Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Perugia ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
Perugino- Peruna
Viktor Vi u.jflin muistopatsas; ihana näköala
Merkittäviä rakennuksia: goottilainen
tuomiokirkko Saa Loren/o. San Domenico >G. Pisanon
valmistama Benediktus XI :u hauta: Italian
suurimmat värilliset ikkunat tsisilika San Pietro
Je’ Cas-inensi uiusittu 1000-luvulla), orutori
Sau-Rernardiuo Severo iKafaelin fresko) ; it.-
goottilainen kaupungintalo 1281-1333), il
Cam-bio ent. kauppa- ja vekselioikeus) sisiittäen
Pe-ruginon kuuluisan freskosarjau. yliopiston
rakennus Palauo del Podestä (nvk. piispanpalatsi) y. m.
Vapaa yliopisto >|>er. 1320; kaksi
tiedektin-taa kir asto. kasvit. puutarha v. m.. 278
ylioppilasta 1911-12), ylempi maanviljelvsopisto.
taideakatemia. taidekokoelma lumbrialaisen koulun
maalauksia’, useita teattereita, y. m.
Piispanistuin. — Teollisuus (9.323 työmiestä 19111
melkoinen konepajoja, tulitikku-, öljv-, silkki . villa-,
puuvillatehtaita. (E. E. K.)
11 i s t o r i n. P., vanhaa ajan Perusia, kuului
Etrurian kahdentoista kaupungin liittoon;
roomalaiset valloittivat sen 310 e. Kr. P:n sodassa
41-40 e. Kr. Octavianus valloitti L. Antoniuksen
puolustaman kaupungin ankaran piirityksen
jälkeen. Sittemmin se joutui vuorotellen
itägoo-teille. kreikkalaisille, langohnrdeille ja paaveille.
Myöhemmällä keskiajalla P:lla oli paavien
tun-nu-i ima it-ehallinto. Oltuaan jonkun ajan
yksinvaltiain hallussa se pysvväisesti tuli paavien
valtaan 1.143; Italiaan se yhdistettiin 1860.
Umbria-laisen koulun ke kuksena P lla on ollut suuri
merkitys taidehistoriassa. ci. /?.
Perugino [perudiVno], Pietro, it.
taidemaalari. ks. Vannucci.
Perukirjoitus ks. Perunkirjoitus.
Ferukumi mourtoak). eriiän Libanonilla
kastuvan .4» ’lorff/ns-lajin fl.ilinrræ-heimon)
hienoksi jauhettu juuri. On ruskean jauhetta, joka
keitettäessä turpoaa: -itä käytetään saalepin
asemesta ja liimana tekn. tarkoituksiin. K. L.
Perun /-rVn/. nininn isslan v. ukkosenjumala.
Muinais-Venä iillä oli p n kuvapatsaita, ioitu
palvottiin. N. - Nestorin kronikka mainitsee, ettii
Vladimir Pyhä venäläisten käännyttyä
kristinuskoon 988 antoi heittää Dnepr-jokeen Kiovassa
olleen p n kuvapatsaan. Missi! suhteessa suomen
-ann /<ir« on slaavilaiseen prrun nimeen, on
rnt-kiisematon ky-ymy- ./. ./. J/.
Peruni I potaatti iSolanum tuhrronum).
Solanan rr heimoou kuuluva haarninen
ruohokasvi. jonka varsi tavallisesti on O.i-l m. pitkä,
lahdet ovat 3-5-pariset. pliiitöpariset. johteiset;
kukat sinipunaiset, punervat t. valkeat,
5-lukui–et rnarja vihreä. pyöreä. 2-Iokeroinen.
10-sieme-ninen. Maanalaisissa rOnsyi-sä varsissa i syntyv
pyöreähköjä t. pitkulaisia tärkkelysrikkaita mu
kuloit i Näiden -ilmäP’ ovat silmuja, joista
myöhemmin kehittyy varsia. Mukuloin takia
länti–en Etelä- Vireriiknn ititiiiiinit viljelivät
yleisesti p:oa jo kauan ennen Ameriikan löytöä. Pjn
kotimaa on luultavimmin Chilessä.
