Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Polovtsit ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
Polttoaineet
784
0«, 30», 25*. kostruiu
Kuusi . . 4.290 3.310 3.070 lämpöyksikköä
Maoiv 4.470 3.460 3.200
Koin . . 4.160 3,310 2.970
— Puuhiilet. Hyvät puuhiilet ovat mustia
ja verrattain kovia, niiden om.-p. on 0,u-0,i; hl.
painaa n. 16 kg. Ne sisältävät kuivina noin 04%
hiiltä. 1-2’vetyä, 3-4<> happea ja 2-3’;
tuhka-aineita. Puuhiilien polttoarvo on n. 7,000
lämpö-yksikköä. Ne palavat helposti, liekki on lyhyt,
sinertävä ja aivan savuton. Käytetään
enimmäkseen metallurgisiin tarkoituksiin, ne kun ovat
rikistä v. m. metalleille vahingollisista aineista
vapaat. — Puujätteet. Sahoista saatujen
rimojen paino on 75-80"^ halkopuiden painosta,
>uhan purujen paino on 23-29 kg hl kohti.
Puuhiomoista saadut kaarna ja puru painuvat
silppuna 29-35 kg hl, niiden polttoarvo on noin
1.650 lämpöyksikköä. Puujätteitä käytetään
höyrykattilain lämmitykseen ja myöskin
voima-kaasun synnyttämiseen, jcta vuorostaan
käytetään imukaasumoottoreihiu. kuumennus-uunien t.
höyrykattilain kuumentamiseen. — Lahoaminen,
johon ilma ei pääse vaikuttamaan, kohottaa
ka-viaineiden polttoarvoa syystä, että niistä
silloin poistuu pääasiallisesti happi ja vety, joten
niiden hiilenpitoisuus suurenee. Tällaisia n. s.
fossiilisia p:ita ovat: polttoturve, ruskohiilet,
kivihiilet ja antrasiitti. Näistä on polttoturve
tällä lailla lahonnut vähimmin, antrasiitti
enimmin. siis kauimmin, joten se sisältää enimmiu
hiiltä ja hyvin vähän vetyä ja happea. Kutakin
100 osaa hiiltä kohti sisältää
Puu . 12 .■saa ven 4. so osaa happea.
Polttoturve . . 10 . - 55 .
Ruskohiili • . - s »
Kivihiili . 6 . „ 15 .
Antrasiitti . . . . 2j „
— Polttoturve sisältää, riippuen
syntymäpaikoista, erilailla eri aineita; ilmakuivana
sisältävät hyvät lajit 50-62% hiiltä, 5-6% vetyä, 30-36%
happea. 12-20% vettä, n. 1% typpeä sekä 2-12%
tuhka aineita. Turve palaa savuavalla liekillä,
sen polttoarvo on n. 3.000-4.000 lämpöyksikköä.
Hl turvetta painua 19-34 kg. Polttoturvetta
käytetään meillä toistaiseksi verrattain vähän.
Ulkomailla sitävastoin käytetään sitä huomattavin
määrin joko luonnollisessa tilassa kappaleina,
briketeiksi puristettuna tai biillytettvnä
höyrykattilain ja lieskauunien sekä lisäksi lasi- ja
putla-uunien kuumennukseen ja polttomoottoreihin
käytettävän voimakaasun valmistukseen. —
Ruskohiilet ovat lahoamisasteeseen nähden turpeen
ja kivihiilen välillä. Niitä on hyvin laajalti
maapallolla. Käytetään tavallisesti tiilenmuotoisina
kappaleina, jotka valmistetaan sekoittamalla vettä
hienonnettuun hiileen, josta puurosta tiilet
valetaan ja annetaan ilmassa kuivua, tai myöskin
puristetaan höyryllä kuivatut hiilet kovalla
paineella briketeiksi. Edellisiä käytetään kaivosten
lähiseuduilla, brikettejä kuljetetaan kauemmaksi.
Ruskohiilet sisältävät 50-70’1, hiiltä. 3-5% vetyä,
20-28% happea, 12-20% vettä ja 8-10% tuhkaa.
Ominai-paino on noin 1.4. Ne palavat pitkällä
savuavalla liekillä. Polttoarvo on 3,500-4,500
lämpöyksikköä. Ruskohiilestä valmistetaan
tislaamalla ivarsinkin Hallen seuduilla Saksassa)
soliiuriöljvä ja paraffiinia. jolloin tislausjätteenä
saadaan n. s. g r u d ek oksia, jota käytetään
talouteen. Se on tuhkatonta ja pulua vain kyte-
mällä pitkät ajat. tarvitsematta erityistä
ilman-vetoa. — Kivihiilet, tärkeimmät ja
arvokkaimmat p„ ovat teollisuuden tärkeimpiä
tekijöitä. Kokoonsa nälideu kaupassa olevat hiilet
ovat: lohkarehiiliä (yli 80 mm), noppahiiliä (n.
