Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Perhefideikomissi ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
sai
Perhefideikomissi Perheniemi
394
maila sivistyskan nalla, joten se esim. vanhan
Rooman vanhempina aikoina oli erinomaisen suuri
(patria potcstas). Sellaisina syinä, jotka ovat
vaikuttaneet isänvallan ja yleensä
vanhempain-vallan heikentymistä sivistysolojen kehittyessä,
on erityisesti mainittu sen uskon häviämistä, että
vanhempien kirouksella ja siunaamisella on
taikavoimainen vaikutuskyky jälkeläisiin, minkä
uskon väitetään aikaisemmilla asteilla olleen
tärkeänä syynä vanhempien valta-asemaan.
Ylei-sempänä syynä tähän heikentymiseen 011 ollut
se seikka, että kansallinen ja valtiollinen
yhteiskunta lujittaa ja laajentaa vaikutustaan
jäseniinsä. Kehittyneessä sivistysyhteiskunnassa
vanhempain oikeus ei enää ole mikään pelkkä
aukto-riteettivalta, vaan perustuu vanhempain
velvollisuuteen suojata, hoitaa ja kasvattaa jälkipolvea,
joka ihmissuvulle ominaisissa oloissa
suhteellisesti kauan elää avuttomuuden tilassa ja kaipaa
vaalimista.
Eetillisten periaatteiden valossa p. käsitetään
eri tavoin erityisestikin riippuen siitä,
katsotaanko p:tä universalistisesi kokonaisuudeksi,
joka sitoo ja velvoittaa siihen kuuluvia
jäseniään, vaiko individualistisesi yksilöiden
vapaaksi suhteeksi. Niinpä Snellman on
taipuvainen korostamaan p:n merkitystä yksilöä
sitovana laitoksena, joka ei ole olemassa vain
yksilöllisten tunnetarpeiden tyydyttämistä varten,
vaan täyttää objektiivisen, asiallisen
tarkoituksen. P. on. määrittelee Snellman, siveellisyyden
objektiivinen olemassaolo rakkautena, s. o.
perheellä on tarkoitusperänä lasten kasvatus,
joka edellyttää vanhempien yhteisen rakkauden
vaikutusta lapsiin. Vain p:ssä lapset rakkauden
johtamina lujasti liittyvät noudattamaan niitä
tapoja, jotka muodostavat siveellisyyden
varsinaisen olemuksen. P. 011 näinmuodoin Snellmanin
mukaan olemassa lasten kasvattamista varten
kunnollisiksi kansalaisiksi. Snellmanin
universalismi vei hänet liiaksi panemaan painoa p:n
laitokselliseen merkitykseen ja jossakin määrin
syrjäyttämään sen ajatuksen, että p:kin on vain
keino persoonallisuuden tyydyttämistä ja
kehittämistä varten. Historiallisiin yleispiirteihin
katsoen voi nykyisistä sivistyskansoista sanoa, että
p:n universalistinen käsittäminen on vallinnut
latinalaisilla kansoilla ja individualistinen ger
maaneilla. Täysikäiseksi kehittynyt lapsi
tunnustetaan germaanisen käsityksen mukaan
täydellisemmin vapaaksi kuin latinalaisen.
Latinalaisen käsityksen mukaan korostetaan enemmän
perheen ja suvun mahtia ja etua, erityisesti
vanhempain velvollisuutta pitää huolta lasten
taloudellisen tulevaisuuden turvaamisesta.
Eetilli-nen ihanne ei voi olla muu kuin se, ettei p.
saa pyytää omaa itseään ja sen haltioiden
hyväksi valtaa ja auktoriteettia, vaan että se
rakkaudellisella suojelullaan, hoidollaan ja
kasvatuksellaan valmistaa yhäti varttuvassa lapsessa omaa
vastuunalaisuutta ja siveellistä vapautta.