Enroop-p.-inn p. tuli kahta tietä. Irlantiin sen loi 1584
N Raleigh Virginiasta: Espanjaan ja Italiaan
-«• i li tullut jo "nknn verran varerrmin. Italiassa
p -ii nimen t n r t ii f o I i (siitä saks. Karloffel)
yhlälilisyyb-i.i tryffelisienten kanssa. Nimi
..potaatti" johtuu sekoituksesta bataattiknsvin
nimen kan–a. Pitkät a|al vallitsi p:aa vastaan
•iiuri epäluulo jn -e levi-i nlnk-i hyvin hitRnsti.
Peruna.
Kolmikymmenvuotinen sota ju katovuodet
edistivät sen tunnetuksi tulemista. Jokseenkin
yleinen sen viljelys alkoi
olla vasta 1700-luvun
jälkipuoliskolla.
Ranskassa p:n levittäjänä
tuli tunnetuksi P a
r-m e n t i e r (n. 1770),
Ruotsissa J.
Alströmer. meillä varsinkin
Asikkalan kappalainen
Axel Henrikinp.
Laurell (ks. t.). Suomessa
p. tuli 1730-ltivulla
ensin Inkoon
Fagervi-kiin saks. peltiseppien
mukana. Varsinkin
Pommerin sodasta
palanneet sotilaat
levittivät piaa. Hallitus
koetti monin tavoin
edistää p in-viljelvstii.
Suonien talousseura teki
paljon asian hyväksi
jakaessaan 1700- ja 1800-luknjen vaihteessa,
jolloin p. vielä oli kansalle melkein
tuntematon laajoissa osissa maata, usein ilmaiseksi
sie-men-p:aa ja palkintoja (viimeiset n. 1836) p:n
viljelemisestä. Nykyisin p. on kaikkien
lauhkean ilmanalan maiden tärkeimpiä
viljelyskasveja. Meillä se menestyy Utsjoella asti. Paitsi
sellaisenaan ihmisten ja eläinten ruuaksi,
käytetään piaa tärkkelyksen, tiirkkelvssokerin ja -sii
rapin, väkijuomain y. m. valmistukseen.
Tärkein ravintoaine p:ssa on tärkkelys
(10-25%). Typenpitoisia aineita on keskimäärin vain
2’/r. Yksipuolisen p.-ravinnon varassa eläen
joutuu sentakia pian kärsimään valkuaisaineen
puutteesta. Sen tuottamia haittoja kärsii varsinkin
Irlannin köyhä maatyöläistö ja Erzgebirgen ja
sleesian tehdasväestö. Myrkyllistä alkaloidia,
solaniinia (ks. t.), joka keittäessä kuitenkin
hajaantuu, on koko kasvissa, mutta eniten
marjoissa ja nuorissn iduissa. K. h.
Perunalaadut. Pilla on sangen suuri
miiuntelevnisuuskyky muodon ja ominaisuuksien
puolesta. P.-laatuja onkin hyvin suuri joukko
in. 2.000) ja ne voidaan erottaa toisistaan mukii
loiden lukuisuuden, suuruuden ja muodon,
kuoren ja ..lihan" värin. ..silmien" lukuisuuden,
aseman ja muodon, varsien muodon ja runsauden,
tautien vastustuskyvyn, kasvuajan pituuden, y. m.
mukaan. Käytäntöön niihden voidaan p.-laadut
ryhmittää seuraavasti: hienot ruokn-p:t. tav.
ruoka-p:t. rehu-p:t ja tehdas-p:t.
Hienoilla ruoka-p:illa tulee ennen kaikkea
olla hieno maku, sileä ja ohut kuori, mata
lat silmät, valkoinen t. keltainen liha ja kuori.
Niiden tulee myöskin olla aikaisia. Tavaili
silla ruoka-p:illa tulee olla jotenkin hyvlt
maku, sileä kuori, matalat silmät, kiinteä liha.
lihan viiri keltainen t. valkoinen, kuoren väri
»ama kuin lihan tai myös punainen. Näiden
tulee myös olla runsassatoisia ja säilyit hyvin tul
ven yli. Rehu-p:ilta vaaditaan ennen kaik
kea runsassatoisuutta jn isoja, kestäviä mukti
loita. T e h d a s-p :a i n tärkein ominaisuus on
-uuri tärkkelyksen pitoisuus. - Kasvuajan pitun
teen nähden voidaan p.-landut ryhmittää aikai
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
