Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Pyhäjärvi ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1219
Pyhä liitto —Pyhän ruumiin juhlapäivä
1220
puheenjohtajana ovat toimineet: rovasti A. V.
Lyra 1889-1904) ja v:sta 1904 totit. Lauri
Ingman. Sihteerinä ja matkasaarnaajana on v:sta
18US ollut pastori Koli. Hernl>erg ja v:sta 1912
kirkkoherra Kaarlo Kivekäs. V. 1910 oli
yhdistyksen johdou alla toimivien pyhäkoulujen luku»
määrä 8.530, opettajien lukumäärä 16.338 ja
oppilaitten 170.728. Melkein alusta alkaen on p.
julkaissut ..Pyhäkoululehteä" ja ..Lasten
pyhii-koululehteä" ynnä vastaavia ruotsinkielisiä
lehtiä. V. 1911 oli edellisen tilaajamäärä n. 2.500
ja jälkimäisen n. 6,000. Ruotsinkielisten lehtien
tilaajamäärä on ollut paljon pienempi. [E.
Kilpeläinen. ..Suomen pyhäkoulu" il912).J E. Ka.
Pyhä liitto ks. Pyhä allianssi.
Pyhältö, useiden Suomessa tavattavien
paikkojen nimi, joka luultavasti on yhteydessä paka
nuudenaikuisten käsitysten kanssa. Niitä on
Vehkalahdella P:n kylä. joka uuden ujun alussa
oli eri verokuutana: I-empääliissä P.. jonka
liiliei-svydessi korkea, jylhä vuori: Marttilassa y. m.
Pyhämaa ennen Pyhämaan Luoto). 1.
Kunta. Turun ja Porin 1„ Vehmaan kihlak..
yksi osa kuuluu Uudenkaupungin-Uudenkirkon
nimi-miespiiriin. toinen
Laitilau-Kauman-Kodis-joen-Pyhärannan nimismiespiiriin, saaristopitäjä
Raumanmeressä pohjoiseen Uudestakaupungista;
kirkolle Uudestakaupungista 25 km (talviteitse
20 km). Raumalta 30 km. Pinta-ala 60., km!,
josta viljeltyä maata 11910) 801 ha (siinä luvussa
luonnonniityt 271 ha). Manttaalimäärä 12u/m.
tulonsavuja 55, torpansavuja 40 ja muita savuja
190 (1907). — 1.402 as. (1913), kaikki
suomenkielisiä. 295 ruokakuntaa, joista 78:11a
pääelinkeinona maanviljelys. 56:11a merenkulku ja 52:11a
kalastus >1901).— 114 hevosta, 404 nautaa (1911).
Kauppalaivastoon kuului 1910 28 purjealusta
iyht. 2.067 netto rek.-ton.i. — Kansakouluja 1
il914). Säästöpankki. — P:n nimenä oli ennen
myös P a h a m a a. joka nimitys johtui siitä,
että P:n saariston asukkaat olivat muinoin
peljättyjä merirosvoja. — 2. Seurakunta,
konsixtorillinen. Turun arkkiliiippak., Vehmaan
rovastik. V. 1639 Laitilan ’1. Untamalan)
emäseurakunnasta erotettu khrakunta: siihen
kuuluvasta mannermaan osasta muodostettiin 1688
P:han kuuluva R o h d a i s t e n kappeli, jonka
kirkko 1782 muutettiin emiikirkoksi. joten P.
silloin muuttui edellämainitun kappeliksi. V. 1908
isen. päät. 7 p:ltä helmik.) määrätttiin
molemmat seurakunnat iP:n Luoto ja P:n
Hohda in en erotettaviksi eri khrakunniksi.
saari-seurakunta Pyhämaan nimellä ja
manner-seurakunta Pyhärannan (ks. t.) nimellä;
eroaminen tapahtui lopullisesti 1911. jolloin
saari-seurakunta -ai oman khran. — Kirkko harmaasta
kivextä. rak. 1804; jälellä on myös vanha, 1667
rak. kuuluisa ..uhrikirkko". jonka uhriarkku
tuotti vielä VV. 1806 1906 Smk. 22.203. [K.
Killinen. Muinaisjäännöksiä Vehmaan
kihlakun-na.HMa" (Suom. muinaism.-yhd. aikak. VII, sivv.
144-00’.] — 3. Saari, Raumanmeressä. Rauman
ja Uudenkaupungin keskivälillä, kapeitten vesien
erottama mantereesta; suurin pit. n. 12 km;
«aari muodostaa pääoman samannimistä pitäjää.
