000 hugenottia. V. 1593
1’. antautui Henrik IV:lie. Iliin rakensi valmiiksi
Pont Neuf-sillnn ja kaupungintalon, lanjensi Tui
leries-linnaa ja suoritti muita rakennustöitä.
Richelieu pani alulle Paliiis-Cardinal (myöhemmin
Royal) palatsin ja rakensi Akatemian talon.
Lud-vik XIV:n alaikäisyyden aikana P. oli
Fronde-kapinan päänäyttämönä. Ludvik siirsi hovin
Versailles’iin. niissä se oli v:een 1789, mutta P.
pysyi kuitenkin Ranskan seuraelämän ja
sivistyksen keskuksena; paljon ulkomaalaisiakin sinne
tuli oppimaan hienoja tapoja. 1600-luvulla raken
nettiin m. m. ooppera, Théiltre francnis ja In
validi-hotelli; vanhat vallit (boulevards) muutot
tiin kävelyteiksi, joten P. jälleen muuttui avo
naiseksi kaupungiksi, toreja järjestettiin, useat
portit varustettiin voittokaarilla ja
katuvalaistus pantiin toimeen. Vallankumouksessa P :11a
oli tärkeä osn. Kaupungin hallitukseksi tuli
kommuuni, joka vaati ratkaisevaa vaikutusvaltaa
koko maan asioihin (ks. Ranska, historia).
Napoleon I sai P:n väestön suosion osakseen teettii
milliä komeita rakennuksia ja kokoomalla P:iin
sotaretkillilän ryöstäniänsä taiteen ja tieteen aar
teet. Maalisk. 1814 liittoutuneet voitettuaan Na
poleonin marssivat P:iin. Toukok. 30 p. sam. v.
Ludvik XVIII teki Ranskan vihollisten kanssa
ensimäisen P:n rauhan. Maalisk. 1815 Napoleon
palasi P:iin, mutta Waterloon tappion jälkeen
hän jälleen jätti kaupungin, johon englnntilni
set ja preussilaiset marssivat (heinilk.). Liittoa
tiineet perivät nyt osaksi takaisin ryöstetyt
taideaarteet. Toinen P:n rauha tehtiin heidän
kanssaan marrnsk. 1815. — Nyt seuraava rauhanaika
vaikutti edullisesti P:n kehitykseen, mutta
hallituksen taantumuksellisuus herätti
tyytymättömyyttä. Heinäkuun vallankumouksessa 1830 etu
päässä P:n työmiehet saivat voiton kunitiknulli
-ista joukoista, mutta porvaristo korjasi voiton
hedelmät perustaessaan lieinäkuuii monarkian
Ludvik Filipin aikana rakennettiin m. m. La Ma
deleine-kirkko ja de 1’Etoile-riemukaari; Bastilji
torille pystytettiin Ilcinäkuunpatsas. V:sta 1840
kaupungille rakennettiin useita uusia etiivarus-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Fri May 10 12:34:36 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/7/0150.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free