Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Pestalozzi ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
485
Pestalozzi
486
J. H. Pestalozzi.
vatuslaitoksen köyhille lapsille (1774).
Saavutta-niieusa kokemuksien pohjalla hän julkaisi
,,Brie-fen über die Erziehung
der annen Landjugend"
(1776-77), jossa jo esittää
sen ajatuksen, että oikein
ohjatun työn ja siihen
liittyvän opetuksen avulla
on lasten ja nuorison
erilaiset voimat kehitettävä
sopusuhtaiseen
inhimillisyyteen ja samalla kansa
tätä tietä pelastettava
taloudellisesta ja henkisestä
hädästä. Laitoksen piti
itse kannattaa itsensä.
Mutta jo 17S0 se oli
kan-nattomattomana suljettava.
Samalla P. perheineen
joutui mitä vaikeimpaan
taloudelliseen ahdinkotilaan. Hän koetti nyt
hankkia toimeentulonsa kirjailijana. Ensimäisenä
ilmestyi „Abendstunden eines Einsiedlers", sarja
välähteleviä aforismeja, jotka tavallaan jo
sisältävät P:n kasvatusopillisen ohjelman. Seurasi
sitten hänen tunnettu kasvatusromaaninsa ..Lien
hard und Gertrud. Ein Buch für das Volk"
(1781), jolla oli suurenmoinen menestys ja jota
myöhemminkin, käännettynä monelle kielelle
(m. m. suom. osittain), on ahkerasti luettu.
Pedagogisten perusajatustensa mukaisesti tekijä siinä
kertoo Lienhard nimisen muurarin perheestä,
jonka miehen juopottelu uhkaa viedä kurjuuteen,
mutta jonka hurskas, uskollinen ja järjestystä
rakastava vaimo toimeliaisuudellaan pelastaa,
vieläpä hän kykenee vaikuttamaan kohottavasti koko
siihen maalaiskylään, jossa hän asuu. Sitä
seuraava kirja ,,Christophe und Else" ei saavuttanut
enää samaa menestystä. Näihin aikoihin P. tu
tustui Fichteen. jonka vaikutus on havaittavissa
1797 ilmestyneessä syvämietteisessä tutkielmassa
..Meine Nachforschungen tiber den Gang der
Natur in der Entwickelung des Menschengeschlechts".
— Pitkän väliajan jälkeen P. antautuu jälleen
käytännöllisen kasvattajan ja opettajan toimeen.
Kun Unterwaldenin kauttonissa oli syttynyt
kapina syksyllä 1798. aiheutti sen kukistaminen
varsinkin kanttonin pääkaupungissa Stanzissa
sanomatonta kurjuutta. Erittäin säälittävä oli
orvoiksi jääneiden lasten tila. Nämä lapset P.
halusi pelastaa perikadosta selittäen tahtovansa
.,ruveta koulumestariksi". Talvella 179S hän otti
hallituksen kannattamana hoitoonsa 80 köyhää
lasta ollen alati heidän keskellään. Opetukseen
liittyi nytkin käsitöitä ja ammattiopastusta, sillä
P. tahtoi kasvattaa oppilaistaan kansalaisia,
jotka itse ansaitsisivat leipänsä. Mutta laitos
lakkasi sodan takia jo 1799. Etsittyään parannusta
heikontuneelle terveydelleen P. lähti Bttrgdorfiin
Bernin kanttoniin tutkiakseen sikäläisissä
kouluissa opetusmenetelmää koskevia kysymyksiä. Kun
hallitus sitten 1800 myönsi hänelle oikeuden
käyttää Bitrgdorfin linnaa koulun pitoon, avasi hän
siellä Kriisin ja Toblerin avustamana
kasvatuslaitoksen opettajaseminaareineen, saaden
yritykselleen valtion kannatusta. Burgdorfissa
toimeen-panemainsa kokeilujen ja saavuttamainsa
kokemusten pohjalla hän kirjoitti
opetusmenetelmäänsä selittävän teoksen. „Wie Gertrud ihre
Kinder lelirt. Ein Versueh, den Miittcrn Anlei
tung zu geben, ihre Kinder selbst zu unterrichten"
(1801; suom.). 15:ssä, eräälle ystävälleen
osoitetussa kirjeessä P. esittää laajasti niitä
kasvatus-ja opetusopillisia periaatteita, jotka sittemmin
tulivat uuden kansanopetuksen pohjaksi.
