Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Pix ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
671
Pjavozero—Planeetti
672
tilainen ja roouial.-katolinen kirkko,
l.ermonto-vin muistopatsas, Lermoutovin luola. Tunnettuja
rikkivesiläli teitä (-f 25°–f46°C). joilla käy pai
ou kvlpvvieraita. — Per. 1812 terveyslähteiden
takia P il yläpuolella, rautatien ja Podkuino
kiu varrella ovat vielä Esentuki’a alkaliset
lähteet -eka vielä ylempänä K i s 1 o v o d s k i u
kylpyhikaupunki 14.050 as. 1911), jonka
tunnetuin lähde on Narran nimeltään. E. E. K.
Pjavozero k-. Pääjärvi.
Plaani lat. pUiiu . tasainen, tasapintainen.
Placenta ks. Istukka ja Sikiö.
Placentalia, istukalliset, nisäkkäiden |
alaluokka, käsittää kaikki muut nisäkkäät paitsi
nokkaeläimet ja pussieläimet. Ityhmän
tuntomerkkinä ou m. m. i s t u k a n f placenta )
esiintyminen sikiökehityksen aikaisena
ravitsemiseli-menii. vrt. Istukka ja Sikiö. 1. V-s.
Placet lat.), tekee mieli, näkyy hyväksi. —
P. t. place tum regium. ruhtinaan
vahvistus.
Placidia Galla [-i’d- -a’l] k. 450), Rooman
kei-arin Theodosius Suuren tytär; joutui ensin
naimisiin iänsigoottien kuninkaan Ataulfin
kanssa, tämän kuoltua 415 room. sotapäällikön
Constantiukseu kanssa 417; hänen poikansa oli
Valentinianus 111. jonka puolesta hoiti hallitusta
vv. 42". 445. J. F.
Placodermi ks. Panssarikalat.
Plafondi (ran.sk. plafomh, huoneen katto,
erikoisesi’ sellaineu. joka on maalauksilla tai
korko-kuvaornameuteilla koristettu, ks. Sisäkatto.
K. S. K.
Plagaalinen lopuke (kreik. plagios = vino),
»nw., perussointu. jonka edellä käy leposointu
(aladominantin sointu).
Plagaalinen sävellaji. 1. Melodiamuodostus—
missä sävellajissa hyvänsä — joka pääasiallisesti
liikkuu sävelmän päätössävelen molemmin
puolin, saavuttaen siten pehmeän ja miettiväisen
sävyn.— 2. Keskiajan kirkkolaulussa yhteisnimitys
niille sävellajeille, joiden metodiikka ylimalkaan
seurasi yllämainittua muodostustapaa. /. K.
Plagiaatti liat. plariium = ihmisryöstö),
tekijän (tiedemiehen, kirjailijan, säveltäjän) teosten
t. niiden osien julkaiseminen ominaan,
kirjallinen varkaus. — Plagieerata 1. plagioida,
esittää toisen kirjallisia tuotteita ominaan, tehdä
itsensä syypääksi plagiaattiin, -vrt.
Omistusoikeus.
Plagieerata I. p I a g i o i d a ks. P I a g i a a 11 i.
Plagioklaasimaasalpä. P:t ovat
maasälpäryh-mään iks. Maasälpä) kuuluva sarja
kivennäisiä. jotka ovat sekoituksia natrium- ja
kalsium-alumniiumHilikaat ista.
Plagioklaasisarja ks. Maasälpä.
Plagioklaaslt ks. Maasälpä.
Plagioskooppi kreik. plagios = kiero, vino, ja
skopein . katsella), ylhäältä avonainen, suuri,
pyöritettävä silinteri näköhairaliduksen osoittamista
varten laitteen Hisii-sä seisoville henkilöille. Heille
näyttää näet p:n pyöries-ä maan pinta kohoavan
p:n kenkustaan päin yhtä paljon kuin he itse
tietämättään kallistuvat ulospäin. (V. S:n.)
Plagiostoml ks. Rustokalat.
Plagiotrooppinen. kasvit., ks.
Ortotroop-p i n e n.
Plaid /plnd t. plridj H-ngl.), pitkä, karkeahko,
ruudullinen t. juovikas villavaippa; matkavaippa.