80-40 mm), pähkiuähiiliii (noin 40-15 mm),
muru-hiiliä noin 15-8 mm) ja jauho- l. hienohiiliä
(alle 8 mm). Palaessaan antamansa liekin
pituuden mukaan hiilet jaetaan lyhyt- ja
pitkiiliekki-siin. Liekin pituus riippuu hiilten sisältämästä,
kuumennettaessa syntyvästä vety-, toisin sanoen:
kaasujen määrästä. Canuel-hiilet antavat pisim
mäin. antrasiitti lyhimmän liekin. Kivihiilet
sisältävät 70-93% hiiltä, 4,»-6% vetyä, 4-20%
happea. 0,>-l.i% typpeä. 3-12<^ tuhkaa. 2-4%
hygroskooppista vettä sekä rikkiä y. m. aineita.
Kivihiilen ominaispaino on l.i-l.t. 1 m’ painaa 700-800
kg. Polttoarvo on 6.500-7.800 lämpöyksikköä. —
Kivihiiliä käytetään paitsi suoranaisena (arina-)
polttoaineena myöskin valokaasun ja (kaivos)
koksin sekii n. s. generanttorikaasun (ks.
Vesi-kaasu) valmistukseen. Suoranaiseen
lämmitykseen käytettävät ..höyryhiilet" ovat
pitkäliekki-siä ja myöskin piintyviä: lyhytliekkiset, sulavat
..pajahiilet" ja lyhytliekkiset liiekkaliiilet sopivat
parhaiten kalkin ja tiilen polttoon. Antrasiittia
käytetään huoueuuneihin ja vesikaasun
valmistukseen, Ameriikassa myöskin sulattoihin
(masuuneihin). — Kivihiilibriketit.
Hiilikaivoksista ja hiilenlajittelulaitoksista tulee paljon
hiilimurskaa, jota semmoisenaan ei kannata
kuljettaa eikä käyttää. Laihain hiilten murska
puristetaan. sekoittumalla siihen kivihiilitervaa
siteeksi. tiilen muotoisiksi briketeiksi, lihavien
lajien murskasta poltetaan n. s. k a i v o s k o k s i a.
Brikettejä on mukavampi kuljettaa ja käsitellä
kuin hiilimurskaa, ne säilyvät varastossa hyvin,
niitten laatu on tasainen, ne täyttävät
varastopaikan ladottuna tyystin, palavat helposti ja
savuavat vähän. — Koksissa on 90-95% hiiltä,
O.s-1.1% vetyä, 1-4% happea, 0,4-1,s% typpeä, 1%
rikkiä. 5-8% tuhkaa ja 2-4% vettä. Koksi syttyy
vaikeasti, palaa savuttomasti lyhyellä sinisellä
liekillä, sen polttoarvo on 7,800 lämpöyksikköä.
Kaasukoksin paino: 1 hl noin 41 kg. kaivoskoksin
42-50 kg.
Nestemäiset polttoaineet. Näistä
ovat tavallisimmat vuori- 1. maaöljystä
puhdistamalla ja tislaamalla valmistetut: bentsiini,
om.-p. on n. 0,i ja liekehtimispiste (ks. Tuli)
21°C. petroli ipaloöljy, lamppuöljy, kerasiini,
fotogeeni), om.-p. 0.n-0.»7 (Pennsylvania) ja
0,»u-0.«u (Baku), sekä pctrolijätteet (masuti).
Niiden polttoarvo on 10.000-11.000
lämpöyksikköä. Bentsiiniä käytetään polttoaineena
puhallus- (kuumennus-) lampuissa ja pienissä
polttomoottoreissa, petrolia samoin sekä lisäksi
öljy-keittimissä ja vielä huoneenliimmitykseenkin;
petroli jätteitä käytetään (Pennsylvanian.
Kaukaasian ja Etelä-Venäjän radoilla. Kaspian- ja
Mus-talla-merellä. Volgalla ja alisella Tonavalla ja
lisäksi Venäjän laivastossakin) veturi- ja
laivakat-tiloiden lämmitykseen, sekä polttomoottoreihin
maalla ja merellä, lisäksi sulatinuuneihin terästä
ja rautaa sulatettaessa. Petrolijätteitä
poltettaessa käytetään suihkuttajaa. joka höyryn avulla
puhaltaa öljyn hienona sumuna tulipesään,
jolloin palaminen on täydellinen ja savuton.
Polttomoottoreissa ja keittimissä käytetään
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