Nimestä päättäen saattaisi luulla, että kirja on
helppotajuinen, mutta niin ei ole asianlaita. P. on
vain tahtonut jo nimellä tulkita sitä pedagogista
periaatettaan, että koulukasvatus ja -opetus on
rakennettava „asuintuvassa" noudatettujen
menettelytapojen pohjalle. Samaan aikaan hän
julkaisi vielä eräitä menetelmäinsä mukaisia
alkeiskirjoja („Buch der Mütter"). — P. alkoi jo olla
kuuluisa mies, hänen aatteensa vaelsivat maasta
maahan ympäri Eurooppaa. Se ei kumminkaan
estänyt Bernin uutta ylimysmielistä hallitusta
kohtelemasta P:ia kylmäkiskoisesti. Häneltä
otettiin Burgdorfin linna, mutta hän sai kum
minkin käytettäväkseen Mtinchenbuehseen
vanhan luostarirakenuuksen, jossa avasi
opetuslaitoksen 1804. Kun yritys yhdistää P:n laitos li
kellä Hoftvylissä sijaitsevaan Fellenbergin
kouluun epäonnistui, muutti P. Iferteniin 1.
Yver-doniin Neuchätel-järven rannalle, perustaen sinne
1805 opetuslaitoksen, jossa toimi kokonaista
kaksi vuosikymmentä. Tällöin hänen maineensa
kohosi korkeimmilleen. Kaikkialta Euroopasta,
vieläpä valtameren takaa saapui henkilöitä
tutustumaan hänen kasvatusaatteisiinsa palaten ta
kaisin mieli täynnä pedagogista uudistusintoa.
Saksassa Fiehte puhui innokkaasti P:n
aatteiden puolesta ja nerbart sai hänestä syviä
vaikutuksia. Suom. O. H. Gripenberg kävi talvella
1S10 Ifertenin opetuslaitosta katsomassa ja
innostui panemaan kotimaassaan käytäntöön P:n
kasvatusperiaatteita. V. 1825 P. lakkautti Ifertenin
oppilaitoksen, hänen taloudellinen tilansa kun
oli taaskin käynyt tukalaksi. Mieleltään
murtuneena hän muutti asumaan Neuhofin tilalle
pojanpoikansa luo. Siellä hän valmisti vielä eräitä omaa
elämäänsä valaisevia kirjoitelmia
(„Sehwanen-cresang", ..Lebensschieksale", ..Langentaler Bede").
P. kuoli helmik. 17 p. 1827.
P:lla on ollut syvällekäypä vaikutus
kasvatusopin ja kouluolojen kehitykseen 19:nnellä vuosis..
ja nykyaikainen kasvatusoppi vetoaa jälleen
uudistuspyrinnöissään erikoisesti hänen
periaatteisiinsa. P:n kasvatusoppia kannattaa
kauttaaltaan suurisuuntainen sosiaalinen pyrintö.
Kansa kokonaisuudessaan oli kasvatuksen avulla
kohotettava parempaan taloudelliseen toimeen
tuloon ja korkeampaan henkiseen tilaan. „01en
elänyt kerjäläisenä opettaakseni kerjäläistä elä
mään ihmisenä." „Jo kauan, aina nuoruuteni
päivistä saakka, on minun sydämeni halu vie
nyt minua kuin mahtava virta sitä ja
yksinomaan sitä päämäärää kohti, että saisin tukituksi
sen kurjuuden lähteet, johon näin kansan
ympärilläni vajonneen." Opin ja tiedon alkeet oli
annettava jokaiselle lapselle sukuun ja säätyyn
katsomatta, olipa koululaitos vielä niinkin
järjestettävä, että alemmasta koulusta oli luonnol
linen pääsy ylempään. — Ihmistä ei tullut
kehittää ainoastaan tietopuolisesti. ,.pään" voimain
rinnalla oli viljeltävä myös ..sydämen" ja,.käden"
voimia, s. o. tunre-elämä oli jalostettava ja
käytännöllisestä taidosta oli pidettävä huolta. Täten
kasvatettaisiin sopusuhtainen siveellinen persoo-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
