Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Puutarhasiirtolat ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
I1S3
Puutavaralajit
1184
-ui olla 1 i pituudesta. Egyptin parruja
veistetään meillä pUasiassa Saimaan vesistössä
ranta-met-iss.i. Nntä viedään Egyptiin eritoten
Aleksandriaan ja käytetään arabialaismajojen
katto-puina. Pvöreälatvaisia parruja vie
duän meiltä paljon Louuais-Suomestu
pääasiallisesti Saksaan; ne veistetään terveistä miintv- ja
kuusipuista, latvaläpimitta 3* :sta ylöspäin,
pituus 16’ sta 54’:ääu saakka, vajasvrjää saa olla
- j pituudesta. — Lehterit ovat mäuty- tai
kuusipuusta kahdelta puolen latvaan asti l’3":n
vahvuiseksi veistettyä puutavaraa, pituus 20, 24,
30 ja 36 jalkaa, saa olla toisin piiin väärä.
Leli-tereitä viedään etupäässä Lounais-Suomesta.
eritoten Kuumalta („Kituman lehtereitä"), Saksaan
olkikattojen kannnttimiksi. Nelisärmäiset
kai vos hirret [hrtcn mining timber)
veistetään tävsisärmäisiksi tyvestä aina 5’:n pituuteen,
-iitä ylöspäin keveästi latvaan saakka. Vähin
läpimitta 6"x5"; keskipituus 1Ö’-17’.
Hollannin pelkat, järeitä, etupäässä kuusisia,
hidaskasvuisista puista katkottuja hirsiä, jotka pitkin
pituuttaan ovat keveästi veistettyjä kahdelta,
tyvipäästä 2-3 jalan pituudelta neljältä
puolen. Pituus tasaluvuissa 14-30 Amsterdamin
jalkaa. latvaläpimitta 9 Amsterdamin tuumasta
ylöspäin. Vienti tapahtui etupäässä
Alankomaihin, on viimeaikoina miltei tauonnut. K y
I-j e t y t r a k e n n u s h i r r e t. kahden puolen
veistettyjä ikyljettyjä) hirsiä, pääasiallisesti
seinähirsiksi aiottuja. Ratapölkyt. Suomen
v lltionrnututeillä käytettävien ratapölkkyjen
tulee olla valmistetut terveistä, kasvavista,
marras-helmik:n ajalla kaadetuista tai juurella
kuivaneista. mutta mädästä ja sinipinnasta vapaista,
eheistä mänty- tai honkapuista, joissa on
sydän-puu ja jotku eivät ole livötykasvuisia.
Käytetään kahta lajia: pitempiä. 275 rai, ja
lyhyempiä. 250 cm pitkiä, edellisten vähin
latvaläpimitta 250 min. jälkimäisten 225 min. Pölkkyjen
tulee olla puhtaaksi kuorittuja ja kahden puolen
veistettyjä tai sahattuja. Pitkien ratapölkkyjen
paksuus veistoksien välillä oli ennen 180 mm,
nyk. 160 mm, lyhyempien ennen 175 mm, nyk.
150 mm. Veistospinnan leveys kapeammalla
puolella on nyk. pitkis-ii ratapölkyissä oleva 140 mm
ja lyhyemmissä 130 mm. — Ratapölkkyjä
valmistetaan muunkinmittaisia vientiä varten
varsinkin Encluntiin (alcepers), missä niitä
käytetään suuria määriä m. m. hiilikaivoksissa.
Niilien pituus vaihtelee 3’:sta 0’:aan ja paksuus
2»/,"x4 »/«" jopa 3"xfl". — S p 1 i t s i p u i 1 1 a
mplita) ymmärretään keskeltä halkaistuja
propseja. — Splits and buck on splitsin ja
sleepersin välimuoto.
Sahatavara. Lankut ovat sellaista
sahatavaraa. joka on vähintään 2" paksua ja
vähintään 9" leveätä. Battensit, sellaista
sahatavaraa, joka on vähintään 2" paksua ja 4"-8"
leveätä. Alle 6":ii levyisiä battenseja sanotaan
tav. soiroiksi fsmntlinijt). Laudat )vat
vähintään ’/>":n ja korkeintaan l’/»":n paksuja;
leveys vaihtelee 4" 12":aun. Pienistä laudoista,
joiden leveys on 5" ja siitä alle. käytetään
nimitystä p I a n r Ii e t t e s. P i n t a I a u d a t,
sahatun pölkyn kyljestä tai pinnasta syntyneitä
lautoja. Myydään -ekä syrjättyinä että
syrjäämät-töminä. Pinta ja hylky laudoista valmistettu ja
ovat n. h. Schaalbretterit, joita laivataan
varsinkiu Saksaan: ne ovat tav. vajasyrjiiisiä
1". ’l»~ ja VX4". 4 ■/>"• 5" sekä 5 ’/,"• —
l.auk-kuja. battenseja ja lautoja myydään ylimalkaan
sekä lajiteltuina että lajittelemattomina. Tav.
