Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Ponte ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
Ponte—Ponttiseinä
826
Ponte, Jacopo d a, it. taidemaalari, ks.
B a s s a n o.
Pontecörvo, kaupunki Keski-Italiassa,
Campa-nian pohjoisosassa. Liri-joen ja rautatien
varrella; 10,518 as. (1001). — Tuomiokirkko, linna,
8-kaarinen silta; piispanistuin. — P. oli
aikoinaan itsenäinen ruhtinaskunta. Napoleon I
lahjoitti sen 1800 marsalkka Bernadottelle, joka
luopui siitä 1810 (tultuaan valituksi Ruotsin
kruununprinssiksi) ; kuului 1814-60 paaville.
Fontederia ks. V e s i li y a s i n 11 i.
Pontifex (lat.), muinaisroomal. tarun mukaan
Numan perustaman pappiskunnan jäsen. Alkuaan
näitä pappeja oli 0. mutta luku kohosi
Cæ-sarin aikana 16:een; keisarit, jotka itse olivat
ylipappeja (pontifices maximi), nimittivät
pap-piskuntaan uusia jäseniä mielinmäärin. Papiston
toimena oli kaikkien jumalanpalvelusmenojen ja
alempien pappiskuntien ylijohto, huolenpito
ajanlaskusta ja kalenterin toimittamisesta.
Uskonnollisen perintätiedon ja lain pohjana olivat
erityiset kokoelmat pyhiä asetuksia (libri
ponti-ficii), joista osia on säilynyt. [Preibiseh,
„Frag-menta librorum pontificiorum" (1878). Mommsen.
..Römisehes Staatsrecht" (3 :s pain. 2:nen nide
siv. 17 seur. 1888).] E. II-l.
Pontilaiset nevat (it. Paludt Poniini, vanhan
ajan Ager Pometinns) ovat Keski-Italiassa.
Rooman provinssissa, Roomasta kaakkoon.
Volskilais-ten vuorten ja rannikon hiekkakinosten välissä;
n. 750 km2. Rocman tasavallan alkuaikoina seutu
oli taajaan asuttu (siellä kerrotaan olleen 33
kaupunkia), mutta sittemmin harventunut väestö ei
voinut pitää maan kuivaukselle välttämättömiä
viemäreitä kunnossa. Alue rämettyi. malaria
kar-koitti väestön. Sittemmin ou tämän tästä tehty
yrityksiä P:n n:n kuivaamiseksi; osaksi on
onnistuttu.
Pontilaiset saaret ks. P o n z a.
Pontius Pilatus ks. Pilatus.
Pontoni ks. Pönttöni.
Pontonieerit (ransk. pontonnier) ovat niitä
teknillisiä joukkoja, joita käytetään
sotajoukkojen kuljetuksessa vesistöjen yli tarvittavien
siltojen rakentamiseen; yhdistetään
pontoni-e e r i k o m p p a n i o i k s i. M. v. V.
Pontoppidan [ to’-]. 1. Henrik P. (s. 1857),
tansk. kirjailija. Lukuisissa teoksissaan P.
kuvaa nykyaikaisen Tanskan yhteiskunnallisia sekä
henkisiä että taloudellisia olosuhteita, nänen
esitystapansa on miehekästä, puolueetonta, usein
terävän ironian höystämää. Mestarillisia,
varsinkin luonnonkuvaustensa puolesta, ovat hänen
pikkukertomuksensa ..Fra hytterne" (1887),
samoin pienet romaanit ..Nattevagt" (1S94) ja
,.Is-bjornen" (1887). Etevimmät ovat hänen laaja
romaanisarjansa: ..Det forjsettede land" (3 osaa:
..Muld" 1891, suom. 1S93: ..Det forjættede land".
1892: ..Dommens dag", 1895), joka kuvaa
henkisiä virtauksia ja uskonnollisia taisteluja
maaseudulla. varsinkin grundtvigilaisissa piireissä, sekä
..Lykkeper" (8 nid.. 1898-1904). joka tahtoo
näyttää toteen, ettei ihminen koskaan voi vapautua
alkuperäisen ympäristönsä kahleista. Tl. Kr-n.