Tällaisena kehittyvän persoonallisen elämän vaalijana
ja kasvattajana p. on osoittautunut ihmiskunnan
historiassa välttämättömäksi yhdyskuntamuodoksi,
joten se Platonin ja usean muun esittämä
ajatus, että p:n on väistyttävä ja annettava lasten
kasvatus valtion yksinomaiseksi asiaksi, ei voi
olla oikea. Tässä katsannossa Snellman täydellä
syyllä painokkaasti puolustaa sitä vakaumusta.
että vanhempain pissii esiintyvä rakkaudellinen
vaikutus jälkipolveen 011 siveellisen kehityksen
kannalta välttämätön. [J. V. Snellman. ,.Liiran
om staten" (1S42), C. N. Starcke, „Die primi
tive Familie" (ISSSi. Edvard Westermarck, „Det
menskliga äktenskapets historia" (1893), sama,
„Tapojen historiaa" (1913), sama, „The origin
and development of moral ideas" T-II (1906-OS).
Harald Hoffding, ..Etik" (3:s painos 1903).]
Z. C.
Perhefideikomissi 011 se laji sääntöperintöä.
joka tarkoittaa määrätyn omaisuuden
säilyttämistä yksinomaan vissin perheen jäsenille, ks.
Sääntö perintö.
Perhelääkäri, lääkäri, jonka kanssa jokin
perhe on sopinut siitä, että luin 011 perheen
lääketieteellisenä neuvonantajana. Ilmeistä on, että
tällainen perheen täyttä luottamusta nauttiva
lääkäri voi olla perheelle ja sen jäsenien niin
terveydenhoidolle kuin sairaslioidolle mitä
suurimmaksi hyödyksi. Täytyy siitä syystä
valittaa, että lääkärin toiminnan alalla kovin
pitkälle menneen erikoistumisen vuoksi
p.-järjes-telmä meillä miltei kokonaan on hävinnyt
käytännöstä pois. .1/. O li.
Perheneuvosto on muutamien maiden laeissa
säännöstelty perheenjäsenten tai muiden
sukulaisten kokous neuvottelua varten perhettä
koskevissa asioissa. Tämä laitos on kotoisin
roomalaisesta oikeudesta, jossa sen nimityksenä oli
consilium propinqnorum 1. necessariorum, ja se
on sieltä siirtynyt Ranskan Code Napoleonein ja
muihin romaanisiin lakeihin sekä myöskin
Saksan Bürgerliches Gesetzbuchiin. Meidänkin lain
säädännössämme on joitakuita p:n ituja
huomattavissa. Perintökaaren 23 luvun 1 §:n mukaan
oli holhoojan tehtävä tili joka kolmantena tai
vaadittaessa jokakin vuonna lähimmille
sukulaisille. Vielä senkiniälkeen kuin erityinen
kun-nanviranomainen. holhouslautakunta, oli jouluk.
19 p. 18G4 annetun Keis. asetuksen mukaan
perustettu niihin pitäjiin, joissa ei
kunnallishallitusta ollut, oli tili säännöllisessä tapauksessa
annettava sukulaisille ja vain kuitti sen
antamisesta näytettävä holhouslautakunnalle, kunnes
viimemainittu vasta 1898 holhouslailla tuli
yksinomaisesti oikeutetuksi ja velvolliseksi
holhoojien tilejä tarkastamaan. — Jos isä menee toisiin
naimisiin, on hänen lastensa parasta koskevissa
asioissa otettava neuvoa lähimmiltä
äidinpuoli-silta sukulaisilta, samaten äidin, joka leskenä 011.
isänpuoleisilta (Perintökaari 20:1,2). Myöskin
naittajan on aina neuvoteltava lähimmän tai lä
liimpien omaisten kanssa (Naimiskaari 1:2. 3).
El. K.
Perheniemi 1. P ä r h ä [n i e m i]. maatila Iitin
pitäjässä Sääskjärven rannalla S km Kausalan
rautatieasemalta lounaaseen. Päätila (Iisakkila)
011 ratsuvelvollinen säteri. P:stä. joka viime
vuosisadalla käsitti 7 vanhaa manttaalia, osti
valtio 1904 palstoitettavaksi 2.510.ä« ha, jolla
alueella on nyk. 46 manttaali- ja 21 palstatilaa.
Tilasta lohkaistuja ovat rnyös Kurrin, Massin ia
Saarelan kartanot. Nyk. (19141 P:n emätila
käsittää osia 9:stä eri tilasta, yhteensä O.siss
manttaalia. 202S.51 ha. josta 262 ha viljeltyä. Saha ja
höyläämö, iso puutarha ja keittiökasvitarha. —
P:n omisti 1600-luvulla kreivi Robert Lichtone
k. 16921. Viime vuosisadalla se oli Strälile-su-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