Plakaatti (ransk. placard < plaqucr =
päällystää), julistus, kuulutus. — Taiteellinen
p.. afisi 1. kuvuilmoitus on enimmäkseen
reklaami tarkoituksessa tehty ja on senvuoksi
huomion herättämistä varten useimmiten esitetty
voimakkain, yksinkertaisin muodoin ja värein.
Erityiseksi taiteeksi p. kehittyi 19:nnen vuosis.
lopulla, jolloin se pääsi muotiin ja vaikutti
yleiseen maalaustaiteeseenkin. Nykyaikainen p. taide
on peräisin Ranskasta, jossa sen uranuurtajina
o\at olleet taiteilijat Chéret, Grasset, Forain.
Toulouse-l-autrec, Steiuleu y. m. Englannissa sen
edustajista mainittakoon m. m. Dudley, Hardy ja
Nicholson, Saksassa lleine. Orlik, Cissarz ja Olaf
Gulbransson sekä Suomessa Gallén-Kullela.
[Spon-sel, „Das moderne Piukat" (1897) ja v. Zur
Wes-teu, „Reklamekunst" (1903).]
E. R-r.
Plaketti (ransk. pluquettc), pienehkö,
tavallisesti neliskulmainen, korkokuvallinen
metallilaatta. jota käytetään joko toisten esineiden
koristelua varten tai itsenäiseen dekoratiiviseen
tarkoitukseen. P:n valmistukseen käytetään
useanlaisia metalleja ja erilaisia työtapoja (valaminen,
graveeraus, pakotus, lyöminen). P. esiintyy
ensiksi Italiassa 1400- ja 1500-luvuilla varsinkin
kirkollisten esineiden koristeluissa. Uudempana
aikana n. v:sta 1800 ovat ranskalaiset Chaplain,
Roty, Charpentier y. m. herättäneet jälleen eloon
harrastuksen tähän taidelajiin käyttäen p:ia sekä
itsenäisenä taideteoksena ettii mitalin asemesta
muistoesineenä merkkihenkilöistä tai
-tapahtumista. K. S. K.
Plakki (plaqucs) ks. Kuppa.
Plakodontit, matelijaryhmä triaskaudelta, ks.
Nisäkä siisko t.
Plakoidisuomu ks. Suomu ja Kalut,
palsta 70.
Planaria ks. R i p s i m a d o t.
Planck. Gottlieb (1824 1910), saks.
oikeusoppinut. Otti m. m. huomattavalla tavalla osaa
Saksan voimassaolevan yleisen siviililakikirjan
valmistukseen ja on kirjoittanut siitä paljon
käytetyn kommentaarin. .V. il.
Planeerata (lat. plänus = tasainen, sileä),
tasoittaa; suunnitella.
Planeetti (kreik. plan?t£s = risteilevä,
liikkuva), k i e r t o t ii h t i, kiintotähtisysteemissii
(aurinkokunnassa) piiäkappaleen (auringon)
ympäri elliptisessä radassa liikkuva pieni, lainatulla
valolla loistava taivaankappale. Meidän
aurinkokunnassamme voi erottaa 3 ryhmää kiertotilhtiä:
1) sisä-p:t Merkurius, Venus, Maa ja Mars. 2)
pikku-p:t, joita nykyään on keksitty n. 700
Marsin ja Jupiterin ratojen välillä, 3) ulko-p:t
Jupiter. Saturnus, Uranus ja Neptunus. Sisä-p:ien
lukua lisäisi hypoteettinen
intramerkuriau-linen p. (ks. t.), ja ulko-p:liin laskettaisiin
mahdollinen transneptuninen p. (ks. t.).
l’:n liikunta radassa tapahtuu Keplerin lakien
(ks. t.) mukaan. Eri p:ien ratojen tasot eroavat
vain hieman toisistaan, ja liikesuunta on sama
(vrt. Kosmogonia). Keskimäisestil
p.-ryli-mästä, pikku-p :eista, ks. Asteroidit. Muista
kiertotähdistä vrt. artikkeleja Jupiter, Maa.
Mars, Merkurius, Neptunus,
Saturnus, Uranus ja Venus. Allaolevan
taulukon perusteella voi myös tehdä vertailuja niitten
suuruussuhteista y. m.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