2. Morten Oxenboll P. (s. 1851). tansk.
pappismies. edellisen veli. P. toimi pitkän
aikaa kan-anopistoniohtajana. luopui
mielipiteittensä vuoksi tästä toimesta 1891 eläen jonkun
aikaa yksinomaan vapaana kirjailijana ja julkais-
ten aikakauskirjaa „Frit Vidnesbyrd". V. 1894
P. otti vastaan hänelle tarjotun papinviran. OI
tuaan alussa Grundtvigin ihailija P. on
myöhemmin muuttunut grundtvigiläisyyden
vastustajaksi, pitäen sitä kaavoihinsa kangistuneena
liikkeenä. P:n kirjoista mainittakoon suomennettu
„Kirjeitä Kristuksesta kummipojalleni" (1905).
jolla on apologeettinen luonne. E. K-a.
Fontormo [-to’r], oikeast. Carrucci,
Jacopo da (1494-1557), it. taidemaalari, Firenzen
koulua; Andrea del Sarton apulainen,
Michelangelon matkija. Maalannut freskoja ja
taulu-kuvia, joista muotokuvat huomattavimpia.
E. R-r.
Pontos, muinainen valtio Vähässä-Aasiassa, oi
keastaan pohjoisin osa Kappadokiaa.
Mustanmeren etelä- ja kaakkoisrannikolla Halys-joen ja
Armeenian välissä. Rannikolle kreikkalaiset 6:11
nella vuosis. e. Kr. perustivat siirtokuntia
(Ami-sos. Trapezus y. m.). Alussa 3 :nnella vuosis. e Kr.
Mithradates I perusti P :een itsenäisen
valtakunnan, joka hänen seuraajiensa aikana kasvoi,
kunnes se Mithridates Eupatorin hallitessa (120-63
e. Kr.) saavutti suurimman laajuutensa, jolloin
se käsitti Kappadokian. Galatian, Phrygian,
Vä-hän-Armeenian ja Mustanmeren pohjoisrannikon.
Milliridateelta roomalaiset valloittivat P :n ja
jättivät osan puoleksi itsenäiseksi valtakunnaksi,
toisen osan liittivät Bithyniaan. Koko P. tuli
l:sellä vuosis. j. Kr. roomalaiseksi. L. T.
Ponttauskone, puunjalcstuskone, jolla lauto
jen reunoihin höylätään toiseen uurre, toiseen
kieli, jotka toisiinsa sopien muodostavat tiiviin
liitoksen. Tavallisesti sama kone höylää laudan
lappeat sivut tasaisiksi. P-o P-o.
Pontti ks. P o n t a t a.
Ponttiseinä (ruots. spont = saumal, pystyttäi
sistä. erityisellä tavalla yhteenliitetyistä
lankuista tehty seinä, jota käytetään maan tukena
peruskuoppia kaivettaessa ja maatäytteitii
muodostettaessa sekä erittäinkin estämään veden
tuloa tällaisiin kuoppiin ja suojaamaan perustuk
sia, maatäytteitii. rantoja y. m. s. virtaavan
veden aiheuttamalta syöpymiseltä (vrt.
Perus-tusrakennus). Lankkujen liitos tehdään
ponttauksella. jolloin lankun laitaan tehdään
syvennys 1. uurre, johon toisen lankun laidassa
oleva kapeampi terä 1. lehti sopii sisälle niin. että
sauma tulee tiivis. Kuva 1 esittää p:ssä
tavallisia ponttauksia, a kulmapontti. b suorapontti.
c viistopontti, ja niistä a tuottaa vähemmän
tiiviin ja c parhaimman liitoksen. P. rakennetaan
siten, että maalian ensin upotetaan
ponttiuur-teella varustettuja paaluja riviin 1,5-2,s m:n
etäisyyteen toisistaan ikuva 2), näiden
kummallekin puolelle kiinnitetään kehyspuut lähelle maan
pintaa. Kehyspuiden väliin jäävään rakoon pis-
Kuva 2.
Kuva 5.
Kuva 3.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