— 4. P:n Rohdainen ks. Pyhäranta.
L. ll-nen.
Pyhä Neitsyt ks. Maria ja Ma rian
palvelu K.
IPyhanhengenhuone i ruots. helgcandshut) oli
keskiajalla tavallinen nimitys kaupungeissa
oleville vaivais- ja sairashuoneille. Niihin oli usein
vielä yhdistetty erityinen ..spitaalihuone" nimen
»maan spitaulitautisia. ja muitakin sairaita
varten. Turussa oli „Pyhänhengen" talo Auiugaisten
puolella, vanhimpina aikoina nähtävästi aivan
likellä Aurajoen yli vieviin sillan toista päätä;
myöhemmin se siirrettiin kauemmas Puolalau
mäelle. Sen läheisyydessä ja yhteydessä oli Pyhän
Yrjänän hospitaali (mainittu 1355). Myös
Viipurissa oli p.. jonka hoidosta piti huolta erityinen
Pvhänhengenkilta, ja siihen yhdistetty hospitaali
14551. P:ita pidettiin kirkollisina laitoksina,
joideu kustantamiseksi osa kirkonkymmenyksistä
oli määrätty. [L. W. Fagerlund, „Finhinds
leprosorier". I (1886).] K. G.
Pyhän Hengen vuodattaminen, Ap. t. 21-u
kerrottu helluntai-ihme. josta kristillinen kirkko
lukee perustamisensa. Mitä tilaisuudessa todella
tapahtui, on kertomuksen perustuksella vaikea
yksityiskohtaisesti määritellä, mutta pääasiaksi on
katsottava sitii uutta henkielämäii, joka
kristikunnan esikoisissa syntyi. Tapaus on antauut
useille taiteilijoille, kuten Tiziauille. Rubensille
ja Karl Begasille. aihetta kuuluisiin taideluomiin.
A. J. P->i.
Pyhän Henrikin syntymäpäivä. Suomen suo
jeluspyhimvksen kuolinpäivää, tammik. 19 p:iiä
vietettiin koko Ruotsin valtakunnassa
juhlallisesti hänen syntymäpäivänsä nimellä, koska
hän oli silloin syntynyt taivaalliseen elämään.
Turkuun kokoontui silloin paljon kansaa, ja
juhliin liittyi markkinat. Keskiajan lopulla päivä
muutettiin Suomessa tammik. 20:nneksi.
A. J. P-ä.
Pyhäniemi. 1. Maatila Hollolan pitäjässä
Vesijärven rannalla 21 km Lahden kaupungista
luoteeseen. käsittää nyk. 7 l/> manttaalia, n. 5.500 ha.
Emätila on ratsutila. P:n pyörätehdas, saha ja
tiilitehdas. Suurenmoiset kasvihuoneet (m. m.
viinirypäleitä). Tilalla on, ensi kertaa
maassamme. otettu äskettäin käytäntöön höyryaurn.
P:n omisti 1600-luvun lopulla Hollolan
kirkkoherra. rovasti O. F. Berner. Hänen tyttäriensä
naimisliittojen kautta se joutui Gyllenbögel- ja
Björksten suvuille. Viime vuosis:n alussa omisti
sen Ammondt-suku, sittemmin hovineuvos C. J.
Collin (puoliso synt. Ammondt), varatuomari
C. O. Collin v :een 1910 ja insinööri Albert Collin
v :een 1912. jolloin sen osti tilan nyk. omistaja
(1915) konsuli H. van Gilse van der Pals.
Kauppahinta oli 1,500,000 mk. A. Es.
2. Pyörätehdas vllämain. maatilalla,
perusti 1900 C. O. Collin. Tehdas työskenteli
alkuaikoina vaikeissa olosuhteissa; valmistus oli aiottu
ulkomaille vietäväksi, mutta se ei kyennyt
kilpailemaan tammesta y. m. s. puulajeista
valmistettujen tuotteiden kanssa. Nyk. tuotteet
myydään etupäässä kotimaassa; valmistus käsittää,
paitsi kärrynpyöriä (10.200 paria 1914), nyk.
myös puisia hihnapyöriä (172 kpl.), lapion-,
kirveen* y. m. varsia (62.000 kpl. y. m.) arvoltaan
250,000 mk. — Isännöitsijänä on agronomi
A. Wahren. — Työväestö 74 henkeä (1914).
E. E. K.
Pyhän Olavin luostari ks. Turun
luostari.
Pyhän ruumiin juhlapäivä, 1264 vietettäväksi
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
