Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Philon ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
529 Philon —
joka hänestä on maailman luova järki ja laki:
Jumalan ensisyntyuyt poika on lähettiläs. Ph:sta
on jumaluuden harkitseminen ja armon avulla
havaitseminen ihmisen korkein hyvä: lihan
kuolettamisella ou siihen valmistauduttava.
Ph:n filosofialla on tärkeä asema juutalaisen
uskon ja hellenistisen viisauden välittävänä
edustajana ja spekulatiivisen kristillisen teologian
edeltäjänä. Tutkijain kesken on vielä
erimielisyyttä siitä, missä määrin tämä sopii 4:nnen
evankeliumin prologiin, Paavalin kirjeisiin ja
Heprealaiskirjeeseen. R. L.
Philou [-ön]. Foinikian Bvbloksesta, s. 64
j. Kr. Ph. on julkaissut kreikankielisen Foinikian
historian, jonka hän väittää olevan käännöksen
erään Sanchuniaton nimisen papin foinikialaisesta
alkuteoksesta, joka muka oli kirjoitettu jo ennen
Troian sotaa. Alkuteoksen olemassaolosta on
suuria epäilyksiä. Ph:n teos on epäilemättä
sisältänyt arvokkaita tietoja, mutta siitä on ainoastaan
katkelmia säilynyt Eusebioksen teoksissa.
Katkelmissa esiintyy foinikialaisen kosmogonian
aineksia. E. K-a.
Philopoimen [-o’imen] (n. 253-183 e. Kr.),
kreik. sotapäällikkö, kunnostautui Sellassian
tappelussa (222). tuli 207 ensi kerran Akhaian
liiton strategiksi, järjesti liiton sotajoukon hyvälle
kannalle ja hankki liitolle johtavan aseman
Pelo-ponnesoksella saatuaan Spartan ja Messeniankin
siihen yhtymään; lähdettyään kukistamaan
liitosta luopuneita messenialaisia hän joutui
vangiksi ja pakotettiin tyhjentämään myrkkypikari
(1S3); mainitaan usein nimellä .,viimeinen
kreikkalainen".
Philostratos
lo’-J. 1. Flavius Ph. [-vanhempi. kreik. reettori ja sofisti, ks.
Apollonios Tyanalainen. —- 2. Kaksi kreik.
kirjailijaa. joiden merkillisimmät teokset (..Eikones")
ovat kuvauksia Rooman valtakunnan eri
maakunnissa tavattavista tai ehkä olemattomista,
tekijän vapaasti mielikuvituksessaan keksimistä
maalauksista. R. L.
Philotas [filff-], kahden makedonialaisen,
Aleksanteri Suuren aikuisen sotapäällikön nimi.
Tunnetumpi heistä on Ph.. Parmenionin poika.
Aleksanterin nuoruudenystävä. Hän oli niitä,
jotka sittemmin osoittivat tyytymättömyyttään
Aleksanterin ylimielisen esiintymisen johdosta:
tuomittiin kuolemaan ja mestattiin 330 e. Kr.,
koska hän ei ollut ilmiantanut erästä tietoonsa
tullutta salaliittoa. J. F.
Phineus [phine’us], kreik. taruhenkilö,
Age-norin poika, kuningas Bosporoksen tai
Pontok-sen rannikolla. Hänen kerrotaan käyttäneen
väärin jumalien hänelle suomaa ennustuslahjaa
ja rangaistukseksi Zeus sokaisi hänet sekä
lähetti harpyiat, jotka ryöstivät häneltä kaiken
ravinnon. Boreaan pojat. Kalais ja Zetes, jotka
argonauttien kera saapuivat hänen rantaansa,
karkoittivat huimassa lennossa harpyiat kauas
Ph:n luota. Palkinnoksi Ph. neuvoo
Argonau-teille tien Symplegadien välistä. Toisen tarun
mukaan Ph. oli saanut rangaistuksensa siksi, että
hän toisen vaimonsa houkutuksesta sokaisi
lapsensa ensimäisestä aviosta. L. T.
Phlebitis ks. F 1 e b i i 11 i.
Phlegethon t. P y r i p h 1 e g e t h o n [e’thön]
i.,leimuava"), kreik. tarustossa Manalan tulijoki.