lajitellaan mänty- ja toisinaan myös kuusilankut
eri hyvyysluokkiin, jotavnstoin kuusibattenMja
ja -lautoja laivataan ja myydään
lajittelemattomina. Mäntybattenseju ja -lautoja laivataan sekä
lajiteltuina että lajittelemattomina; mänty- ja
kuusiplansetteja lajittelemattomina. Lajittelussa
käytetään seuraavaa asteikkoa:
Engl. lajittelu Knnsk. lujittein
Mixed l:lère
Thirds (3:rds> 2:iiMoe
Fuurths (4:ilis) 3:lime
Pi[|lis (."»alisi 4;ième
Sixihs (6:ths) Mème
Sovenths (7ahs) tai 6:ièrae
inferiur 6:th eli ..wracks".
Viime aikoina on pääasiallisesti ransk. lajittelu
ollut käytännössä ja ou ruvettu merkitsemään
eri hyvyysluokut roomal. numeroilla I V, jolloin
I on parasta tavaraa. Lajittelemattomassa
tavarassa (unassortcd 1. lyhenti, us) on kaikkia muita
hyvyysluokkia sekoitettuna paitsi V :ttä.
Lajittelussa eri hyvyysluokkiin arvostellaan
sahatavaran laatu oksien, halkeamien, puun kierouden,
tiheyden, vajasärmäisyyden v. m. seikkojen
mukaan, jolloin kuitenkin on huomioonotettava, eitä
järeämpi sahatavara saa sisältää suuremman
määrän oksia, halkeamia y. m. kuin pienempi tavara.
Sahatavaroihin on vielä luettava: K immet
(staf), joita valmistetaan sahattaessa jääneistä
pinnoista ja pienemmästä puutavarasta. Niitä
tehdään sekä laitakimpiä (1/s"x2", 2’/j". 3",
3 »/s", 4", 4 ll," ja 5", pituus 24"-29") että
pohja-kimpiä, n. s. Iieudings (’/•>"x2". 2’/s" a>na 7",
pituus 17", 28" ja 34" tai myös 18" ja 36").
Laivataan etupäässä Englantiin ja käytetään silli-,
sementti-, maali- y. in. tynnyrien valmistukseen.
L a a t i k k o 1 a u d a t (box boards) valmistetaan
kaikenlaatuisiin mittoihin etupäässä
pintalau-doista, mutta väliin paremmastakin aineesta. On
laivattu viime aikoina yhä suurempia määriä
laa-tikkotarpeiksi mitä erilaatuisimmille valmisteille.
M ii u r a u s s ä 1 e e t eli -1 i i s t a t (latlis,
plus-tcr latlis), ohuita, kaitaisia liistoja : käytetään
alustana seiniä ja kattoja muurattaessa, jotta
saviruukki paremmin tarttuisi. Sahatuista
säleistä käytetään nimitystä sawn laths; käsin
halkaistuista handsplit latlis.
Tavallisimmat mitat ovat 1 >/»"Xa/io", 1"XV«"> t"Xs/i«".
pituus 2’/s’. 3’. 3’/j’, 4’ ja 4 ’/i’. Laivataan
etupäässä Englantiin ja Irlantiin. L a t h w o o d taas
tarkoittaa sellaista pärepuun tapaista puuta, josta
säleitä halkaistaan. Laivataan Englantiin. —
L a n k u n- ja 1 a u d a n p ä ä t (»plitwood,
fire-wood), lankkuja, battenseja ja lautoja
justeera-tessa syntyneitä pätkiä, pituudeltaan l’:stä
5 Vi’ :een. Laivataan Englantiin, jossa niitä
alkujaan käytettiin sytykkeiksi kivihiilitulta
sytyttäessä (josta nimitys firewood), mutta nykyjään
ranka-aineena laatikkotehtaissa y. m. — K i m a t,
lankkuja, battenseja, lautoja y. m. syrjättäessä
syntyneitä jätteitä, joista sivutuotteina tehdään
kimpiä, säleitä, liistoja, keppejä y. m. s. tai
polttopuita, „rimahalkoja", joihin luetaan myös
pinnoista (rtiots. balcar) eli sahaamisessa
suhapölkyn kyljistä syntyneistä, toiselta puolen
kuperista jätelaudoista katkottua polttopuuta.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