Phlegmasia (kreik. phlegmasi’a), tulehdus:
Phokion 530
Ph. alba d o 1 e n s lapsivuoteisissa erityisestä
infektsionista ja verisuonten tulehduksesta
aiheutuva tuskallinen, pinnaltaan muuten
ihonnäköi-nen (ei punoittava) turvotus reidessä.
Phleum ks. T ii h k i ö.
Phlox, j u o v i k k a, Polemoniaceæ-heimoon
kuuluvia, tavallisesti monivuotisia ruohoja, joilla
lehdet ovat vastakkaiset, suikeat tai vielä
kapeammat. 30 lajia Pohjois-Ameriikassa. Monet
lajit ovat yleisesti viljeltyjä kauniiden, usein
kirjavien kukkiensa vuoksi, yleisimmin kalju,
monivuotinen Ph. panniculata, karvainen,
yksivuotinen Ph. Drummondi. K. L.
Phoca ks. Hylkeet.
Phocæna ks. P y ö r i ä i n e n.
Phoenicopterus ks. F 1 a m i n g o.
Phoenix ks. Taatelipalmu.
Phoibe [-ë] (lat. Phtebe), kreik. taruhenkilö.
Uranoksen ja Gaiau tytär, titaani. Tarun
mukaan Ph:n hallussa oli Delphoin oraakkeli,
ennenkuin se siirtyi Apollonille. Pergamonin
friisissä Ph. on kuvattu taistelemassa gigantteja
vastaan. Roomalaisessa runoudessa Ph. esiintyy
Phoibos Apollonin sisarena, kuun jumalattarena.
L. T.
Phoibos, Apollonin tavallisin lisänimi, ks.
Apollon.
Phoinikia ks. Foinikia.
Phoiniks. 1. Kreik. taruhenkilö, Amyntorin
poika Boiotiasta. Kotoisten selkkausten vuoksi
isänsä kiroomana Ph. pakeni Phthian valtiaan
Peleuksen luo. Tämä teki hänet Dolopein
päälliköksi ja uskoi hänelle Akhilleuksen kasvatuksen.
Ph. seurasi isällisenä neuvonantajana Akhilleusta
Troian retkelle, ja koetti sovittaa Akhilleuksen
ja Agamemnonin välisissä riidoissa. — 2. Taru
lintu, luult. egyptiläistä alkuperää. Eräiden
tarujen mukaan Ph., joka on ainoa laatuaan,
tultuaan korkeaan ikään (500-vuotiaaksi tai
enemmän), laatii hyvänhajuisista oksista pesän, ja
polttaa itsensä siihen. Tuhasta kohoo uusi Ph.
Toisten tarujen mukaan joka 500 :s vuosi Ph.
saapui Egyptin Heliopoliiseen, isäänsä hautaamaan
auringonjumalan temppeliin. Ph. on käsitetty
kuolemattomuuden vertauskuvaksi. L. T.
Phokaia [-Ö-] (lat. Pliocæti). muinaiskreik. ku
koistava kauppakaupunki Jooniassa,
Vähän-Aasian länsirannalla. Se mainitaan Ateenasta pe
rustetuksi siirtokunnaksi ja perusti itse useita
siirtokuntia, joista Massilia (nyk. Marseille) oli
kuuluisin. Ph:n jäännöksiä on uusi Fokie
(turk. Fodja).
Phokion [phölcVön] (n. 402-318 e. Kr.), ateena
lainen sotapäällikkö ja valtiomies. V :sta 376
alkaen hänet 45 kertaa valittiin strategiksi. Hän
kukisti 349 e. Kr. Euboian kapinan ja pakotti
339 Philippos 11 :n luopumaan Bvzantionin piiri
tyksestä. Khaironeian taistelun jälkeen Ph. koetti
saada aikaan hyviä suhteita Ateenan ja
Makedonian välillä ja vaikutti sen. että Aleksanteri
Suuri säästi Ateenan siitä häviöstä, jonka omaksi
Theba joutui, vaikka Ateenakin oli noussut
aseisiin häntä vastaan. Ph. vastusti Aleksanterin
kuoleman jälkeen virinnyttä vapaudentaistelua ja sai
322 e. Kr. tehdyksi rauhan Antipatroksen kanssa.
Tämän kuoleman jälkeen syntyneissä
selkkauksissa Ph:ia syytettiin Ateenassa valtiopetoksesta
ja hänet tuomittiin kuolemaan. Hänen suora
rehellinen luonteensa ja sotapäällikkökykynsä oli-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
